Ivar Hortling: Valter Thomé. En minnesteckning. Söderström & C:o förlagsaktiebolag. Simelii Arvingars boktryckeri. Vater Thomén elämäkerta. Helsingfors 1919.

Tiina Merisalo o.s. Lehto: Valter Thomén pankkitalosuunnitelmia 1900-1917. Helsingin yliopisto, Taidehistorian laitos, Historiallis-kielitieteellinen osasto. Taidehistorian  pro gradu -tutkielma, tammikuu 1991.

Arkitehti Valter Thomé on 31.3.1914 kirjoittanut rakentamisen liittyneen työohjeen, josta alkuperäiset rakenteet, menetelmät ja materiaalit käyvät ilmi.

Rakennusmestari Sampo Tulkki on tehnyt 1997 perusteellisen kuntotarkastuksen koko rakennukseen.


Suositeltavaa lukemista

Erkki Helamaa: Vanhan rakentajan sanakirja. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 988. ISBM 951-746-624-2 ISSN 0355-1768.

Timo Niiranen: Miten ennen asuttiin. Vanhat rakennukset ja sisustukset. Otava. Keuruu 1981. ISBM 951-1-06423-1.

Leena Valkeapää (toimitus), Ulla Salmela (toimitus, taitto), Elina Bonelius (kuvat): Taidehistorian sanasto. Jyväskylän yliopiston taidehistorian oppiaine. Löytyy internet-osoitteesta  www.jyu.fi/taidehistoria/sanasto.pdf 

↑

Hakemisto ja sanasto

↑

aluslaudoitus - seinässä, katossa tms. pintapeitteen alla oleva laudoitus [NSS] ja [Helamaa].

arabeski - tyylitellyistä kukka- ja lehtiaiheista sommiteltu köynnösornamentti [Niiranen].

arkkitehtoninen - rakennustaiteen muotokieltä käyttävä [Niiranen].

arkkitravi - antiikin rakennustaiteessa pylväiden tai pilarien varaan asetettu kannatinpalkki, palkiston alin osa [Niiranen].

arvo ja merkittävyys - Rakennetun kulttuuriympäristön ja kulttuurimaisemien arvoa määriteltäessä puhutaan mm. historiallisista, rakennushistoriallisista, arkkitehtonisista, rakennusteknisistä, taiteellisista ja maisemallisista arvoista. Kohteen arvon määrittämisessä (arkikielessä myös arvottaminen) käytetään vakiintuneita kriteerejä. Alueiden ja kohteiden hoito ja suojelu perustuu tunnistettuihin arvoihin ja niiden valtakunnalliseen, maakunnalliseen tai paikalliseen merkittävyyteen [www.rakennusperinto.fi].

aumakatto - päistään viistetty harjallinen katto, satula- ja telttakaton välimuoto, valmikatto, nelilapekatto.

baasi - pylvään jalka [Niiranen].

Bergman-putki - Rakennusten sähköistymisen alkuaikoina ensimmäiset asennukset tehtiin ns. pinta-työnä, johtojen jäädessä näkyviin seinäpinnalle. Upotettuihin asennuksiin siirryttiin yleisemmin vasta sota-ajan jälkeen 1940-luvun lopulla. Uppoasennusten putkituksiin käytettiin joko Bergman-putkea (ks seur. kuva) tai teräskuorista panssariputkea. Seuraavassa vaiheessa 1950-luvulla käyttöön tulivat metallisen pistoputket ja 1960-luvulla käyttöön otettiin kevyet muoviputket. Lähde Paimion Sähkömuseon näyttely kesällä 2008.

Bergman-putkiasennusta. Kuva Paimion sähkömuseon kokoelmista ja näyttelystä kesällä 2008.

boordi - tapetin yläosan leveä reunusnauha [Niiranen].

Chippendale, Thomas - englatilainen huonekalusuunnittelija ja puuseppä (1718 - 1779), joka loi chippendaletyylin (n. 1760 - 1830) [Niiranen].

cloison-seinä kloisson-, kloasonkiseinä [ruots.  cloison, kloasonvägg,  ransk. cloison = väliseiä] - vanhoista telinelankuista yms. tehty väliseinärakenne [Helamaa]

1870-luvulla ryhdyttiin tekemään Keski-Euroopasta saadun mallin mukaan vanhoista telinelankuista ja piiruista väliseiniä, joilla oli vaikeasti lausuttava ranskalaisperäinen nimi cloison - suomalaisittain  kloisson- tai kloasonkiseinä. Ennen rappausta seinärakenne tikutettiin molemmin puolein, ts. seinän pintaan naulattiin ristikko pitkistä kapeista mäntypäreistä. Kun vuosisadan vaihteessa markkinoille tuli uusia väliseinämateriaaleja, mm. Scagliol, Lugino- ja Riksilevyseinät, ei aikanaan suosittuja kloissonseiniä 1910 jälkeen enää tehty [Lahti, Matti J. Kuinka Helsinkiä on rakennettu. Rakentajain Kustannus Oy, Helsinki 1960]

diakroninen - pitkähkön ajanjakson käsittävä [Niiranen].

dokumentointi ja tallennus - Kulttuuriperinnön fyysisten ominaisuuksien tallentamista lähinnä mittaamalla tai valokuvaamalla ja näytteiden avulla. Dokumentointi liittyy yleensä restaurointi- tai inventointiprosessiin [www.rakennusperinto.fi].

energiakatselmus - Energiakulutukseen ja –säästömahdollisuuksiin keskittyvä selvitys. Energiakatselmus voi sisältää myös selvityksen veden- ja sähkönkulutuksen ja niiden säästömahdollisuuksien osalta. Katselmus tehdään usein kuntotutkimuksen yhteydessä. Vastaavanlaisia katselmuksia on myös putkistoille ja sähkölaitteille [www.rakennusperinto.fi].

fasadi - rakennuksen julkisivu [Niiranen].

festooni - koristeaihe, joka muodostuu molemmista päistään kiinnitetystä lehti-, kukka- tai hedelmäkimpusta [www.jyu.fi/taidehistoria/sanasto.pdf].

friisii - klassisen palkiston keskimmäinen vaakaosa, fasadin tai sisäseinaän veistoksin koristeltu vaakasuora yläkenttä [Niiranen].

funktio - tehtävä, toiminta [Niiranen].

girlandi - "girlandiaiheisset kipsikapiteelit" - (ransk.), kukista tai lehdistä sivottu köynnös, köynnösaiheinen koristemuoto.

hammaslista - koristelista, johon on leikattu hammasriviä muistuttavaa kuviointia [Niiranen].

hammassilta - "kerrosten välillä on hammassilta"

historiallinen kerroksisuus - Alueen tai kohteen ominaispiirre, kun alueella tai kohteessa on näkyvissä / koettavissa eri aikakausien rakenteita, materiaaleja, tyylipiirteitä, tms., jotka ilmentävät rakentamisen, hoidon ja käytön historiaa ja jatkuvuutta [www.rakennusperinto.fi].

historismi - tapa kokea historia, olla historiasta tietoinen. Historismiin liittyy nk. eklaktistinen metodi, eli muotojen valinta niiden historialisen merkityksen tai pätevyyden pohjalta.

holkka - listojen koristeellinen pitkittäisura, kouru [Nykysuomen sanakirja I-IV]

horisontaali - vaakatasossa oleva [Niiranen].

hormi - holmi, savukanava, tuuletuskanava.

huoltokirja - Kiinteistökohtainen asiakirjakokonaisuus, maankäyttö- ja rakennusasetuksen 66§:n tarkoittama rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje, joka sisältää kiinteistön perustietojen lisäksi kiinteistön ylläpitoon liittyvät ohjeet ja tavoitteet sekä seurantatietoja. Huoltokirja on kiinteistön ylläpidon työkalu ja se on maankäyttö- ja rakennuslain mukaan laadittava kaikista rakennusluvan alaisista uudisrakennus- ja peruskorjaushankkeista [www.rakennusperinto.fi].

ikkuna-akseli - "pääjulkisivun viisi ikkuna-akselia"

interiööri - sisäpuoli [Niiranen].

inventointi - Inventointi on järjestelmällistä tiedon hankintaa ja tallentamista maisemasta, rakennetusta ympäristöstä, muinaisjäännöksistä tai perinnebiotoopeista. Siinä kerätään, järjestetään ja tuotetaan tietoa esim. kulttuuriympäristön nykytilasta ja siihen johtaneista syistä. Inventointi jakautuu tiedon kokoamiseen esim. kirjallisuudesta, rekistereistä ja muusta arkistoaineistosta, sen täydentämiseen maastotarkastusten pohjalta ja tulosten raportointiin [www.rakennusperinto.fi].

jalkakouru - jalkaränni, jalkaränny, huopa- ja peltikatossa lappeella lähellä räystästä oleva jalkakouru, joka ohjaa veden syöksytorveen [NSS].

[Helamaa]

jalkalista - lattian ja seinän välinen koristelista [Niiranen].

jiirilankut - friisi, iirilankut, karvelot, lattuaranssi, lintukset, päärme, rans(s)i [ruots. krans], puulattian reunoja kiertävä kehys.

Leveät jiirilankut lattiaa komistamassa olivat myös käytännön sanelema rakenteellinen ratkaisu. Lattian ympäri seinänvierustalle ätettiin irtonaiset laudat, jotka voitiin nostaa paikoiltaan, jotta päästäisiin täytteeseen käsiksi [Helamaa].

jugend - tyylisuunta, jopka erityisesti wieniläisessä muodossaan sisälsi klassistisia piirteitä, jotka periytyivät lähinnä beaux arts -perinteestä.

jugend-klassismi - itävaltalaisten arkkitehtien yhteydessä on puhuttu jugend-klassismista töissä, joissa symmetriset jlukisivukatkelmat rajaavat epäsymmetrisesti ratkaistuja tiloja ja uudenaikaisten koriseaiheiden rinnalla säilyvät käytössä klassistiset lainat

juokseva koira - antiikista peräisin oleva nauhamainen reunaornamentti, joka koostuu samanlaisina toistuvosta aaltomaisista kierukkakuvioista [Niiranen].

kaakeli - savesta poltettu, useimmiten lasitettu ja koristeltu pintatiili [Niiranen]. Ks. kakluuni.

kaavasuojelu - Maankäyttö- ja rakennuslain nojalla kaavoissa rakennetun kulttuuriympäristön ominaisluonteen ja erityispiirteiden säilymisen turvaamiseksi annettavat suojelumääräykset ja -merkinnät, SR, sr tai /s-merkintä. Maankäyttö ja rakennuslain mukaan rakennetun kulttuuriympäristön säilymisen turvaamiseksi voidaan antaa maakuntakaavassa (30 §), yleiskaavassa (41 §) ja asemakaavassa (57 §) suojelumääräyksiä [www.rakennusperinto.fi].

kahverii - ruokakomero [Niiranen].

kakluunii - kaakeliuuni, rapattu tiilestä tehty lämmitysuuni [Niiranen].

Rakennuksen lounaisnurkkaa Kirkkokadulle päin.
Kaksi pylväsaihetta, jotka muodostavat nk. kaksoispilasterin.

kansallismaisema - Kansallismaisemaa käytetään usein kuvaamaan tunnetuimpia maisemakohteita, joilla on voimakas symboliarvo. Käsitteellä kansallismaisema ei ole virallista asemaa. Kansallismaisemiksi mielletyt alueet ovat valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita ja / tai valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä [www.rakennusperinto.fi].

kapiteeli - pylvään, pilarin tai pilasterin (tavallisesti) koristeltu ylin osa, pylvään pää.

karmi - oven tai ikkunan ja seinän välinen kehys [Niiranen].

karniisi, korniisi - leikkaukseltaan S-kirjaimen muotoinen lista (tai verhotanko) [Niiranen].

kasetti - (suorakulmainen) monisivuinen, joskus pyöreä koristeellinen syvennysvälikatossa [Niiranen].

kattolista - katon ja seinän liittymäkohdan lista [Niiranen].

kattotuoli - A-kirjainta muistuttava vesikaton tukirakennelma [Niiranen].

kattotooli, kattovärkki, kataniekkasakset, aakkonen, harkkipuut, marimet, sakset, ta(a)kstooli, ta(a)kstuoli [ruots. takstol], vesikaton kannatusrakenne. [NSS].

Satulakattoa kannattavat kattotuolin osat: jalasorsi, jalasparru, rimsparru, rimstukki; - kitapuu, kitaorsi, aapuu, ha(a)lapanta, haalapuu, kukonorsi, linnunorsi, neulapuu, pantapuu, senteripuu, sideorsi, välipuu, välisentuuri; - kontti, hopstontari, jalka, kantapölkky, kurjenjalka, sääripuu, tontari; - käpälä, tassu, upsliikari; -  korvus; - selkäpuu, kattoparri, kattoparsi, kattopiiru, reisi, reisipuu.

[Helamaa]

katusivusali - sali, jonka seinistä vain yksi on ulkoseinä ja tämä ulkoseinä on kadulle päin

kaupunkikuva,  taajamakuva - Rakennetun ympäristön ja kaupunki- tai taajamatilan visuaalisesti hahmotettava ilmiasu [www.rakennusperinto.fi].

keltamulta - keltainen vesimaalin väriaineena käytetty maaväri, savensekainen multamainen rautahyroksidi, jota käytetään maalin ja punamullan valmistamiseen [Niiranen].

kiruska - pieni molemmista päistään terotettu vasara, jolla muurari muotoilee tiilet [Niiranen].

keskussalipohjakaava - pohjakaava, jossa huoneet ryhmitelty symmetrisesti keskussalin ja eteisen ympärille [www.jyu.fi/taidehistoria/sanasto.pdf].

klinkkeri klinkkeritiili [ruots. klinker], rautatiili- tiivispintainen, raudankovaksi poltettu tiili [Nykysuomen sanakirja]. Klinkkerin sanotaan saaneen nimensä hollannin kielen klinken (soida) verbistä. Jos klinkkeriä napauttaa kevyesti vasaralla, niin kyllä se kauniisti helähtääkin [Helamaa?]. Kun vähän kalkkipitoiset tiilet poltetaan kovassa kuumuudessa, sulavat (sintraantuvat) ne osittain ja niista tulee rautapalaneita tiiliä eli klinkkereitä, jotka ovat sekä kestävämpiä kuin tavalliset tiilet että lasimaisen pintansa takia myös vedenpitäviä [Keinänen, W.: Puumiehen rakennusoppi. WSOY 1925].

kloisson kloasonkiseinä - [ransk. cloison = väliseinä], vanhoista telinelankuista yms. tehty väliseinärakenne -> cloisonseinä [Helamaa]. Väliseinärakenne, jota sanottiin cloison- eli kloasonki-seinäksi  tai kloisson-seinäksi tehtiin lattia- ja kattopalkiston varaan pystyyn naulatuista telinelankuista. Rappausta varten seinä tikutettiin pitkillä kapeilla mäntypäreillä [P. Kaila Talotohtori 1997].

konservointi - Konservointi on rakennuksen, rakennusosan tai pintakäsittelyn suojaamista tuhoutumiselta ja niissä olevien vikojen korjaamista konservoinnin asiantuntijan toimenpiteillä [www.rakennusperinto.fi].

koolinki koolaus, koolinki, skoolinki [ruots. skålning] - koroke- ja naulauspuut lattian päälystettä tms. päälystettä varten [Helamaa]. Korokkeet eli koolingit ovat poikittain rakennetta kantavien vuoliaisten suuntaa vastaan, joten ne jakavat kuorman useammalle vuoliaiselle, jolloin lattia tuntuu tanakalta. Tällaista nimitetään ristikoolaukseksi [Roininen, R.H.: Kirvestyöt. Rakentajain kustannus Oy. Helsinki 1957].

korjaus, korjaaminen - Viallisen rakenteen, osan tai laitteen korjaaminen tai vaihtaminen toimivaan, käyttökelpoiseksi saattamista. Käytetään myös yleiskäsitteenä tarkoittamaan kaikkia rakennukselle tehtäviä toimenpiteitä. Ks. myös kunnostus [www.rakennusperinto.fi].

korjausohjelma - Kunnossapitoa ohjaava tietyn aikavälin suunnitelma, jossa otetaan teknisen ja taloudellisten näkökulmien lisäksi huomioon kiinteistön käyttäjien ja omistajien tarpeet. Korjausohjelma muodostaa yleensä perustan kunnossapitoon liittyvälle talousarviolle. Korjausohjelmassa tulisi eritellä tarvittavat korjaus-, ym. toimenpiteet ajoituksineen. Ks. myös kuntoarvio, kuntotutkimus ja kunnossapitosuunnitelma [www.rakennusperinto.fi].

kulmasali - sali, jonka kaksi vierekkäistä seinää ovat ulkoseiniä

kunnossapito - Kiinteistön ylläpitoon kuuluva toiminta, jossa kohteen ominaisuudet pysytetään uusimalla tai korjaamalla vialliset ja kuluneet osat ilman, että kohteen suhteellinen laatutaso olennaisesti muuttuu [www.rakennusperinto.fi].

kunnossapitosuunnitelma - Tekniset näkökohdat huomioon ottava tietyn aikavälin suunnitelma kunnossapitoa varten. Laaditaan kuntoarvioinnin perusteella ja sitä käytetään korjausohjelman lähtötietoina [www.rakennusperinto.fi].

kunnostus, kunnostaminen - Toimenpide, jossa kohde saatetaan esimerkiksi käytön tai säilymisen kannalta riittävään kuntoon [www.rakennusperinto.fi].

kuntoarviointi - Rakennetun kiinteistön, rakennuksen tai sen osan kunnon ja korjaustarpeiden selvittäminen. Kuntoarvioinnissa käytetään enimmäkseen aistinvaraisia ja kokemusperäisiä, ainetta rikkomattomia menetelmiä. Kuntoarviota voidaan käyttää kunnossapitosuunnitelman tai korjausohjelman lähtötietoina, joskus myös suoraan kunnossapitosuunnitelmana. Ks. myös selvitys [www.rakennusperinto.fi].

keittiöporras - palvelusväen portiakko.

klassismi - määritellään yleisesti ja yksinkertaistettuna antiikin arkkitehtuurimuotojen uudelleen käytöksi

konstruktivismi - arkkitehtuurin suunta, jonka mukaan muoto on luotava vain rakennusten välttämättökillä rakenteilla [Niiranen].

korkkimatto [ruots. korkmatta], lino, linoleum [ruots. linoleum] - lattianpäällyste, joka valmistetaan kiinnittämällä karkean juuttikankaan pintaan korkki- tai puujauhoista, vernissasta, hartsista ja väriaineista tehty 2-10 mm kerros [Helamaa]. Korkkimatto nimi johtuu siihen käytetystä korkkijauheesta ja linoleum sidosaineena käyetystä pellavaöljystä [Järvelä J.: Maalarin aine- ja ammattioppi. WSOY, Helsinki 1946]. Korkkimatto tuli Suomessa käyttöön 1910-luvulla. Ensimmäiset korkkimatot leikattiin usein neliömäisiksi levyiksi, jotka asetettiin esim. salin pöydän alle. Ympärille levitettiin pitkiä mattoja. Varsin pian korkkimatto valtasi koko lattia-alan, mutta sen päälle asetettiin usein kudottu matto [Niiranen].

kovalevy - ohuehko kova puukuitulevy. Kovalevy on kuivatusta puuhiokkeesta kovan paineen ja lämmön avulla valmistettu, toiselta puolelta sileäpintainen ja toiseelta viirapintainen (viira on paperikoneen metalliverkko) kova puukuitulevy, jonka valmistusmenetelmän keksi W.H. Mason 1924. Känen mukaansa levyä nimitettiin aluksi masoniitiksi. Insulite Company aloitti meillä kovalevyn valmistuksen 1937 Karhulassa. Tehdas siirtyi Ensa Gutzeitille 1951 [Helamaa].

kriteeri - Seikka tai ominaisuus, jonka perusteella jokin voidaan erottaa muista, todeta tai todistaa oikeaksi; ratkaiseva tunnusmerkki. Rakennusten ja rakennetun kulttuuriympäristön määrittelyssä käytetään kriteerejä kuten tyypillisyys, harvinaisuus, monipuolisuus (kulttuurihistorialliset kerrokset), säilyneisyys, alkuperäisyys [www.rakennusperinto.fi].

kulttuuriperintö - Kulttuuriperintö on ihmisen toiminnan vaikutuksesta syntynyttä henkistä ja aineellista perintöä. Aineellinen kulttuuriperintö voi olla joko irtainta (esim. kirjat ja esineet) tai kiinteää (ks. esim. rakennusperintö) [www.rakennusperinto.fi].

laipio - välikatto, sisäkatto [Niiranen].

lape - lappio, rehto,  vesikaton taitteeton, tav. viisto kattopinta [NSS].

lastulevy - erikokoisista puulastuista puristamalla ja sideaineen avulla valmistettu rakennuslevy [Helamaa]. Höylänlastuista liimaamalla koottu levy patentoitiin Saksassa jo 1889. Nykyisen lastulevyn periaatteen esitti saksalainen Pfohl 1936, ja toisen maailmansodan aikana sitä valmistettiin jonkinlaisena korvikemateriaalina. Varsinaisena lastulevyn isänä pidetään kuitenkin sveitsiläistä Fahrnia, joka perusti koetehtaan Itävaltaan 1943. Suomessa lastulevyn tuotannon aloitti 1956 Viiala Oy valmistamallaan suulakepuristetulla Okal-levyllä [P.Kaila 1997]. Kun lastulevyn käyttö ja kysyntä kasvoi nopeasti, tehdas toisensa jälkeen ryhtyi sitä valmistamaan, jolloin markkinoille tuli monia tuotenimiä: Ilves, Okal, Pellos, SIlopan, Sokopan, Tiwi, Vila, Wisapan. Markkinointi koki ankaran takaiskun ja myynti romahti 1980-luvun alussa, kun levyissä käytettyjen kormaldehydiliimojen erittämät päästöt osoittautuivat monin tavoin epäterveellisiksi ja niiden aiheuttamat sairastumiset tulivat suurella kohulla julkisuuteen. Vaikka valmistuksessa siirryttiin käyttämään terveellisempää liimaa, kysyntä väheni ja tehdas toisensa jälkeen lopetti levyjen tuotannon ja koneet myytiin pois, esim. Pellos Oy:n toinen linja Paksitaniin ja toinen Kiinaan [Helamaa]

liimaväri - mm. sisäseinien maalaamiseen käytetty maali, joka valmistetaan liidusta, vedestä ja väriaineesta [Niiranen].

lino linoleum [engl. linoleum] - lattian päällyste korkkimatto. Linoleumin keksi englatilainen Fredrik Walton jo 1863, mutta sen valmistus aloitettiin vasta 1882. Tuotteen nimi on muodostettu latinan sanoista linum (pellava) ja oleum (öljy). Ruotsiin perustettiin 1896 tunnettu Linoleum a.b. Forshaga. Suomessa korkkimaton käyttö alkoi 1910-luvulla, ja 1930.luvulta alkaen se oli yleinen lattiamateriaali aina 1960-luvulle asti, jolloin muovipohjaiset läällysteet valtasivat markkinat [Helamaa].

linolimatto - lattian ja seinän päällyste, jota on valmistettu kiinnittämällä karkean juuttikankaan pintaan korkki- tai puujauhoista, vernissasta, hartsista ja väliaineista tehty seos [Helamaa].

läkki - tinattu pelti [Niiranen].

maakunnallisesti merkittävä maisema - Asiantuntijaviranomaisten määrittelemä maakunnallista ominaisluonnetta ja maakunnallisia erityispiirteitä ilmentävä maisema [www.rakennusperinto.fi].

maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö - Asiantuntijaviranomaisten määrittelemä maakunnan ominaisluonnetta ja erityispiirteitä ilmentävä rakennettu kulttuuriympäristö [www.rakennusperinto.fi].

mahonki - useista (punaisen)ruskeista trooppisista arvopuulajeista käytetty nimitys [Niiranen].

maisema - Muodostuu elollisista ja elottomista tekijöistä sekä ihmisen tuottamasta vaikutuksesta, jotka ovat ns. maiseman perustekijöitä, niiden keskinäisestä vuorovaikutuksesta sekä maiseman visuaalisesti hahmotettavasta ilmiasusta, maisemakuvasta. Eurooppalaisen maisemayleissopimuksen mukaan maisema tarkoittaa aluetta sellaisena kuin ihmiset sen mieltävät ja jonka ominaisuudet johtuvat luonnon ja/ tai ihmisen toiminnasta ja vuorovaikutuksesta [www.rakennusperinto.fi].

maiseman sietokyky - Tarkoitetaan sitä, kuinka paljon maisemarakenne, maisemakuva tai erilliset maiseman perustekijät voivat muuttua menettämättä ominaispiirteitään [www.rakennusperinto.fi].

maiseman solmukohta - Useiden maiseman perustekijöiden leikkauspiste tai kohtauspaikka [www.rakennusperinto.fi].

maisematyyppi - Maisemaa voidaan tyypitellä luonnonmaisemaksi ja kulttuurimaisemaksi  sen mukaan, onko maisema ensisijaisesti luonnonelementtien tai ihmisen toiminnan tulosta. Tämän lisäksi maisemaa voidaan tyypitellä esimerkiksi maisemarakenteen, maisemakuvan, maankäytön, kulttuuripiirteiden, luonnonpiirteiden jne perusteella. Yleisiä maisematyyppejä ovat esim. kaupunki-, saaristo-, järvi- ja maatalousmaisema [www.rakennusperinto.fi].

maisemavaurio - Tapahtumasta tai toimenpiteestä aiheutunut maisemarakenteen ominaispiirteiden tai maisemakuvan laadun heikentyminen. Maisemavauriot voivat olla pysyviä, ajan myötä korjaantuvia tai maisemoinnilla korjattavissa [www.rakennusperinto.fi].

makulatuuri - Makulatuuri on väljä ilmaisu, koska se tarkoittaa ensisijassa jotenkin pilalle mennyttä paperia, ei yhtä tiettyä paperilaatua. [PORA Tikka].

makuleerata - peittää tapetoitava seinä makulatuurilla [Helamaa]. Ohjeeksi rakennusselitykseen: kaikki muurattavat seinät makuleerataan ja tapetoidaan [P. Rousti: Uusi rakentajan opas. Otava, Helsinki 1929]. Makuleerauksessa [ruots. makulering] seinä siveltiin ensin suisjauhovellillä ja sitten siihen kiinnitettiin samanlaisella liisterillä käsitelty ohut paperi. Paperin kuivuttua pinta viimeisteltiin hohkakivellä kiertämällä tasaiseksi, minkä jälkeen seinään kiinnitettiin tapetti [Niiranen].

makuloida - Makulatuuri on ohut, liimaton paperi, jota on liisteröity kiviseinään tapetin alustaksi. Makuloiminen pitää sisällään seinän liisteröinnin, liisterillä käsitellyn makulatuurin kiinnitämisen seinään ja lopuksi, pinnan kuivuttua, pinnan viimeistelyn hohkakivellä [PORA Tikka]. Ks myös yltä.

mansardikatto - taitekatto [Niiranen]. - [ruots. mansardtak], murroskatto, ranskalainen katto [ruots. fransk tak], rontta, taitekatto, satulakattoa muistuttava kaksilappeinen vesikatto, jonka lappeet ovat taitteisesti kaksiosaiset, jyrkästi nouseva alaosa ja loivempi yläosa.

Myöhäisgotiikan jyrkkä katto ei sopinut renessanssin muotokieleen, siksi vesikaton lappeet tehtiin taitteisiksi ja ylempi osa alempaa loivemmaksi, jolloin ylempi osa ei sounut näköpiiriin. Syntyi mansardikatto jota on myös ranskalaiseksi katoksi sanottu. Katto sai nimensä ranskalaisen arkkitehti François Mansardin (1598-1666) mukaan, vaikka ennen häntä Piree Lescot (1510-1679) Louvren lisärakennusten suunnittelijana v:sta 1546 toimineena oli jo rakennuttanut niitä Louvreen.

Mansardikatto tuli Suomeen 1700-luvulla ja oli maalaiskartanoissa miltei yksinomainen kattomuoto 1740-luvulta 1880-luvulle. Talonpoikaistalon kattoa siitä ei tullut - mutta esikaupunkeihin rakennettiin omakotitaloihin taitekatto tuli käyttöön 1920-luvulla, ei niinkään tyylillisitä syistä vaan antamaan parempaa tilaa ullakolle tehdyille huoneille [Helamaa].

marmorointi - marmorin juovituksen jäljitteleminen maalaamalla [Niiranen].

meaderi, à la greque - friisinä tai reunakoristeena käytetty koriste, jonka kuvio muodostuu yhdestä tai useammasta suorakulmaisesti polveilevasta viivasta [Niiranen].

medaljonki - soikionmuotoinen ornamentti [Niiranen].

peruskorjaus - Suhteellisen suurena hankkeena toteutettava korjausrakentaminen. Peruskorjauksessa voidaan esimerkiksi korjata rakennusta, rakennuksen osia tai taloteknisiä järjestelmiä tai laitteita [www.rakennusperinto.fi].

perusparantaminen - Korjausrakentaminen, jossa kohteen laatutaso nostetaan olennaisesti alkuperäistä paremmmaksi. Hankkeessa voidaan esimerkiksi parantaa rakennuksen energiataloutta, liittää rakennus vesi- ja viemäriverkkoon tai varustaa se hissein tai uudenaikaisella tietotekniikalla. Perusparannushankkeisiin voi sisältyä myös kunnossapidolle tyypillisiä toimenpiteitä. (Vrt. peruskorjaus) [www.rakennusperinto.fi].

pihasivusali - sali, jonka seinistä vain yksi on ulkoseinä ja tämä ulkoseinä on pihalle päin

pilateri - seinästä ulkoneva tavallisesti poikkileikkaukseltaan suorakaiteen muotoinen kapea pystypinta, jossa on jalka, varsi ja kapiteeli [Niiranen].

plastinen - kolmiuloitteisuutta korostava, vestoksellinen, taipuisa [Niiranen].

peililasi - valamalla valmistettu molemmin puolin hiottu lasi [Helamaa].

piiru - piira [ruots. spira], poikkileikkaukseltaan pyöreä tai nelikulmaiseksi veistetty tasapaksu puu eril. rakenteiden tukipuuna. Mitoiltaan 4"x4" mutta vähemmän kuin 7"x7" [Helamaa].

plaani - portaan lepotaso [Helamaa]. Kerrostaloihin on tehty monenlaisia sisäportaita. Eniten on käytetty porrasta, jossa kerrosten välille on sovitettu kaksi syöksyä ja niiden välille lepotasot, eli plaanit, toinen niistä kerrokseen liitttyvänä ja toinen kerrosten puolivälissä [Matti Lahti: Kuinka Helsinkiä on rakennettu. Rakentajain kustannus Oy. Helsinki 1960]

posliini - kaoliinista, kvartsista ja maasälvästä polttamalla valmistettu valkoinen, tiivis ja läpikuultava keraaminen tuote [Niiranen].

postipuu - ikkunan pystysuora keskipuu, joka jakaa ikkunan kahteen tai useampaan osaan [Niiranen].

preussi - ikkunan ohut puitepuu, ikkunanpuitteet pienempiin ruutuihin jakava rima [Niiranen].

profiili - poikkileikkauskuvio [Niiranen].

profilointi - pinnan jäsentely poikkileikkaustasossa, sivukuvan ääriviivat [Niiranen].

pronssi - kuparin ja tinan seos [Niiranen].

psyyke - akselin varassa kääntyvä surikokoinen lattialla vapaasti seisova pukeutumispeili [Niiranen].

puhallettu lasi - puhaltamalla valmistettu ikkunalasi. Lasinpuhallustaito luetaan foinikialaisten ansioihin ajanlaskumme ensimmäisellä vuosisadalla. Suomen ensimmäinen lasitehdas perustettiin 1681 Uuteenkaupunkiin, mutta se lopetti toimintansa jo 1685. Uusi tehdas aloitti Åvikissa 1748 ja sai useita seuraajia 1700-luvun jälkipuolella. Ikkunalasia valmistettiin böömiläisellä eli saksalaisella menetelmällä puhaltamalla yli kaksisataa vuotta ania 1930-luvulle asti. Lasi puhallettiin suuren sylinterin muotoon. Taitavat puhaltajat tekivät yli metrin pituisia sylintereitä. Leikkaamisen jälkeen sylinterit lämmitettiin uudelleen, oikaistiin tasaiseksi ja leikattiin sopivan kokoisiksi ruuduiksi. Valmistustavasta johtuen lasi jäi jonkin verran aaltoilevaksi, siinä oli valumia, pieniä kuplia ja epätasaisuuksia. Väriltään se oli hieman vihertävää. Vuonna 1934 lopetettiin Suomessa viimeisellä tehtaalla Dragsfjärdin Skinnarvikissa ikkunalasin puhaltaminen. [Helamaa]

punamulta - hieno savimainen maalaji, joka sisältää rautaoksidia. Rautaoksidi värjää koko maalajin punaiseksimiim, että sitä voidaan käyttää väriaineena [Niiranen].

puoliranskalainen ovi - peiliovi, jonka kehys ja peili liittyvät välittömästi toisiinsa [Niiranen].

pylväs - vapaasti seisova arkkitehtoninen tuki, jonka poikkileikkaus on useimmiten pyöreä. Pylvääseen kuuluu jalusta, varsi ja kapiteeli. Erilaisia pylväitä: doorilainen, joonialainen, korinttilainen ja toskalainen pylväs [Niiranen].

pytinki - iso asuinrakennus, vierastenrakennus [Niiranen].

pääfasadi - pääjulkisivu

päätyfasadi - päätyjulkisivu

radiaattori - lämpöpatteri [Niiranen].

rakennettu kulttuuriympäristö, rakennusperintö - Käsite viittaa sekä konkreettisesti rakennettuun ympäristöön että maankäytön ja rakentamisen historiaan ja tapaan, jolla se on syntynyt. Rakennettu kulttuuriympäristö muodostuu yhdyskuntarakenteesta, rakennuksista sisä- ja ulkotiloineen, pihoista, puistoista sekä erilaisista rakenteista (kuten esim. kadut tai kanavat). Rakennusperintö on pääsääntöisesti synonyymi rakennetulle kulttuuriympäristölle, joskus käsitettä käytetään tarkoittaen erityisesti vanhoja rakennuksia [www.rakennusperinto.fi].

rakennetun ympäristön vaaliminen - Käsite esiintyy maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:ssä ja 54 §:ssä yleiskaavan ja asemakaavan sisältövaatimuksissa. Yleiskäsitteenä käytetään tarkoittamaan rakennusperinnön hoitoa, korjausrakentamista, tutkimus- ja selvitystoimintaa, tiedon tuotantoa sekä hallinnon toimenpiteitä, kuten rakennussuojelua [www.rakennusperinto.fi].

rakennushistoriaselvitys - Rakennusryhmän, rakennuksen tai sen osan historian, käytön muutosten ja fyysisten ominaisuuksien selvittäminen arkistomateriaalin ja kenttätöiden avulla [www.rakennusperinto.fi].

rakennusinventointi - Yksittäiseen rakennukseen ja sen sisätiloihin, materiaaleihin ja kiinteään sisustukseen  kohdistuva  tutkimus. Siinä  kerätään, järjestetään ja tuotetaan tietoa rakennuksen nykytilasta ja  siihen johtaneista syistä.
Ks. myös inventointi ja kuntotutkimus [www.rakennusperinto.fi].

rakennusmuistomerkki - Rakennus, jolla on erityistä merkitystä historiansa, identiteetti- ja symboliarvonsa, laatunsa tai muun poikkeuksellisuutensa vuoksi. Monumentti on käsitteen yleisesti käytetty synonyymi. Käsite ei viittaa mihinkään tiettyyn määriteltyyn kohdejoukkoon [www.rakennusperinto.fi].

rakennusperinnön hoito - Rakennetun kulttuuriympäristön säilymisen huomioon ottavaa käyttöä, huoltoa, korjausrakentamista, täydennysrakentamista ja muuta ympäristön muuttamista [www.rakennusperinto.fi].

rakennussuojelu - Rakennussuojelulain 1 §:n mukaan kansallisen kulttuuriperinnön säilyttämiseksi suojellaan kulttuurikehitykseen tai historiaan liittyviä rakennuksia, rakennusryhmiä ja rakennettuja alueita. Rakennussuojelulain mukaan (3-4 §) suojelu toteutetaan maankäyttö- ja rakennuslain säännösten nojalla asemakaavalla, rakennussuojelulailla, valtion omistamien rakennusten suojelusta annetulla asetuksella tai kirkkolailla. Ks. kaavasuojelu [www.rakennusperinto.fi].

rautatiili - tiivispintainen, raudankovaksi poltettu tiili -> klinkkeri [Helamaa]. Kovassa kuumuudessa osittain lasimaisiksi sulaneet ja mustanpunertaviksi palaneet rautatiilet, joiden pinnat ovat tavallisesti epätasaiset ja käyristyneet, ovat tiiviitä ja kovia. Ne kestävät hyvin kosteutta ja suurta painoa [von Konow, Evert: Maatalouden rakennukset. Otava, Helsinki 1931].

rekonstruointi - Rakennuksen tai rakennuksen osan rakentaminen uudelleen säilyneiden osien ja / tai asiakirjojen perusteella [www.rakennusperinto.fi].

relikti - jäänne [Niiranen].

rintalista - lista, joka erottaa sisäseinän matalan rintaosan ja yläosan toisistaan [Niiranen].

rintapaneeli - seinän alaosan peittävä laudoitus [Niiranen].

risaliitti - rakennuksen jukisivun keskeltä tai päistä ulkoneva rakennuksen korkuinen ranenneosa [Niiranen].

ristilimitys - kryssi [ruots. kryssförband] tiililimitys, jossa joka toisessa kerroksessa on van juoksukiviä ja joka toisessa sidekiviä. Tiilet ladotaan siten, että ylemmän juoksukivikerroksen pystysauma tulee alemman kerroksen kivien keskikohdalle. Ruotsin kryssförband on suomeksi ristilimitys jo Ikosen Rakennussanojen luettelossa 1889. Ristilimityksen muuraaminen oli vallitseva tekotapa 1600-luvulta aina 1950-luvulle asti niin kauan kuin täystiiliseiniä muurattiin [Helamaa]

rottinki - espanjanruoko, rottinkipalmun ohut varsi, jota käytetään kuonekalujen korien ym. valmistukseen [Niiranen].

runsaudensarvi - tm. empiren käyttämä juomasarvea kuistuttava koristeaihe. Sarven sisälle on sijoitettu hedelmiä tms. [Niiranen].

ruode - (mon. ruoteet), ruodelaudat, ruotelit, laupioimet, lehterit, varpelaudat, kattotuolien päälle lappeen suuntaisesti naulatut laudat tai rimat varsinaisen katteen alustaksi [Helamaa].

rustikoitu - rustiikka = harkkokivien käyttö muurin pinnassa; siten tehty muurin rakenne.

ruusuke, rosetti, rusetti - ympyränmuotoinen auringonkehrästä tyylitelty koriste, jonka keskellä on yleensä ympyränmuotoinen tyylitelty kukkaornamentti [Niiranen].

risaliitti - rakennuksen (tai arkkitehtonisesti sommitellun huonekalun) pääpinnasta ulkoneva pystyosa, eturakenne.

rossipohja, trossipohja - täytepohja [Niiranen].

räystäs - rästä(ä)s, seinäpinnasta ulkoneva vesikaton reuna, joka suojaa seinää ja tav. muodostaa sen päätöksen [NSS]. Räystäs on germaanista lainaa [ETYM] - Räystäs on siis vesikaton uloke, jonka ikiaikainen tehtävä on suojata ulkoseinää. Rakennuksen hahmossa räystäs on arkkitehtonisesti tärkeä rajakohta, jonka muotoilussa on seurattu ajankohtaisen tyylin ja muodin vaatimuksia. Pitkään vallassa ollut "räystäättömyys" on näyttäytynyt vaikeasti korjattavina kosteusvaurioina [Helamaa].

sabloona, sabloni - mallinne, esim pahviin leikattu kuvio, jonka avulla maalataan koristepintoja [Niiranen].

seissaus - Seissaus on rapatun katon pohjustamista liimavärillä maalamista varten, alunapitoisella pohjustusaineella (suopaa, alunaa ja liimaa). Seissauksen funktio on ensisijassa tartunnan parantaminen. Jossain työohjeissa todetaan, että liimamaalaus voidaan tehdä heti seissauksen kuivutta, mutta kuitenkin viimeistään kahden vuorokauden kuluessa. Maalatessa eri pohjustuksilla myös varmistetaan sitä, että valmis pinta on mahdollisimman tasasävyinen. Materiaali ja käsittely-yhdistelmistä riippuu, mitä voidaan tai joudutaan tekemään. [PORA Tikka].

seissi - alunavedestä ja liimasta sekoittamalla tehty liimavärillä maalattavan rappauspinnan pohjustusaine [Niiranen].

selvitys - Alueen tai kohteen historian, ominaisuuksien, toiminnan tai fyysisten piirteiden muutosten kuvaamista ja selvittämistä mm. maastokäynteihin ja arkistolähteisiin perustuen. Selvitys sisältää yleensä johtopäätöksiä ja yhteenvetoja alueiden tai kohteiden arvosta (esim. maisemaselvitys, rakennushistoriallinen selvitys, kaavojen edellyttämät selvitykset) [www.rakennusperinto.fi].

sisäkatto - laipio, laupio, laupioin, laki, lämminlaki, matto, välikatto, ylisilta, huonetilaa päältä päin rajoittava rakenne [Helamaa].

slippaus - Sliippaus tarkoittaa useampaa eri asiaa: betonipinnan hiertämistä, (maalatun) pinnan sileäksi hiomista tai seinään liisteröidyn makulatuurin hiomista hohkakivellä enen tapetin liisteröintiä. Valter Thomén kirjoittamassa työselosteessa sillä kai tarkoitetaan lähinnä tuota keskimmäistä [PORA Tikka].

spaklaus - Spaklaus on työvaiheena tasoitus. Ennen (ja osin vieläkin) puhuttiin joskus eriksen kitistä ja täytemaalista. Isot kolot kitillä ja viimeistely täytemaalilla. Väri auttaa hiomistyön kohdistamista (jos sitä käytetään). Kitti oli tyypillisesti vernissan ja liitujauhon seos, öljykitti. Niin varmaan tässä Valer Tomén työselosteenkin tapauksessa, koska maalaus tapahtui öljymaalilla [PORA Tikka].

status - asema, tila, asento, oikeusasema [Niiranen].

stukko - kalkista ja kipsistä valmistettu laastimainen seos, jota käytetään seinä- ja kattopintojen käsittelyyn sekä listoitusten, ornamenttien ja reliefien valmistukseen [Niiranen].

suojelumääräys - Rakennussuojelupäätöksessä tai kaavassa maankäyttö ja rakennuslain 30, 41 ja 57 §:n nojalla annettu suojelun sisällön sanallinen määrittely, miten säilyminen turvataan [www.rakennusperinto.fi].

sydänmuuri - [ruots. hjärtmur], sydänseinä, vanhassa tiilirakennuksessa pituussuuntaisesti sijoitettu kantava sisäseinä. 1800-luvun lopulla ja vielä 1900-luvun alussa rakennetuissa tiilirunkoisissa kerrostaloissa pohjaratkaisut jakautuvat kahteen ryhmään sen mukaan, onko rungon keskellä yksi vaiko kaksi pitkittäistä sydänmuuria [Helamaa]

sydänseinä - rakennuksen poikki pitkittäissuunnassa kulkeva väliseinä [Niiranen].

syöksytorvi - syöksyränni, tavalisesti pellistä tehty putki, joka johtaa vesikaton sadevedet rännistä alas loiskekivelle [Helamaa].

tampuuri, tambuuri - eteinen, lämmitettävä eteinen [Niiranen].

terveysikkuna - erityisesti tuuletusikkunaksi varustettu osa ikkunan yläosassa. Terveysikkuna on saranoitu siten, että sen sisäpuite avautuu yläosastaan ja ulkopuite alaosastaan, joten sisään virtaava kylmä ilma voutuu ensiksi huoneen yläosaan ja vasta hieman lämminneenä leviää huioneesee. Terveysikkuna mainitaan ensi kerran HELININ Huoneenrakenteiden oppikirjassa 1915 ja niihin aikoihin se tuli käyttöön ensin tuberkuloosiparantoloissa ja sitten keuhkotaudin vastustamisvalistuksen myötä mysö asuntoihin. Parantoloissa terveysikkunaa pidettiin auki mahdollisimman paljon kesäisin ja talvisin ohjeiden mukaan: "Terveysikkunan tulee yleensä olla auki kaiken yötä, paitsi erittäin kovalla pakkasella. Aamulla sen sulkee hoitajatar.".

tikkurappaus - rappaustikkujen varaan tehty puuseinän ja -katon rappaus [Helamaa].

Puupintoja voidaan rapata rappaustikkujen varaan. Tikut ovat n. 4-5 mm paksuja, tuuman levyisiä ja n. 80-100 cm pitkiä. Ne naulataan puupinnan päälle kahteen kerrokseen ristikkäin jättämällä väliin tikunlevyiset raot. Rappauslaastina käytetään tavallista kalkkilaastia, jota voidaan vahvistaa sekoittamalla siihen sementtiä ja lehmän karvoja [Keinänen, W.: Lyhyt rakennusopin tietokirja. WSOY, Helsinki 1930] .  Tikkurappaus oli 1920- ja 1930-luvuilla yleinen tapa päällystää puutalo ja saada se kivitalon näköiseksi, puisiksi kivitaloiksi niitä sanottiinkin [Helamaa]

tombakki - kuparin (75 - 95 %) ja sinkin seos [Niiranen].

vestibyyli - (lat. vestibulum) eteishalli, etuhuone, eteistila.

Vihreällä merkittyyn alkuperäiseen eteishalliin on siitemmin rakennettu väliseinä.

volyymi - rakennuksen ääriviivojen yleisilme, tilavuus [Niiranen].

vuoliainen - (mon. vuoliaiset), vuoli (mon. vuolet), juoniainen, niskanen, vertilöin, vierrethirret, kattoa, lattiaa tms. kannattava vaakasuora tukipuu [NSS].

vuosikorjaus - Vuositalousarvioon sisältyvä tavanomainen kiinteistön korjaus. Korjaukset voivat olla joko kuntoarvion perusteella ennakoituja tai ennakoimattomia [www.rakennusperinto.fi].

yale-lukko - jaale-lukko, amerikkalainen lukko, petenttilukko, vaikeasti tiirikoitava varmuuslukko, jossa haitat on sijoitettu avainpesän sisällä olevaan sylinteriin, jossa avaimen liike siirtyy lukkopesän elimien välityksellä salpaan.

Amerikkalainen Linus Yale valmisti 1847 ensimmäisen sylinterilukon, joka tuli meillä yale-lukkona käyttöön 1920-luvulla. Samalla periaatteella toimivia lukkoja on valmistettu monessa maassa, suomalainen abloylukko on yksi niistä [Helamaa]. Tarkkaan ottaenYalen lukon puinen esikuva on esitetty jo muinaisissa Egyptiläisissä papyruksissa [Encyclopædia Britannica].

ympäristökuva - Ks. kaupunkikuva, taajamakuva ja maisemakuva [www.rakennusperinto.fi].

öljymaalaus - Öljymaalaus Valter Thomén työselosteessa tarkoittanee nimenomaan , koska alkydiöljymaalit tulivat vasta myöhemmin yleiseen kyttöön.