Rakennuksen historiaa

RAKENNUKSEN HISTORIAA

Arkkitehti Valter Thomé.
Rakennuksen omistajat.
Asukkaat, vuokralaiset ja työntekijät.
Tehdyistä rakennus-, muutos- ja kunnostustöistä.
Tärkeimmät kirjalliset lähteet.
Sanomalehtien arkistot.
Raahen museon kokoelmat.

↑

Arkkitehti Valter Thomé

↑

Raahen Kirkkokatu 20 rakennuksen on suunnitellut 1914 arkkitehti Valter Thomé.

Thomé syntyi Pudasjärvellä 1874. Hänet teloitettiin Vihdissä 1918.

Valter Thomé

Thomé opiskeli Viipurissa, Oulussa, Helsingissä ja teki opintomatkoja Eurooppaan. Valmistuttuaan arkkitehdiksi 1898 hän piirsi mm:

- 1901 Karl Lindahlin kanssa Oulun kauppahallin, joka kuuluu Suomen vanhimpiin.
- 1903 Helsingin Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan talon, nk. Vanhan Polin, jota pidetään yhtenä suomalaisen jugendin ja kansallisromantiikan merkittävimpänä edustajana
- Helsingin ylioppilastalon ravintolan sisustuksen
- 1907 Oulun Kirkkokatu 8 jugend-tyylisen Pallaksen talon
- 1908 Karl Lindahlin kanssa Kustannus-oy Otavan toimitalon Helsingissä Uudenmaankatu 10-12:n
- 1910 Oulun Kirkkokatu 12 PYP:n liiketalon
- 1910 Udd-veljesten kanssa Helsingin Erottajankatu 5:n
- 1910 Udd-veljesten kanssa Helsingin Erottajankatu 7:n
- 1911 Helsingin Erottajankatu 9:n
- 1911 Udd-veljesten kanssa Helsingin Bulevardi 22:n
- 1911 Udd-veljesten kanssa Helsingin Annakatu 2:n
- 1912 Voikkaan tehdaspalokunnan rakennuksen
- 1914 nk. Kaakelitalo Helsingin Iso Roobertinkatu 25:ssä. Purettu 1972. Rakennus näkyy "Poikia kiipeämässä ränniin" -valokuvan vasemmassa reunassa.
- 1914 Aino ja Oskar Kallaksen talon Virossa
- 1914 Hotelli Finlandian Punkaharjulla
- 1916 Oulussa Clementine Åstromin talon muutostyöt
- 1916 Mäntässä Mäntän klubin
- 1918 rakennetun Kemin Paattion kartanon

↑

Rakennuksen omistajat

↑

Raahelaiset nimittävät taloa SYPin taloksi.

"SUOMEN YHDYS-PANKKI FÖRENINGSBANKEN I FINLAND" pankin nimi pääjulkisivu hammassillan alapuolella.
(Lähde. Yksityiskohta Raahen museon postikortista ajanjakson 1914-1922 alkupuolelta.

Talon on rakennuttanut vuosina 1914-1915 Suomen Yhdys-Pankki. 1919 pankki otti nimekseen Pohjoismaiden Yhdyspankki (PYP). Vuonna 1975 nimi muutettiin takaisin Suomen Yhdyspankiksi (tällä kertaa ilman väliviivaa). Raahen konttori siirtyi uusiin toimitiloihin 1970- ja 1980-lukujen taitteessa ja myi rakennuksen Raahen rakennusmestariyhdistyksen (linkki 2) eräiden jäsenten omistamalle Kiinteistö Oy Raahen Kirkkokatu 20:lle.

Alkuperäinen SYPin peltikyltti RT 109 Raahe ry:n kerhotiloissa.

"Föreningsbanken i Finland - Suomen Yhdyspankki" peltikyltti Round Tablen kerhotiloissa (Lähde: RT 109 kotisivu syksyllä 2004)

Raahen rakennusmestariyhdistykseltä rakennuksen osti Revon Sähkö 1987, jonka toimisto oli rakennuksessa aina siihen saakka kunnes se 1999 fuusioitui Vattenfall Verkko OY:hyn.

Entinen SYPin talo Revon Sähkö Oy:n toimistona. (Lähde: Juhlakirja "Raahen Rakennusmestariyhdistys ry 30 vuotta 1965-1996". ISBN 952-90-6227-3.)

Vattenfall Verkko Oy myi kiintestön lokakuussa 2004 oululaiselle yksityishenkilölle.

Sivujuonteena vielä mainittakoon vielä, että Merita Pankki syntyi 1995, kun Kansallis-Osake-Pankki ja Suomen Yhdyspankin emoyhtiö Unitas Oy yhdistyivät. Myöhemmin Merita Pankki yhdistyi ruotsalaisen Nordbankenin kanssa ja näin syntyi MeritaNordbanken. Nykyään pankkitoimintaa jatketaan Nordea-nimellä.

↑

Asukkaat, vuokralaiset ja työntekijät

↑

Yllä mainittujen omistajien lisäksi vuosien varrella kiinteistössä ovat asuneet ja työskennelleet:	Vuosina
- Ainakin noin 50-luvulla ja jo ilmeisesti PYP:in ja SYP:in aikana katutason lounaisnurkassa toimi maitokauppa
- Uuden pankkirakennuksen ensimmäisenä pankinjohtajana toimi Isak Kerttula. Kerttulan aikalainen Lennart Lundberg toimi Pohjoismaiden Osakepankin Raahen konttorin johtajana 1895-1916, mutta häntä ei ole mainittu Kirkkokatu 20:n konttorin yhteydessä. Tätä aikaisemman Suomen Yhdys-Pankin Raahen konttorin johtajat ovat olleet Sivert Lundberg nuorempi 1864 ja 1866, J.B.F. Lundström 1866-1874, Johan Aspegren 1874-1892, Sivert Lundberg 1874-1894 (Pohjoismaiden Osakepankki), Axel Brander 1892-1893 ja Ivar Oskar Frieman 1893-1910.	Vuosina 1910-1919 Suomen Yhdys-Pankin johtajana ja vuosina 1919-1921 Pohjoismaiden Yhdyspankki Oy:n johtajana.
Nordean pankkimuseon kokoelmista. Pankkisali 1910 (mahdollisesti 1920) -luvulta.
Ilmoitus sanomalehti Raahen Seudussa 9.11.1922.	1922 vaatetusliike Maria Annala.
- Henkikirjojen mukaan esimerkiksi vuonna 1939 rakennuksessa asuivat pankinjohtaja Erik A. Björkman (1874) puolisoineen. Lisäksi rakennuksessa oli talousapulainen, vahtimestari sekä pariskunta vuokralaisena. (Lähde "Raahe ja raahelaiset 1939". Raahen lukion työryhmä 2001).	Pohjoismaiden Yhdyspankki Oy:n Raahen konttorin johtajana 1922-1941 ja 1943-1944.
- August Läksy Nordean pankkimuseon kokoelmista. Valokuva pankkisalista 7.7.1951. Henkilökunta vasemmalta oikealle: harjoittelija I.R., pankinjohtaja August Läksy, kassanhoitaja A.T. ja kesäapulainen M.R.. Nordean pankkimuseon kokoelmista. Valokuva pankkisalista 7.7.1951. Henkilökunta vasemmalta oikealle: harjoittelija I.R., pankinjohtaja August Läksy, kassanhoitaja A.T. ja kesäapulainen M.R.. Nordean pankkimuseon kokoelmista. Valokuva pankkisalista ilmeisesti 7.7.1951.	Pohjoismaiden Yhdyspankki Oy:n Raahen konttorin johtajana 1942-1943 ja 1944-1955.
- Olli Pöyhönen	Pohjoismaiden Yhdyspankki Oy:n Raahen konttorin johtajana 1955-1956.
- Mauno Viinikka Nordean pankkimuseon kokoelmista. 11.5.1956. Kuvassa vasemmalta oikealle valvojat nimismies V.H., kaupunginlääkäri T.K., apteekkari V.M., maanviljelijä J.P. sekä konttorin johtaja Mauno Viinikka. Nordean pankkimuseon kokoelmista. Vasemmalla pankinjohtaja Mauno Viinikka. 15.5.1956. Kirjoituskilpailun palkintojen jakotilaisuus Raahen Porvari- ja Kauppakoulun parhaille kirjoittajille.	Pohjoismaiden Yhdyspankki Oy:n Raahen konttorin johtajana 1956-1959
- Pauli Immonen	Pohjoismaiden Yhdyspankki Oy:n Raahen konttorin johtajana 1959-1960
- Yrjö Suomela Nordean pankkimuseon kokoelmista. Kevät 1961 Nordean pankkimuseon kokoelmista. Raahen konttorin henkilökuntaa 100-vuotispäivän merkeissä. Kuvassa vasemmalta oikealle ilmeisesti T.P., pankinjohtaja Yrjö Suomela, I.U., apulaisjohtaja Toivo Vilminko (joka on asunut perheineen toisen kerroksen kaksiossa), A.S., R.S., A.T. ja I.R. Kuvassa kolmas vasemmalta pankinjohtaja Yrjö Suomela. Nordean pankkimuseon kokoelmista. Pankkisalin laajennus (joka piirustusten perusteella on tehty 1968). Kuvassa vasemmalta oikealle ilmeisesti I.R., O.H., A.P., A.T., S.S., L.R., pankinjohtaja Yrjö Suomela, apulaisjohtaja Toivo Vilminko (joka on asunut perheineen toisen kerroksen kaksiossa), T.P. ja A.G.	Pohjoismaiden Yhdyspankki Oy:n Raahen konttorin johtajana 1960-1969.
- Mikko Jutila toimi Pohjoismaiden Yhdyspankki Oy:n Raahen konttorin johtajana 1969-1975 ja Suomen Yhdyspankki Oy:n Raahen konttorin johtajana 1975-1992. Jutilan aikana pankki siis muutti osoitteeseen Kirkkokatu 45. Jutilan jälkeen vuodesta 1992 Raahen SYPin, sittemmin Meritan, MeritaNordbankenin ja Nordean konttorin johtajana on ollut ja on edelleenkin Antero Salakka.	1969-1992.
- Toisen kerroksen kaksioon on ainakin suunnteltu kahvio	1973
- Toisessa kerroksessa on toiminut ravintola Katrilli	n 1979
- Tiimari(?)
- Halpa-Halli(?)
- Kiinteistövälittäjä J. Lakson toimisto katutason luoteisnurkassa
- Kenkäkauppa
- Kampaamo (katutason koilisnurkassa)
- Nahkakauppa (pankinjohtajan huoneessa)
- Ilmeisesti noin 1982 - 85 Studio Juuso.	Ilmeisesti joskus 1982 - 85
- 80-luvulla katutason luoteisnurkassa konditoria	1980-luvulla
- 1980-luvun puolivälissä mattoliike.	1980-luvun puolivälissä
- Ullakolla Squash-halli	1980 - 1990 -luvuilla
- Round Table 109 Raahe ry	Marraskuusta 1994 - tammikuuhun 2005
- Insinööritoimisto ALTE oy	Vuodesta 1986 - heinäkuuhun 2006
- Lukko ja avainpalvelu T. Flink ky vuodesta 1993 nykyiseltä nimeltään SECURI Raahe vuodesta 2007.	Vuodesta 1993 - huhtikuuhun 2008

Lokakuusta 2008 lähtien rekennuksessa on nykyään vuokralla raahelainen mainostoimisto WFT Design Oy.

↑

Tehdyistä rakennus-, muutos- ja kunnostustöistä

↑

Rakennuksen piirustukset on esitelty toisaalla.

Alla olevassa taulukossa on esitettynä muista asiakirjalähteistä löytynyt remonttihistoria vuoteen 2004 saakka. Tätä tuoreempi remonttihistoria on esitetty uutisia-sivustolla..

31.3.1914	Arkkitehti Valter Thomén kirjoittama 13-sivuinen työohje.	Kyseessä on restauroinnin yksi keskeisimpiä asiakirjalähteitä. Työohje löytyy kopioituna ja suomennettuna täältä. Lähde: Tiina Merisalon pro gradu -tutkielma ja Nordean Pankkimuseo.
11.4.-18.4.1914	Rakennusmestarien H.P., V.W., J.J., H.R.J. kilpailevat urakkatarjoukset.	Urakkatarjouksissa rakennus yleensä tarjouduttiin tekemään kokonaan valmiiksi, kivityöt mukaanluettuina, piirustusten, työohjeen, valvovan arkkitehdin määräysten mukaisesti hyvistä aineista määräajassa. Lähde: Nordean Pankkimuseo.
ennen 20.4.1914	Hyväksytty urakkatarjous, rakennusmestari J.E. Stolt Kristiinankaupungista.	Rakennus tarjoudutaan tekemään piirustuksissa ja työselityksessä esitetyllä tavalla. Lähde: Nordean Pankkimuseo.
20.4.1914	Kirje raahelainen kivenveistämö John Kiviseltä arkkitehti Valter Thomélle.	Kirje käsittelee yleisellä tasolla perustuskuoppien seinämiä, rakennuspaikalla olleita vanhoja peruskiviä, sokkelin työpiirustuksia ja sokkelinkorkeutta. Lähde: Nordean Pankkimuseo.
25.4.-4.5.1914	Urakkasopimus allekirjoitetaan.	Urakkasopimus ja urakkasumman osamaksujen kirjaaminen on tehty Suomen Teknillisen Yhdistyksen Arkkitehtiklubin 22.5.1907 hyväksymälle 16-sivuiselle Urakkakontrahti-lomakkeelle. Osamaksuja on kirjattu rakennusmestari Stoltille 6.5.1914-17.9.1915, arkkitehtitoimisto Walter och Ivar Thomélle 22.5.1914-25.5.1015 ja kivenveistämö John Kiviselle 23.5.1914-6.3.1915. Lähde: Nordean Pankkimuseo.
kevät 1914	Kustannusarvio.	89-kohtainen kustannusarvio rakentamisen kaikista vaiheista löytyy täältä. Lähde: Nordean Pankkimuseo.
19.5.-22.5.1914	Rakennuslupa	Katselmus rakennuspaikalla pidettiin 11.5.1914, rakennuslupaa anottiin 18.5.1914 ja sen myöntämistä puollettiin Raahen maistraatissa 19.5.1914. Lupa myönnettiin Oulun lääninkansliassa 29.5.1914. Lähde: Nordean Pankkimuseo.
16.6.1914	Oulun kaupungin rakennuskonttorin rakennusinsinööri.	Rakennusinsinööri palauttaa rakennuksen sinikopiot, lainaamansa materiaalin ja toimittaa laskun käynnistään Raaheen. Lähde: Nordean Pankkimuseo.
22.7.1914	Kirje rakennusmestari Stoltilta Arkitekturbyrå Walter och Ivar Thomélle.	Kirje käsittelee perusmuuriurakkaa, mutta perusmuurin rakenteellisia yksityiskohtia siitä ei jurikaan käy ilmi. Lähde: Nordean Pankkimuseo.
2.2.1915	Rakennusmestari Stoltin kirjoittama perusmuurin urakkahinnan maksuun liittyvä asiakirja.	Asiakirjassa viitataan, että kiviliike J. Kivisen työ olisi jäänyt kesken 13.7.1914. Lähde: Nordean Pankkimuseo.
16.6.1915	Helsingin rakennuskauppa Oy	Asiakirjasta käy ilmi, että akkunalaseja on ostettu kyseisestä kaupasta. Lähde: Nordean Pankkimuseo.
9.7.1915	J. Suvannon kanssa sopimus lauta-aidoista aliurakkana.	8½ juoksumetriä Mentzernin kadulle, alusmaalattuina, kitattuina ja 2 kertaan öljymaalattuina, samanlaista kuin rakennusmestari Stolt oli jo alkuun tehnyt. Lisäksi 57,5 juoksumetriä 2 mteriä korkeaa ja yhteenkertaan vesimaalilla lykättyä raja-aitaa, josta sopimukseen on piirretty luonnos. Lähde: Nordean Pankkimuseo.
30.7.1915	J. Suvannon kanssa sovittu pihalla olevan ulkohuonerakennuksen kuntoon laittamisesta. Hyväksynnän sopimukselle on allekirjoittanut Valter Thomé.	Sopimuksen mukaan rakennus oli määrä saumata ulkopuolelta kalkkilaastilla, vesikatto päällystetään kattohuovalla ja tervataan kerran. Näkyväiset puuosat maalataan samalla tavalla kuin vieressä oleva pesutuparakennus on maalattu. Uusi ulko-ovi on laitettava erinomaiseen kuntoon, samoin myöskin kaksi ikkunaa. Sisäpuoliset seinät saumataan samoin kuin ulkopuoli. Vanha uuni puretaan pois ja katto holvataan umpeen piipun reijän kohdalta, permanto tasataan soralla ja kivillä. Lähde: Nordean Pankkimuseo.
31.7.1915	Oskar Sirviö tarkastaa ja hyväksyy vesikaton kunnon.	Suomen Yhdyspankin pyynnöstä vesikaton levytyöt on tarkistettu ja kunnollisiksi huomattu. Lähde: Nordean Pankkimuseo.
31.7.1915	Kivenveistämö John Kivisen urakkatarjous mustasta graniitista tehdystä levystä pankin kassatiskiin.	Sopimuksessa on luonnospiirustus levyn profiilista. Pankki on vielä myöhemmin määräävä kiven tarkemman suuruuden. Valter Thomé on allekirjoituksellaan hyväksynyt tämän tarjouksen. Lähde: Nordean Pankkimuseo. Pankkitiski ilmeisesti 1910-luvulta. Kassan edessä ei näy graniittilevyä. Lähde: Nordean pankkimuseo. Yksityiskohta valokuvasta. Asiakkaan pankkikirja mustalla graniittilevyllä 1951. Yksityiskohta pankin työntekijän valokuvasta.
20.8.-3.9.1915	3 kirjettä rakennusmestari Stoltilta Suomen Yhdys-pankin Raahen konttorille.	Kirjeet koskettelevat urakkahinnan osasuorituksia, eivätkä sisällä itse rakenteisiin liittyviä yksityiskohtia. Lähde: Nordean Pankkimuseo.
8.9.1915	Suomen Yhdys-Pankin mainos sanomalehti Raahessa keskiviikkona 8.9.1915.	Mainoksessa on 17,8 x 14,8 cm kokoinen mustavalkoinen rasterikuva rakennuksen luoteisnurkan puolelta kuvattuna Lähde: Tiina Merisalon pro gradu -tutkielma, Raahen kaupunginkirjasto ja Nordean Pankkimuseo.
8.9.1915	Suomen Yhdys-Pankin uuden konttorin avajaisista kertova artikkeli sanomalehti Raahessa keskiviikkona 8.9.1915.	Artikkelissa on 17,7 x 12 cm kokoinen mustavalkoinen rasterikuva rakennuksen luoteisnurkan puolelta kuvattuna Artikkelista käy ilmi, että rakennustöiden ylimpänä valvojana pankin puolesta toimi arkkitehti Valter Thomé sekä alivalvojana rakennusmestari J. Suvanto. Huoneustokaluston oli valmistanut Johan Syrjäsen puuseppätehdas Espoossa. Sähkövalolaitteet toimitti Raahen Sähkö-osakeyhtiö ja lamppujen pidikkeet ja varjostimet pakotetusta messingistä oli valmistanut pankinjohtaja Isak Kerttula itse arkkitehti Thomén piirustusten mukaan. Lähde: Tiina Merisalon pro gradu -tutkielma, Raahen kaupunginkirjasto ja Nordean Pankkimuseo.
13.9.-23.9.1915	Palovakuutusasiakirja.	Asiakirjasta käy ilmi että Suomen Yhdys-Pankin tontin pihalla on ollut sähkövalaistus. Katutasossa ovat olleet pankkitilat 7 huoneella ja 7 kaakeliuunilla sekä vahtimestarinhuoneisto 3 huoneella ja 2 kaakeliuunilla ja 1 keittohellalla sekä myymäläpuoti 1 kaakeliuunilla. Toisessa kerroksessa on ollut 9-huoneinen huoneisto 8 kaakeliuunilla ja 1 keittohellalla sekä 3-huoneinen huoneisto 3 kaakeliuunilla. Pääportaikossa on ollut 1 kaakeliuuni. Kellarikerroksessa on ollut yksi varastokellari 1 kaakeliuunilla, yksi huone jossa on ollut tulisija pyykkiveden keittämistä varten ja 8 tulisijatonta kellarikomeroa. Pihalla on ollut ulkorakennus 7,4 x 4 m, korkeudeltaan 5,3 m, jossa on ollut pesutupa kaakelilattialla, spillninskast(?) sekä säilytystila sammutuskalustolle. Pihalla on lisäksi ollut varasto 6 x 10 metriä, korkeudeltaan 3,5 m. Öljymaalattu aita Kirkkokadulle on 21 m pitkä ja Menzerngatanille 16 m, korkeudeltaan noin 2 m. Sisäänajoportit ovat molemmille kaduille. Aita itään on 40,5 m pitkä ja etelään 16 m pitkä, korkeudeltaan molemmat noin 2 m. Lähde: Nordean Pankkimuseo.
24.11.-4.12.1919	Palovakuutusasiakirja	Asiakirjasta käy ilmi, että Pohjoismaiden Yhdyspankin tontin Nro 28 alueella on ollut kaivo. Kaivon ja edellisessäkin palovakuutusasiakirjassa mainittujen kahden piharakennuksen sijainti käy ilmi tämän palovakuutusasiakirjan liitteenä olevasta asemakaavapiirustuksesta, samoin naapuritonttien rakennusten sijoittuminen. Naapuritonttien rakennusten rakennusmateriaalit ja käyttötarkoitukset on niinikään mainittu. Tekstin ja kuvan lähde: Nordean Pankkimuseo.
1.7.1987	Lakeuden Pinnoitteen tarjous ulkoseinien valmistelusta maalauskuntoon	Sisältäen pesun (painepesuri ja mieto pesuaine), lohkeilleiden rappauspintojen korjauksen, tarpeettomien rakenteiden poiston, parvekkeen kunnostamisen ja tarvittaessa savupiipun purkamisen/kunnostamisen. Takuu 1 vuosi.
7.7.1987	Myyjän esittämän tarjouspyynnön maalaustyöselitys	Ennen maalausta rakennuttaja poistattaa ylimääräiset rakenteet ja mainokset, korjauttaa räystäät, lohkeamat, parvekkeen, kivien saumaukset, purkauttaa piipun, pesetyttää seinäpinnat. Urakkaan kuuluvat vesikourut ja syöksytorvet (irronnen maalin kaapiminen, teräsharjaus, pintaväriin sävytetty Ferrex-pohjustus, Kirjo-ylimaalaus), teräsrakenteet (irronnen maalin kaapiminen, teräsharjaus, pintaväriin sävytetty Ferrex-pohjustus, kaksinkertainen Kirjo-ylimaalaus), ikkunat (irronneiden kittausten poisto, röysteiden poisto, irronneen maalin poisto, teräsharjaus, kolojen tasoitus, pintaväriin sävytetty kaksinkertainen Metaferex-pohjustus, Panu-valmiiksimaalaus), ovet (lakkapintojen hionta, osittaintäyttö, kokonaantäyttö), kolminkertainen Cori 88 -sively), seinät (korjattujen pintojen kaksinkertainen Kenri-ohenettu-Kenitex-pohjustus, kaikkien pintojen asbestipitoinen Kenitex-valmiiksimaalaus rullalla), muiden pintojen suojaus, maalauksen jälkeinen puhdistustyö, maalaustyössä tarvittava telinetyö, katualueiden suojaus, maalivarastojen, sosiaalisten tilojen ja muiden tilojen hankinta.
27.7.1987	Raahen Väri- ja Tapettiliikkeen tarjous ulkomaalaustyöstä	Mika Murtomäen allekirjoittamana kaksi eri tarjousta: Savupiippu maalattuna ja ilman savupiippua.
3.8.1987	Ostotarjous.	Neuvottelujen 23.6.1987 jälkeinen, Heikki Rantasen allekirjoittama ostotarjous, Raahen Rakennusmestariyhdistyksen puheenjohtaja rakennusmestari Pentti Hannelinille.
11.8.1987	Ostoneuvottelun 10.8.1987 Muistio	Kauppa sovittu ostotarjouksen 3.8.1987 mukaisesti siten, että ostaja maksaa välityspalkkion ja leimaveron sekä ottaa vastattavakseen myyjällä olleen lainan. Kauppakirjan allekirjoitus sovittu syykuulle 1987. Tiedoteluonnos kaupasta julkaistaan myyjäyhtiön hallituksen käsittelyn jälkeen, seuraavalla viikolla. Myyjä teetättää syksyyn mennessä rakennuksen ulkopuoliset korjaus- ja maalaustyöt sekä puratuttaa savupiipun. Ostaja suunnittelee sisäpuoliset korjaukset itse ja aloittaa ne viimeistään kaupanteon jälkeen.
8/1987	Lehdistötiedotteen luonnos.	Revon Sähkö on sopinut Kirkkokatu 20 kiinteistön ostamisesta ja aikoo siirtää palvelupisteensä Pattijoelta Raahen keskustaan
16.9.1987	Rakennustarkastajan päätöspöytäkirja.	Saatu lupa Revon Sähkön valomainosten asentamiselle katon eteläpäädyn katolle.
1.10.1987	Sisätilojen korjaustöiden Huoneseloste.	Yegezu Wondafrash: Yksityiskohtainen suunnitelma tarvittavista puhdistus-, rappaus-, maalaus-, levytys-, sähkö-, valaistus-, matto-, kaluste-, entisöimis-, kunnostus-, tiivistys-, väliseinämuutos-, puhelin-, wc-kaluste-, keittiökaluste-, viemäröinti- ja lukkotöistä. Seloste käsittää huoneille TK (tuulikaappi?), ET (eteinen?), Asiakaspalvelu, Johtajan huone, Arkisto, Vaatenaulakkohuone, Henkilökunnan wc, Lepohuone, Työhuone, Pukuhuone & wc, Porrashuone & porras, Huone tehdyt korjaustyöt. Selosteet (2 kpl) sisältävät tiedot useimmista käytetyistä materiaaleista. Selosteisiin on myös lisätty käsinkirjoitettuja muutoksia ja tarkennuksia.
2.12.1987 - 22.1.1988	Oy Huber Ab:n Laskutyömääräys	Vesi- ja viemärijohtojen asennuksesta, tilaajan yhteyshenkilönä K. Saarela ja asentajana E. Jussinniemi.
21.1.1988	Oy Huber Ab:n lähetysluettelo	Vastaanottajana Raahen Väri- ja Tapettiliike: "Oras 365, vesilukko, kuulasulku(?), ?, T-haara ja alip. ventt."
28.1.1988	Sähköntoimitussopimus.	Toimittajana Raahen kaupungin Energialaitos, kuluttajana Revon Sähkö Oy.
16.2.1988	Asiakaslaitetoimitus Tiaisen tarjous puhelinvaihteesta	Keskusteluun 11.2.1988 Aatos Närhen ja 16.2.1988 Kalervo Saarelan kanssa perustuva tarjous LME BCS 10 (ASB 10) puhelinvaihteesta, DIAVOX 8-LEDin erikoispuhelimista, KK-johtoyhteydestä 7350 metrin päähän (Pattijoen tukikohtaan) ja asennuksesta.
24.2.1988	Lasku Raahen Väri- ja Tapettiliikkeeltä	Akusto-levyjä, Halltex-kattolaattoja, verholautaa, ovipumppu, ovenripa, liesituulettimia, sähköroiloa, kromattu 1200 mm naulakko.
11?.3.1988	Puhelinlaitoksen Työmääräykset (2 kpl)	Sisältäen puhelin (varattu-lamppu), puh Diavox ÄTN, puh seinä Diavox ÄTN, kaapelivuokrat. Lisäksi vaihdetyönä "Tilaajavaihde BCS asennus kytketty vaihteen kutsunumeroksi, 2 kpl alaliittymiä Pattijoen tukikohtaan".
18.3.1988	Sähkölaitoksen tarkastuspöytäkirja.	Saneeratun sähkölaitteiston käyttöönottotarkastus.
22.3.1988	Oy Huber Ab:n Laskutyömääräys	Lämpöjohtopumpun vaihdosta (tai korjauksesta), tilaajan yhteyshenkilönä K. Saarela, asentajana E. Jussinniemi.
1/1991	Pro gradu -työ	Helsingin yliopiston Taidehistorian laitoksen opiskelija Tiina Lehdon (Helsingin kaupunginmuseon nykyinen johtaja Tiina Merisalon) pro gradu -tutkielma aiheesta "Valter Thomén pankkitalosuunnitelmia 1900 - 1917", 129 sivua sekä erillinen kuvamappi.
ilmeisesti 1991	(Palo?)tarkastus ainakin ullakkotiloihin.	Palotarkastajan päätöksellä ullakkotilojen yleinen vuokraustoiminta päättyi, koska ullakolta ei ollut varapoistumistietä
1.5.1992	Kaukolämpösopimus	johon viitataan sopimuksessa 30.6.1996
noin 1994		Palotarkastaja Savolaisen kanssa ilmeisesti sovittu, että ullakkoa voidaan käyttää kerhotilana, jos sinne rakennetaan kattoluukku ja palonarat materiaalit raivataan pois ullakkohuoneiston ulkopuoliselta vintiltä.
2.9.1995	ALTE Oy:n tilojen sähkömuutostyöselitys.	sisältäen kappaleet "Yleistä, ATK-pistorasiat, Muut pistorasiat ja valaistuksen maadoitus, Johtojen kuljettaminen, Johtokanavat ja pistorasiapylväät, Muuta"
30.6.1996	Lämpösopimus	Raahen Energialaitoksen (Alpo Suomela) ja Revon Sähkön välillä, tulen voimaan 1.7.1996 ja korvaten 1.5.1992 tehdyn sopimuksen.
noin 1996/97		Talvella ilmanvaihtolaitteissa jäätymisongelmia. Ilmanvaihtokone uusittu kevättalvella 1997, ilmeisesti ylikuormituksesta johtuneen palamisen(?) vuoksi.
noin 1996		Ullakkotilan pesutiloista ja saunasta vuotanut vettä 2. kerroksen tiloihin. Tämän johdosta tehty ullakon sauna-, pesu- ja pukutiloissa pintaremontti.
11.6.1997	Kosteustutkimusselostus	Toimenpiteenä suositellaan a) saunaosaston suihkuhuoneen lattian aukaisua suihkujen kohdalta, kuvatusta ja uutta vesieristystä, b) kiukaan alustan aukaisua ja kuivausta, c) 2. kerroksen koulukadunpuoleisen ikkunasyvennyksen pinnoitteen poistoa, pesua, kuivatusta ja uutta pinnoittamista, d) ullakon alusrakenteiden tuuletuksen järjestäminen.
18.6.1997	Kuntoarvio	Koko kiinteistöä kattava kuntotarkastus Round Table 109 -jäsenen, rakennusmestari Sampo Tulkin toimesta. Kuntoarvio tehty kesällä 1997 ja ainoastaan katon jyrkät osat, räystäät ja sadevesikourut jäivät tarkastamatta vaikean pääsyn takia. Rakennuksessa ei todettu merkittäviä rakenteellisia vaurioita.
18.6.1997	Kirkkokatu 20 "Tarkastus-, hoito- ja huolto-ohjeet"	Rakennusmestarin Sampo Tulkin laatima ohjekirja, käsittäen pohjarakenteet, rakennustekniikan, yläpohjarakenteet, ulkoalueet sekä kaikki LVI-järjestelmät.
kesällä 1997		Piha-aita ja eteläpäädyn portaikko maalattu.
15. - 17.7.1997	Ilmanvaihtokanavien ja -laitteiden puhdistus	Revon Sähkö Oy:n toimitiloihin, Raahen LVI-Construction Ky:n Pekka Elomaan ja Markku Rönkkömäen toimesta. Kanavat olivat olleet erittäin likaiset, aikaa tarvittu 8+8, 8+8 ja 8+8 tuntia. Todistuksen allekirjoittajana Juhani Ahola.
1997		Eteläpäädyn portaikon alakertaan tehtyä väliseinää vahvistettu.
21.11.1997	Lasku ullakkotilojen kosteusvaurioiden kunnostuksesta.	Sisustus-center Ky. Ullakkotilojen kosteusvaurioiden kunnostus, saunan kiukaan uusiminen ja kosteiden tilojen lattialämmityksen asentaminen. Lasku sisältää yksilöidyt tarvikeluettelot (3 kpl).
22.9.1999	Tarjous viemärin ja vesijohdon uusimisesta.	Revon Sähkö Oy:n piiripäällikko Reino Nygårdille, viitaten keskusteluihin Mikkilän ja Nygårdin kanssa, Maanrakennusliike Raahen Vemara Oy:n toimesta, sisältäen uuden tarkastuskaivon, Ø 160 viemärilinjan sokkelilinjaan asti, uuden Ø 50 (tai Ø 40) vesijohtolinjan talosulkuventtiilistä alkaen, vesimittarin 15 metrin siirron sisällä, aukaistavalle alueelle uudet rakennekerroksen ja AB-päällysteen, ajoradalle vanhat rakennekerrokset ilman päällystettä. Raahen kaupungin suoritettavaksi jäädessä talosulkuventtiilillä varustetun uuden vesijohtoliittymän tekeminen runkolinjaan ja tarvittaessa vesimittarin toimituksen.
24.11. - 30.11.1999	Lasku viemärin ja vesijohdon uusimisesta	Raahen Vemara Oy:n (2 kpl), Raahen LVI-palvelu Oy:n (2 kpl), Raahen kaupungin Teknisen palvelukeskuksen, Onninen Oy:n ja Rauta-Halli Aarne Vacklin Ky:n toimesta, sisältäen yksityiskohtaiset tarvikeluettelot.
27.6.2000	Asfaltin paikkaus	Raahen kaupungin Teknisen palvelukeskuksen ja Lemminkäisen toimesta

Lokakuun 2004 jälkeen tehdyt remontit ja vaiheet on siirretty tältä sivustolta uutisia-sivustolle.

↑

Tärkeimmät kirjalliset lähteet

↑

Arkkitehti Valter Thomé on 31.3.1914 kirjoittanut rakentamisen liittyneen työohjeen, josta useat rakenteet ja alkuperäiset materiaalit käyvät ilmi.

Mahdollisesti arkkitehtitoimiston tai pankin, ehkä todennäköisemmin rakennusmestari J.E. Stoltin työntekijän kustannusarvio, josta rakennuksen monet materiaalit ja niiden määrät käyvät ilmi.

Yllämainittujen asiakirjojen lisäksi Nordean pankkimuseossa on kerättynä kymmeniä sivuja, kymmeniä valokuvia ja kymmeniä piirustuksia Yhdyspankin rakentamisesta ja varhaisista vaiheista. Niihin on tutustuttu 15. ja 16.1.2007.

Valter Thomén ihmisläheisen henkilöhistorian on kirjoittanut Ivar Hortling 1919. Kirja löytyy ainakin Oulun yliopiston pääkirjastoista.

Tiina Merisalo o.s. Lehto on 1991 tehnyt taidehistorian erinomaisen pro pro gradu -tutkielman aiheesta "Valter Thomén pankkitalosuunnitelmia 1900 - 1917".

Rakennusmestari Sampo Tulkki on tehnyt 1997 perusteellisen kuntotarkastuksen liki koko rakennukseen.

Raahen kaupungin tekninen palvelukeskus, arkkitehtitoimisto Mikko Heikkilä Oy ja Esisuunnittelijat Oy ovat osana Raahen keskustan osayleiskaavaa tehneet 13.11.2001 tutkimusraportin, jossa luonnehditaan Raahen keskustan profiilia. Raportissa kuvataan keskustaympäristön ja liikennejärjestelyjen osalta niitä osatekijöitä, jotka ovat keskustassa hyvässä kunnossa ja niitä joita tulee jatkossa kehittää. Myös muista Raahen kaupungin teknisen keskuksen teettämistä selvityksistä ja julkaisuista käy ilmi kaupungin tahtotila ydinkeskustan ja Vanhan Raahen suhteen.

Muuta suositeltavaa kirjalisuutta:

Opetusministeriön asettaman Sisätilojen suojelu -työryhmän muistio 2003 on erinomainen johdatus rakennusten sisätilojen arvomaailmaan.

Käytetyt erinomaiset sanakirjat on lueteltu hakemistossa.

Muu kirjallisuus on toistaiseksi esiteltynä kunkin sivuston kohdalla.

↑

Sanomalehtien arkistot

↑

Raahen kaupunginkirjaston upeasta kotiseutuarkistosta löytyy arvokasta lisämateriaalia.

Esimerkkinä artikkeli rakennuksen avajaisista sanomalehti Raahen numerosta 69-1915:

Artikkeliin liittyneestä kuvasta voinee päätellä, että pankin tontin pohjoisreunan aita on koostunut 6-7 muuratusta pylväästä, joiden välissä on ollu kevytrakenteisempaa aitaa.

"Suomen Yhdys-Pankin Raahen konttorin uusi talo.

     Suomen Yhdys-Pankki, maamme vanhin yksityispankki, perustettiin v. 1862. Pankki alkoi toimintansa perustamalla haarakonttoreita mainittuna vuonna Turkuun, Tampereelle, Hämeenlinnaan, Vaasaan, Ouluun, Porvooseen, Viipuriin, Kuopioon ja Mikkeliin. Pari vuotta myöhemmin v. 1864, avasi pankki jo haarakonttorit myöskin Porissa, Kokkolassa, Jyväskylässä ja Raahessa. Nykyään on pankilla haarakonttoreita useammissa maaseutukaupungeissa sekä myöskin suuremmissa liikekeskuksissa maaseuduilla.
     Suomen Yhdys-Pankki on omiin varoihinsa, talletuksiin ja liikevaihtoon nähden maamme yksityispankeista suurin. Maamme yksityispankkien joukossa on se aina, kovienkin kolahdusten sattuessa, kunnialla säilyttänyt vanhan, vakavaraisen nimensä. Ei ainoastaan kotimaassa, vaan ulkomaillakin on luottamus mainittuun pankkiin vuosi vuodelta kasvamistaan kasvanut. Ja että Suomen Yhdys-Pankki, ja sen johto on oikein osannut arvostella yleisön luottamusta ja varsinkin tallettavan yleisön, rahvaan luottamusta, on omiaan osoittamaan se seikka, että pankin johto on vuosi vuodelta säännöllisesti pyrkinyt lisäämään pankin omia rahastoja. Ja juuri nämät suuret rahastot ovatkin se vankka perusta, jolla pankki voi vahvana ja vaappumatta seistä ahtaimpinakin aikoina.
     Pankin omien varojen kasvu rinnan talletusten kasvamisen kanssa selviää seuraavasta:
    Omat varat:    Talletukset
1862    3,000,000    2,000,000
1872    3,633,000    23,300,000
1882    6,446,000    29,900,000
1892    8,149,000    44,189,000
1902    18,473,000    100,782,000
1912    39,251,000    176,000,000
1915    43 milj.    203 milj.

     Pankin ensimäisenä johtajana toimi mol. oik. kand. Henrik Borgström npi vuoteen 1865 ja pankinjohtajan August Törnqvist vuoteen 1872. Vuod. 1872 – 1907 vapaahra Jean Cronstedt ja v:ta 1907 – 1912 pankinjoht. Alfred Norrmen. Hänen jälkeensä tuli pääjohtajaksi pankin nykyinen johtaja todellinen valtioneuvos August Ramsay.
     Niin kuin jo edellä mainittiin, avattiin Raahen konttori v. 1864, toimien ensi aluksi joitakuita kuukausia ainoastaan asioimistoimistona, kunnes vielä samana vuonna muutettiin haarakonttoriksi. Raahen konttorin johtajana toimi v:sta 1864 – 66 kauppias Sivert Lundberg, varsinaisina jäseninä johtokunnassa kauppias Joh. Gust. Rein ja konsuli Fred. Sovelius sekä varajäseninä kauppias J. S. Lundberg, J. B. F. Lundström ja Johan Montin.
     Vuonna 1866 tuli johtajaksi kauppias J. B. F. Lundström, toimien v. 1874 ja siitä lähtien v. 1892 kauppias Johan Aspegren. Hänen seuraajanaan toimi johtajana kaupp. Axel Brander v. 1892 – 1893, jolloin konsuli Ivar Oskar Frieman valittiin johtajaksi, missä toimessa pysyi kuolemaansa saakka eli v. 1910, josta lähtien johtajana on tarmokkaasti ja huomattavalla menestyksellä toiminut pankin täkäläisen konttorin nykyinen johtaja hra Isak Kerttula, jonka herttainen, ystävällinen käytös ja humaaninen, päivänpaisteinen luonne on eittämättömänä takeena pankin täkäläisen konttorin yhä jatkuvasta ja lisääntyvästä menestyksestä.
     Pankin ensimmäisinä toimintavuosina valittiin konttorien toimihenkilöt paikkakunnalla asuvien osakkeenomistajain ja takuumiesten keskuudesta. Osakkaat toimittivat itse vaalin, valiten keskuudestaan kuusi henkilöä pankkikonttorin hallintoon, joista kolme toimi johtokuntana, muut kolme olivat varajäseniä. Kolmesta ensinmainitusta valittiin samalla kertaa yksi toimeenpanevaksi johtajaksi. Vaali alistettiin sitten pankkivaliokunnan vahvistettavaksi, joka tavallisesti vaalin vahvistikin. Niinpä toimitettiin täällä kerrankin, v. 1867, tällainen vuotuinen vaali kaupungin pakkihuoneen salongissa (packhussalong) – tarkoittanee kai kauppaseuran silloista huoneustoa. Kokous, josta oli asiakkaille ilmoitettu pakkihuoneen seinälle naulatulla kirjoituksella, pidettiin jo aikuisin aamulla, nim. kello 9 a. p. Seuraavat kokouksessa läsnäolleet, ehkäpä kaikki Raahen silloiset porvarit, näyttävät olleen pankin osakkaita tai pankin hallinnon ”takaajia”, nim. tuomari I. Haeggström, konsuli F. Sovelius, kauppiaat J. S. Lundberg, M. A. Sovelius, H. Sovelius, S. Andersson, L. F. Leusstadius, L. Ahlqvist, C. Gyllberg, Zach. Durchman, F. J. Durchman, Johan Gust. Rein, P. A. Roos, G. H. Möller, Joh. Aspegren, Joh. Frieman, Carl A. Levon, joh. Fagervik, Johan Montin ja Sivert Lundberg.
     Nykyään kuuluu täkäläisen konttorin toimikuntaan hrat Isak Kerttula toimitusjohtajana, apteekkari Hj. Jaatinen varsinaisena sekä kaup. lääkäri Artut Boström ja kauppias A. Haglund varajäseninä ja prokuristina neiti F. Nyholm.
     Kuten ylläolevasta selviää, on Raahen konttori toiminut paikkakunnallamme jo 51 vuotta ja varmaan on Suomen Yhdys-Pankki haarakonttorinsa kautta Raahessa vaikuttanut paljon paikkakuntamme liike-elämän vilkastumisen ja paikkakuntamme ja sen ympäristön taloudellisen vaurastumisen edistämiseksi. Eikä ainoastaan lähiympäristön, mutsangen laajalla alalla, alkuvuosina yksinään ja sittemmin toisten kauppa- ja säästöpankkien kanssa on Suomen Yhdys-Pankki Raahen haarakonttorinsa kautta levittänyt säästäväisyysaatetta rahvaan keskuuteen, jonka keskuudessa mainittu pankki on laajalti tunnettu ja tunnustettu.
     Tällä puoli vuosisataa käsittävällä toimintakaudellaan on pankki kerinnyt sijaita jo monessakin talossa paikkakunnallamme, kunnes se nyt on saanut ajan vaatimuksia vastaavan huoneuston omassa, upeassa ja koko kaupunkia kaunistavassa rakennuksessa Mentserin ja Kirkkokadun kulmauksessa.
     Jos tämä pankkipalatsi jo ulkoasultaan on aistikas ja ajanvaatimuksia vastaava, niin on pankin huoneusto ja sisustuskin sitä. jo heti vestibyliin tultua huomataan että nyt sitä ollaan ajan vaatimuksia vastaavassa pankkihuoneustossa. Niin siroa, siistiä ja aistikasta on sisustus kaikkialla. Vestibylistä oikealle on itse pankkihuone, tilava ja valoisa, yleisön mukavuutta silmällä pitäen varsin aistikkaasti sisustettu ja samaa on sanottava johtokunnan huoneestakin, joka sijaitsee Mentserin kadun puoleisessa päässä ja kahvihuoneesta, joka sijaitsee pihanpuolella.
     Paitsi näitä sijaitsee alakerrassa vielä vahtimestarin asunto ja yksi puotihuoneusto. Yläkerrassa on johtajan asunto ja parisen huonetta vuokrattavaksikin.
     Rakennustyöt aloitettiin kevättalvella 1914. Rakennuksen, jonka piirustukset on tehnyt arkkitehtitoimisto Valter & Ivar Thomé, sai urakalla tehdäkseen rakennusmestari J. E. Solt Kristiinankaupungista. Sokkeli- ja perustustyöt annettiin tehtailija J. Kiviselle täältä. Rakennustöiden ylimpänä valvojana pankin puolesta toimi arkkitehti Valter Thomé sekä alivalvojana rakennusmestari J. Suvanto.
     Huoneustokaluston, joka, sanottakoon se heti, työn huolellisuuteen, sirouteen ja aistikkuuteen nähden, hakee vertaistaan, on valmistanut Johan Syrjäsen puuseppätehdas Espoossa.
     Sähkövalolaitteet on toimittanut Raahen Sähkö-osakeyhtiö ja lamppujen varsin aistikkaat pidikkeet ja varjostimet pakotetusta messingistä on valmistanut pankinjohtaja Isak Kerttula arkkitehti Thomén piirustusten mukaan."

Pankin mainoksessa samaisessa lehdessä oleva kuva. Ensimmäisen kerroksen ikkunoiden yläpuolella ilmeisesti lukee "Suomen Yhdys-Pankki - Föreningsbanken i Finland"

Alle kopioitu artikkeli 29.10.2004 viittaisi siihen, että myös sanomalehti Raahen Seudun arkistoon kannattaa käydä tutustumassa.

Artikkeli sanomalehti Raahen Seudussa 29.10.2004. Kuva rakennuksen luoteisnurkalta.

Kuva ja artikkeli internetlehti Kalevassa 24.1.2006.
"Liikenteen vilinää Raahen keskustassa vuonna 1963."

↑

Raahen museon kokoelmat

↑

Raahen museon kokoelmissa on valokuvia ja postikortteja, joiden perusteella voi tehdä johtopäätelmiä rakennuksen miljöön ja julkisivun vaiheista:

Katumaisema Mentzerinkadulta (nykyiseltä Koulukadulta) 1800-luvun lopulla. Risteävä katu on Kirkkokatu. Katulyhdyissä paloi tuolloin öljy. Äärimmäisenä oikealla vain hieman näkyvän Montin talon kulmassa on vielä paikoillaan kivitolppa, joka suojasi kulmataloja kolhuilta, kun pitkiä mastopuita kuljetettiin kaupungin läpi. Takana Nordström-Norion talo, jossa nykyään toimii pizzeria Alto Mare. Vasemmalla Jurvelinin ja Lackströmin kauppatalot. (Kuvan ja tekstin lähde: Raahen museon näyttely Soveliuksen talossa 17.6. - 31.7.2005 "Merikaupungin muuttuvat kasvot"). SYPin talo rakennettiin sittemmin äärimmäisenä vasemmalla osittain näkyvän talon tilalle, vuosina 1914-1915.

Kirkkokatua Sovionkadun risteyksen kohdalta vuosien 1884 - 1888 välisenä aikana. Nyt vuonna 2006 tässä kuvassa vasemmalla etualalla olevat puutalot elävät viimeisiä hetkiään. Seurakunnan omistamalle tontille on kaavoitettu kirkkoherranvirasto ja liiketilaa sisältävä, Pikkuporvariksi nimetty uudisrakennus. (Kuvan ja tekstin lähde: Raahen museon näyttely Soveliuksen talossa 17.6. - 31.7.2005 "Merikaupungin muuttuvat kasvot").

Kuvan kolmas rakennus vasemmalta (korkeakivijalkainen asuintalo, jonka molemmat savupiiput näkyvät) on palvellut viimeiset toimintavuotensa Raahen seurakuntatalona. Ennen vuotta 2006 se on ollut muutamia vuosia tyhjillään.

Raahen kaupungin 2005 teettämän rakennushistoriallisen selvityksen mukaan rakennus on ollut loppuun saakka
- hyvin säilynyt
- rakennuksen ominaispiirteet ovat selkeästi tunnistettavissa
- rakennus on edustava rakennustyyppinsä yksilö
- ainutlaatuinen
- rakennuksen muutokset tukevat kokonaisuutta
- käyttötarkoitus on säilynyt alkuperäisen kaltaisena
- rakennus on vertauskuvallinen
- rakennus liittyy tiettyihin historiallisiin ajanjaksoihin
- rakennuksen historia on hyvin luettavissa sekä rakenteissa, rakennusosissa että materiaaleissa.

Mutta koska selvityksessä arvioitiin, että rakennuksen rooli on osittain muuttunut/kärsinyt, niin sitä ei pidetty ympäristössään tärkeänä ja se kaavoitettiin purettavaksi.

Seuraavat kaikki kolme hirsitaloa (yhtenäinen puutalojen ketju aina Koulukadulle saakka) saivat samaisessa selvityksessä vieläkin huonommat arvosanat.

Kuvan oikean reunan tummansävyiset puutalot ovat kadonneet jo kauan sitten ja niiden paikalla on Kauppaporvarin kulttuuri- ja liikekeskus. Hieman kauempana, valkean talon tietämille, on rakennettu kerrostalo. Valkeasta talosta noin 50 metrin päässä risteää Koulukatu.

Tämä kuva on otettu Pekka-patsaan pystytyksen (syyskuu 1888) ja vanhan kirkon palon (heinäkuu 1908) välisenä aikana. (Kuvan ja tekstin lähde: Raahen museon näyttely Soveliuksen talossa 17.6. - 31.7.2005 "Merikaupungin muuttuvat kasvot"). Edellisen kuvan valkea talo näkyy tässä selvemmin. Sen takana on toinen valkea talo, nimismies Heinämaan talo.

Tämä postikorttikuva on otettu ajanjakson 1915-1919 alkupuolella. Rakennuksen eteläpääty näkyy vain osittain. Pystysuora valkea viiva on syöksytorvi. Rakennuksen kaikki syöksytorvet ovat siis olleet pilastereiden tapaan vaaleita. (Postikortti Raahen museon kokoelmista, kortissa on postileima vuodelta 1922).

Tämä postikorttikuva on otettu ajanjakson 1915-1919 alkupuolelta. Kuvassa talo on valmistumisensa 1915 jäljiltä niin uusi, että luoteisnurkan pylvään lyhtyä ei ole vielä ehditty asentaa. Toisaalta pankin nimeksi on kirjoitettu "Suomen Yhdys-Pankki" joten kuva on otettu ennen nimenmuutosta 1919.

Kuvasta näkee, että kivijalan yläpuoliset metallikoristeet ovat olleet kattoa paljon tummempia. Ikkunapellit ovat olleet yhtä vaaleita kuin ikkunoiden puuosatkin. (Postikortti Raahen museon kokoelmista, kortissa on postileima vuodelta 1920)

Kirkkokatua vuonna 1925. Kuvassa lounaisnurkan pylvään lyhty on jo asennettu. SYPin talon oikealla puolella on ollut nimismies Heinämaan talo joka näkyy myös neljässä edeltävässä kuvassa. (Kuvan ja tekstin lähde: Raahen museon näyttely Soveliuksen talossa 17.6. - 31.7.2005 "Merikaupungin muuttuvat kasvot"). Kuvasta voinee päätellä, että pankin tontin itäpuolinen aita on ollut alkujaan puurakenteinen, muurattua valotolppaa lukuunottamatta. Aidan kuvioitus noudattaa alkuperäisiä julkisivupiirustuksia. Lisäksi vaikuttaa siltä, että pankkisalin ikkunoiden yläpuolinen mainosteksti on muuttunut. Arvatenkin siinä lukee nyt jo "Pohjoismaiden Yhdyspankki" pankin nimi näet muuttui 1919.

Läpi 500-vuotisen historiansa suomalaiset kaupungit ovat tyypillisesti olleet puukaupunkeja. Vasta funktionalismin myötä 1930-luvulla tämä puurakentamisen perinne alkoi väistymään kaupunkien keskustoissa. Sodat ja tulipalot ovat tuhonneet puukaupunkeja, mutta pahinta tuhoa tehtiin 1960 ja 1970 -luvuilla, kun kokonaisia kaupunginosia hävitettiin.

Tästä pöytäkirjaotteesta käy ilmi, millä kohtaa nimismies Heinämaan talo on ollut (kartassa alhaalla keskellä puolittain näkyvä harjakattoinen rakennus), SYP:n talo näkyy tummennettuna ja sen lounaisnurkan alla on katkoviivalla piirretty talo, joka tontilla on aiemmin sijainnut. Tämä talo ei aivan selvänä näy yllä esitetyissä kuvissa, mutta on selvää, että tämä talo ei ole y.m. Jurvelinin talo, joka siis sijaitsi tontin kulmauksessa.

Raahea 1950-1960 luvuilta. (Kuvan lähde: Raahen museon näyttely Soveliuksen talossa 17.6. - 31.7.2005 "Merikaupungin muuttuvat kasvot"). Huomaa rakennuksen julkisivun ja katon vaalea väritys sekä rakennuksen eteläpuolella oleva, pannuhuoneesta nouseva, korkea savupiippu.