KIRKKOKATU 20.  RAAHE.

Etusivu	Rakennuksen esittelykuvat (tällä samalla sivulla).
Historiaa	Katsaus rakennushistoriaan ja arkkitehdin henkilöhistoriaan.
Piirustukset	Piirustuksia liki 100 vuoden ajalta.
Sijainti	Sijainti, asemakaava, ajo-ohjeet ja yhteystiedot.
Uutisia	Viimeisimmät remontti- ja restaurointiuutiset
Vuokralle	Annetaan vuokralle
Yhteistyö	Yhteistyötahojen yhteystiedot.
Periaatteet	Peruskorjauksessa noudatettavat periaatteet.
Hakemisto	Aakkosellinen hakemisto sekä termien selityksiä.
xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx.

↑

Rakennuksen esittelykuvat.

↑

Raahen Yhdyspankin entinen toimitalo on kulttuurihistoriallisesti, rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas rakennus. Sen on suunnitellut arkkitehti Valter Thomé. Rakennus on maakuntakaavan suojelukohde, mainittu Pohjois-Pohjanmaan liiton inventointiraportissa ja sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaalla ruutukaava-alueella.

Asukaskyselyn 2001 mukaan se on yksi Raahen kauneimpia vanhoja rakennuksia.



Rakennus valmistui vuonna 1915 ja ehti toimia pankkirakennuksena 65 vuotta. Nykyään se toimii liikehuoneistona. Rakennuksen toinen kerros palautetaan asuinkäyttöön.

Rakennuksella on koko ajan ollut varsin keskeinen kaupunkikuvallinen merkitys.





Raahe on Pohjois-Pohjanmaan puukaupunkien kirkkain helmi.

Kuvan katuvalotolppien takana, aivan kadun päädyssä näkyy Raahen Keskuskoulu. Se on arkkitehti Johan Jac Ahrenbergin suunnitelma ja valmistunut vuonna 1912.

Kuvan vasemman reunan rakennuksista alkaa valtakunnallisesti kiistatta arvokas ruutukaava-alue ja se on suojeltu.

Raahen kaupunginvaltuusto on kokouksensa 2.6.2004 §:ssä 40 linjannut kuvassa oikealla näkyvän puutalorivistön säilyttämisen. Tähän päätökseen sisältyy Koulukadun katunäkymän säilyttäminen ehyenä kokonaisuutena. Mikäli vanhaa rakennusta ei voida sen kunnon perusteella säilyttää, niin mahdollisiin uudisrakennushankkeisiin suhtaudutaan vastaavasti kuin vanhan kaupungin osalta. Uuden tulee siis soveltua olemassa olevaan rakennuskantaan sekä mittakaavaltaan että kaupunkikuvaltaan.



Kiinteistönomistajien epävarmuus on suuri, mutta on olemassa jonkinlaista toivoa siitä, että Koulukatu tulee säilymään yhtenä Raahen kauneimmista.

Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kokonaisuudet tulisi kokea kansallisena voimavarana ja identiteettiä vahvistavana tekijänä. Mutta niin vain tähänkin katunäkymään mahtuu talo, jonka välikatto on romahtanut sisään, koivujen annetaan kasvaa vesiränneissä eivätkä jalkakäytävät näe talvikunnossapitoa.


Tontteja aletaan kaupata gryndereille siinä vaiheessa kun historiallisen rakennuksen purkulupa alkaa varmistumaan. Viime vuodet Raahe onkin elänyt kehityssuunnitelmien ja  suojelusuunnitelmien välisessä kriisissä.


Suurten rakennusmassojen puristuksessa historiallisten rakennusten annetaan herkästi kuihtua purkukuntoon, eikä rakennusten kunnossapidon laiminlyöntien suhteen ole ryhdytty Maankäyttö ja rakennuslain 166 § 1 ja 3 momentin, 167 §, 170 § 2 momentin, 182 § ja 183 § mukaisiin toimiin.




Koko rakennus pyritään peruskorjaamaan ja restauroimaan.

Lähtökohta oli varsin hyvä, sillä vuoden 1997 kuntotarkastuksessa ei todettu merkittäviä rakenteellisia vaurioita.




Aita on alunperin lähtenyt lyhdyn kohdalta. Nyt tontin reunalla on rakennuksessa asioivien pysäköintitilaa ja aita sijaitsee sisempänä tonttia.

Rakennuksen eteläpäädyssä on liki aina ollut myymälä. Aivan ensimmäisenä siellä toimi maitokauppa.


Asukaskyselyn 2001 mukaan keskustan erikoisliikkeet valitaan nykyään asiointipaikaksi liki kaikissa tuoteryhmissä (vaatteet, kodin elektroniikka, urheilutarvikkeet ja rautatarvikkeet). Vaatteita ja muitakin tuotteita tavataan ostaa jonkin verran myös Oulusta. Elintarvikkeita raahelaiset ostavat kotinsa läheltä marketeista ja lähikaupoista.






Eteläinen ja itäinen ulkoseinä ovat koristelemattomia selkeitä pihajulkisivuja.





Liikenteen läheisyydessä on saksinorturi nivelnosturia turvallisempi.





Auringon paahteen puuttuessa tämä on rakennuksen parhaiten säilynyt julkisivu




Tässä alkuperäinen halkileikkauskuva. Vasemmalla pääportaikko. Oikealla ullakko, asuintilat, liiketilat ja kellari.

Toisessa kerroksessa näkyvät pankinjohtajan eteinen ja ruokasali.

Katutasossa ovat kuvattuna rakennuksen tärkein huone eli pankkisali sekä henkilökunnan sisäänkäynnin eteinen.





Yleensä arkkitehti Thomé sijoitti pankkisalin rakennuksen kulmaukseen. Näin pankkisaliin saatiin runsaasti ikkunoita ja luonnonvaloa. Raahen konttorissa pankkisali (expedition) poikkeuksellisesti on rakennuksen julkisivun keskellä. Tämä oli kuitenkin tarkoitettu vain väliaikaisratkaisuksi, sillä pankkisalin ja myymälätilan välinen seinä oli suunniteltu sellaiseksi, että se voidaan purkaa ja pankkisalia voitiin siis tarvittaessa laajentaa. Vuonna 1968 väliseinä todellakin purettiin ja pankkisalin koko suureni 1½-kertaiseksi kulmasalitilaksi. Näin oli luotu kasvun edellytyksiä.

Vasta 1970/80-lukujen taitteessa rakennus kävi pankille niin ahtaaksi, että se siirtyi kokonaan uusiin tiloihin.

Pankin pääsisäänkäynti, tuulikaappi ja eteinen sijaitsivat kadunkulmassa. Eteishallista pääsi sekä pankkisaliin, että johtokunnan huoneeseen (direktion).

Takasisäänkäynistä tullaan alakerrassa pääportaikon kautta henkilökunnan eteiseen (tambur).

Henkilökunnan wc ja aamiaishuone (frukost) sekä pankin arkisto (arkiv) oli sijoitettu pihasivulle takasisäänkäynnin tuntumaan. Nämä tilat on jo entisöity. Pankkiholvi oli huoneryhmän keskellä johtokunnan huoneen yhteydessä.

Seinät ovat pääosin 60 cm leveitä umpitiiliseiniä.

Vahtimestarin huoneisto (vakt..mästare) sijaitsee kuvassa ylhäällä oikealla. Sekin on jo entisöity.



Pankkisali oli talon arvokkain huone.

Päivänvalo tulee saliin kadulta siten, että asiakkaita palvellessaan pankkivirkailija joutui katsomaan vasten valoa. Tämä ilmensi halua kilpailla asiakkaista - työskentelyolosuhteidenkin kustannuksella.





Pylvään pystysuoraa nurkkaa pitkin kulkeva koristevalos on sementistä ja sen vuoksi kestänyt yli 90 vuoden kulutuksen. Yläosan kapiteelia kiertävät koristelehdykät ovat kipsiä ja niiden ylä- ja alapuolta kiertävät vaakasuorat listat ovat maalattua puuta.




Kuvassa alhaalla vasemmalla on pankinjohtajan asunnon olohuone, sitten ruokasali (matsal), kaksi makuuhuonetta (sovrum) sekä rakennuksen keskivaiheilla eteinen (tamb.).

Kuvassa ylhäällä oikealla keittiö (kök) ja apulaisen huone (dom.).

Kuvassa ylhäällä vasemmalla kaksio (du...blett) eteisineen (tamb.).



Alunperin rakennus lämmitettiin kaakeliuuneilla. Työohjeen mukaan kaikki uunit olivat ensiluokkaisilla ja arkkitehti Valter Thomén itsensä valitsemia.

Kuvan kaakeliuuni sijaitsee toisen kerroksen ruokasalin (matsal) nurkkauksessa. Se on rakennuksen alkuperäisistä 21 kaakeliuunista ainoa, joka on säilynyt näihin päiviin saakka. Rakennuksen ilmeisesti kaikki kaakeliuunit olivat Turun kaakeliuunitehtaan valmistamia.



Alunperin kaikkien kattovalaisimien koristeena oli pahvinen tai kipsinen kattoruusuke.