Paneelikeskustelu 23.1.2006.



Maakuntalehti Kaleva järjesti Raahessa 23.1. paneelikeskustelun, jossa esiintyivät Raahe-seura ry:n varapuheenjohtaja Timo Aaltonen, raahelainen kansanedustaja Inkeri Kerola, Oulun yliopiston sosiologian jaoksen yliassistentti Kalle Reinikainen, Raahen kaupungin vt. kaupunginarkkitehti Kaija Seppänen ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen maankäyttöpäällikkö Tapio Tuuttila. Tilaisuuden avasi sanomalehti Kalevan päätoimittaja Risto Uimonen ja juonsi sanomalehti Kalevan toimittaja Minna Akimo. Myös muutamia yleisöpuheenvuoroja käytettiin.

Seuraavassa muistiinpanojani keskustelusta.

R.U.

Oulussa vanhaa kaupunkia ei enää ole

M.A.

Oli tuonut mukanaan vuoden 1968 Kalevassa olleen artikkelin, jossa vanhaa kaupunkia pidettiin Raahen häpeäpilkkuna.

I.K.

KHO:n päätöksen jälkeen katse on siirrettävä nyt tulevaisuuteen.

K.R.

Esitteli tutkimustaan, jossa oli tutkittu 10 kaupunkia, Raahesta vastanneita oli 250.

K.S.

Tehnyt nyt 3 vuoden ajan kaupungin arkkitehdin sijaisuutta ja ollut mukana viimeisimpien kaavojen teossa.

I.K.

Totesi, että kunnalla on kaavoitusmonopoli.

K.S.

Totesi, että KHO:n päätökset selkeyttävät tilannetta. Kuluneiden 2 vuoden ajan liikekeskustan kehittäminen ollut jäissä. Myös vanhan Raahe kehittäminen on ollut seisahduksissa. Korosti, että kyseessä on kaksi selkeää erilaista kokonaisuutta, joita myös kehitetään omina kokonaisuuksina. Kertoi, että Raahe on mennyt mukaan ”Elävät ydinkeskustat Pohjois-Pohjanmaalla” –projektiin. Ydinkeskustatyöryhmä on kokoontunut jo kerran. Liikekeskustan kehittämissuunnitelma tullaan tekemään. Oulun yliopiston arkkitehtuurin opinnäytetyö tultaneen tekemään, ilmeisesti se on iin laaja, että saavat siitä peräti diplomityön. Saanevat sen veloituksetta kaupungin käyttöön. Työssä keskitytään konkretia-tavoitteisiin, se tulee olemaan liikekeskusta-painotteinen, kävelykadun ympäristöä kehittävä, kaupunkirakenteellinen. Tällä hetkellä kävelykatu töksähtää rannan viheralueeseen. Rantapuistoa siis suunnitellaan kävelykadun jouhenvammaksi jatkoksi. Vanhan Raahen rakennusperintöstrategia on vuodelta 2004. Yhteistoiminnasta on solmittu sopimus Raahen kaupungin, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen, Pohjois-Pohjanmaan liiton, Pohjois-Pohjanmaan museon ja Museoviraston kanssa. Tavoitteena on kehittämissuunnitelma vanhan kaupungin kehittämiseksi ja tavoitteena on saada Raaheen laaja EU-hanke.

T.T.

KHO:n päätös arvokkaalla kulttuurihistoriallisella ympäristöllä on saatu. Asioiden tiimoilta oli käyty viranomaisneuvotteluja ja viranomaisten ei tarvinnut valittaa Prisman kohtalosta. Korttelista 18 Museovirasto valitti. KHO:ssa asia äänestettiin 3 vs 2 Museoviraston tappioksi. Päätös on lopullinen, mutta tiukka äänestystulos siis viestii siitä, että asia on moniulotteinen eikä yksikäsitteinen. Nyt on käännettävä uusi lehti, ettei haaskattaisi energiaa Raahessa. Tarvitaan selkeät periaatteet kunnostukselle, kohentamiselle ja hoitohankkeille. EU olisi hyvä saada mukaan.

T.A.

Huomautti, että Raahesta ei ole tullut valitussumaa. Raahe seura on aiemmin valittanut vain kerran, se oli 15 vuotta sitten, kun Pekka-torille suunniteltiin rakennettavaksi kerrostaloa. Nyt ovat valittaneet siitä, että saako kadulle rakentaa. 1996 ehdottivat, että Prisma tulisi pallokentälle. Vasta-argumentteina tällä kertaa heille oli sanottu, että Prismat eivät ole koskaan kahdessa kerroksessa. T.A. oli vastannut tulleensa juuri Raksilan Prismasta. Vanha kaupunki on jumissa liikekeskustan ongelmien vuoksi. Kyseessä on henkinen lama. ”Ei sitten piitata vanhasta, kun uuttakaan ei saa tehdä”. Ruutukaava jatkuu Fellmanille! Sen näkee kuka tahansa kun katsoo kartasta, jokainen tietää mikä on ruutu

K.R.

Raahe poikkeaa muista tutkituista kaupungeista. Yhteistä kuitenkin on viihtyisyys. Puu-Raahessa sitä koetaan. Vastaavia Tammisaari, Forssan Valiomäki. Vanhat kaupungit ovat arvo sinänsä. Jos vanha kaupunki sijaitsisi etelässä, niin se olisi hyvin haluttua aluetta, se olisi vetovoimainen, kiinnostava, asukkaalle ja turisteille. Raahella on paljon menetettävää. Huonokuntoisuus = hyljeksintä = mahdollisesti purettava kohde. Kun kunto nousee, niin arvo nousee moninkertaisesti. Arvostuksen kaksijakoisuus. Siinä Raahe poikkeaa muista. Muualla vanhan kaupungin arvostus on jakamatonta. Syyt? Kaikilla vertailukaupungeilla on ollut omat vaiheensa. Historia. Raahen vanhan kaupungin historia on eliittihistoriaa. Raahen puu-Raahen historia on kauppaporvarien historiaa. Ruotsinkielistä. Ei siis koeta omien juurien alueeksi. Eri vaiheet aiheuttavat ristiriitoja. Omien juurien tunne on tärkeä, jotta pystyisi vaalimaan vanhaa. Pohjois-Suomessa puurakennusten vaaliminen on nihkeää. Ruotsinkielisellä rannikkoseudulla puutalot ovat hyvässä kunnossa, se koetaan ”meidän alueeksi”. Raahessa vanha puutaloalue on jotain, mitä halutaan pyyhkiä pois. Dynaamisen kasvun moottori voi olla vanhassa. Rautaruukki toi modernin kiviarkkitehtuurin ja kasvun. Nyt Rautaruukin olemassaolo ei merkitse niin suuria muutoksia enää kuin tullessaan

I.K.

Kukaan ei halua tuhota puu kaupunkia. Se on selkeä alue. Liikenneväylät on rakennettu sitä silmällä pitäen. Kaikki haluavat säilyttää sen ja kehittää liikekeskustaa. Yksittäisiä puutaloja keskellä liikekeskustaa. Rakennussuojelulaissa muutos. Ruotsin rakennussuojelussa lait koskettavat kokonaisuuksia. Pikkusievää korjausrakentamista. Hirsitalojen suosio Suomessa on nousussa. Espanjalainen Kanivet(?) kirjoitti, millaista on suomalainen elämä. Rakennustaiteesta. Pieniä puukaupunkeja, 1-kerroksisia, rakennettu kauas toisistaan tulipalovaaran vuoksi. 1800-luvun lopulla. Ganivetin(?) konsulaattitoimisto oli myös Raahessa, Tampereella ja Haminassa.

Yleisöstä kysymys

Missä kulkee suojelun raja. Liikekeskusta? Koulukatu? Entä puurakennukset Koulukadun eteläpuolella. Uusia asukkaista on, kunnostettavaa. 5 kappaletta taloja saattohoidossa. Rakennustarkastaja ei puutu näihin asioihin, ei anna korjauskehotusta. On kaupungin taholta ohjelmoitu näiden talojen tuho. 20 v tai 30 v kuluttua pidetään järjettömänä, että annettiin puutalojen mennä pilalle. Katot valuvat sisään, koivuja kasvaa vesirännissä, rakennustarkastaja ei kuule, ei näe, ei puhu.

K.S.

Korjauskehotuksia ehkä on annettu, mutta ei ole noudatettu. Kyseessä eivät ole kokonaisuudet. Koulukadun eteläpuolella ei laajoja kokonaisuuksia löydy. Kokonaisuus on Koulukadun pohjoispuolella. Eteläpuoli on jo uudisrakentunut. Siellä täällä välissä 1-2 pienehköä puurakennusta. Yksittäisiä puurakennuksia, joilla ei ole rakennushistoriallista tai rakennustaiteellista arvoa, ei korjata. Esitteli kirjaa 1993 VAT, valtion kulttuurihistoriallisten ympäristöjen luettelo. On edelleen voimassa valtakunnallisesti merkittävien rakennuskartoitus 2003 oli esitys ympäristöministeriöstä ja Museovirastosta Raahessa esitys on että raja kulkisi Fellmanin puistokadun tienoilla. Se on vain ohje, ei vielä voimassa. Esitys on lautakuntakierroksella ja valmistunee 2008. Vastauksena T.A:lle, etteikö ole kehitetty. Museoviraston jatkovalitus aiheutti sen, että on vaikea viedä eteenpäin strategisia projekteja yhteistyössä Museoviraston ja Pohjois-Pohjanmaan museon kanssa. Ensimmäinen edellytys toki on se, minkä rajojen sisällä yhteistyötä tehdään. Yhteistyölle ei ollut edellytyksiä, nyt on edellytyksiä.

T.A.

Kommenttina rakennustarkastajan kehumiselle mainitsi, että Saaristokadulla on tiilitalo. Ei kerro kenen tiilitalo se on. Raahela - laitetaanko seuraavaksi matalaksi. Entä Lyybekkeri tai raatihuone. 10 vuoden takaa muistelee neuvolarakennusta Lyybekkerin tienoilla. Urakoitsijan kanssa oli sovittu, että rakennus siirretään. Hirret numeroitiin. Siirrettiin kauhakuormaajalla. Pystyssä olevia taloja pitää suojella. Jokaisesta purettavasta talosta hirret talteen. Muistaa, kuinka shampanjalaseja kohotettiin Raahessa taannoin, kun talo paloi vanhassa Raahessa. Hyvissä väleissä oltava kaikkien kanssa, että voi keskustella asioista.

K.R.

Epätietoisuus, mikä kannattaa pitkällä aikavälillä. Isoja asioita. Huonoon kuntoon päässyt. Rakennustapa ohjausta, kuten Forssan Kalliolassa. Kannustava ja neuvova ote. Jokainen omalta osaltaan voi tehdä. Kaupunki voisi toimia esimerkkinä omine tontteineen. Rakennusoikeus tonteille on ylimitoitettu, siinä kytee halu välttää vanhan suojelua. Reunalla olevien kohteiden suojelu. Vanha rakennus kuihtuu suuren rakennusoikeuden vieressä.

K.S.

Raahelan kysymys. Kulttuuri historiallisesti arvokas. Raatihuone säilyy. Prisma ei tule purattamaan Raahelaa. Rakennustapaohjeistusta. Hirret, rakennusosat. Rakennusperintöstrateginen yhteistyö. Saisimme rakennusapteekin.

Yleisöstä kysymys

Kalevalle kiitos. Raahen kaupunki ei saanut aikaan paneelikeskustelua. Rintamalinjoja olisi pehmennetty. Ei olisi olut vaikeaa, olisi keskusteltu. Raahe organisoi kaupunkilaisten palveluja. Saamme käskytyksiä, eikä voi keskustella ennen radikaaleja irtiottoja. Koulukadun eteläpuolelle. Milloin ja mikä rakennus halutaan alta pois. 1970 alkupuolella mammuttisuunnitelmat. Ajateltiin, että 10 vuodessa raahelaisia on 30.000. Missä kulkee liikekeskustan rajat, mitkä ovat talot joiden kuuluu väistyä. Omistajat ovat epätietoisia, eivät tiedä mitä kaupunki haluaa. 10 vuotta sitten Lapaluodon suhteen kaupunki ilmoitti, että Lapaluodon on väistyttävä, koska kylä tarvitsee satama-alueen. Kysyi satamakapteenilta, mikä on sataman tarvitsema alue, että ihmiset tietää lähteä evakkoon.

T.T.

Demokratiavajetta rakennusperintöasioissa. Ympäristökeskuksesta haetaan hoitoavustusta vanhojen rakennusten omistajat. Viime vuonna 251 kpl, 200 sai yhteensä alle 0,5 milj euroa. Kaksinkertainen määrä muihin verrattuna. Innostusta on. Kiinnostusta on, kannustuspalkkiota. Raahen strategia on luettavissa pelkästä sivulauseesta ”vahvuutena vanha kaupunki”. Päättäjiltä odotetaan vahvaa johtajuutta. Huonoa kuntoa ei surkutella. Rakennusperintö on Raahen elinehto. Suojelurajan pohtimistaa. Maankäyttö ja rakennuslaissa ”vaaliminen”, erityisarvoja ei saa hävittää. Muitakin arvoja on: yhdyskuntarakennetta, palveluja, liikennettä. Kaavoitus on yhteensovittamista.

K.R.

Koulukadun varrren pohjoispuolella yletön rakentaminen. Sovionkadun ja Fellmanin kadun välinen alue liike-elämälle. Entäpä Koulukadun ja Soviankadun välinen alue. KHO ratkasussa käsitelty paria korttelialuetta.Selvitettävä erityisarvoja. Eri alueilla on eri arvoja.

I.K.

Museoviraston resurssien puute. Näkisi Museoviraston lähinnä neuvoa-antavana, tukevana tahona. Ei kantaaottavana tahona. Edsuskunnassa pyrkivät selkeyttämään valitusmekanismeja. Yksi valitus asiasta rittäköön. Kaupungin töistä tämä sali ja koulurakennus ovat esimerkkeinä kaupungin huolenkantamisesta. Paljon keskusteltu. Museoviraston rooliksi neuvoa-antava, tukeva ei päällepäsmäävä.

Yleisöstä Juhani Turpeinen

Pohjois-Pohjanmaan museosta. Nyt 4 vuotta korjausrakentamiskeskuksessa. On paljon ihmisiä, jotka pitävät huolta rakennuksista. Täälläkin rakennussuojelupalkittu pariskunta. Kerolalle Eduskuntaan viestinä. Eduskunta pättää museoviraston roolin. Eduskunta päättää, pitäisi saada lisää rahaa. Rahan anto on paras keino. Kokonaisuuksien hoidosta. Ruotsissa on suojelukulttuurissa pitkät perinteet. Suomessa paljonrikkonaisia kohteita. Punaista viivaa ei voi vetää. Museoviraston väki tänään ja huomenna koulutuksessa. Museovirasto taistelee säilytettävien puolella. Antaa korjausneuvontaa. 3 taloa nyt menetetään. Raahen vanha kaupunki on kirkkain helmi Pohjois-Pohjanmaan vanhoista kaupungeista. Pohjois-Pohjanmaan museon selvityksiin on löydyttävä rahaa ja ne on kaikille esitettävä.

K.S.

Koulukadun pohjoispuolella 80-luvulla säilytettävät ja saneerattavat -kaavassa rakennusoikeus on korkea. Pohjoispuolella rakennusoikeuksia lasketaan roimasti, seuraten Museoviraston tavoitteita. Raahen kaupunki ei ole järjestänyt tilaisuuksia? Jokaisen kaavan osalta järjestetään yleisötilaisuus. Lisäksi voi sopia kaavoittajan kanssa neuvotteluajan teknisen keskukseen Pattijoelle. Raahe ei pode mammuttitautia. Vuoden 2007 alussa kortteli 17, kortteli 20 ja Asumakankaan suhteen järjestetään yleisötilaisuuksia. Tietoa on saatavilla. Nykyään kaavoitus on hyvin avointa. Lapaluoto on arvokas kokonaisuus ja tulee säilymään taajamayleiskaavassa kulttuurihistoriallisena kokonaisuutena. Varvin alueen rantarakentamisessa ollaan nyt menossa asemakaavavaiheeseen. Sama koskee Lapaluotoa.

K.R.

Mikä on perintö? Minkä vaalimista halutaan. Korostetaan fyysistä ja sosiaalista perinnettä. Säilyy elinvoimaisuus, ei museoidu. Ei siis pelkkä fyysisen rakennusten vaaliminen. Että kokisivat sen tälläkin hetkellä omakseen. Pitää huolehtia siitä, että alue säilyy elinvoimaisena.

I.K.

Budjetoinnista. 1½ milj euroa korjausavustuksiin. Uusimaa on ykkönen. Se on stipendityyppinen. Ehkä nyt ollaan menossa isompien kohteiden suojeluun. Useimmiten avustus on 3000 euroa. 50 % mahdollista. 80 % ei koskaan ole ylittynyt. Kuntainliitolla helmi-maaliskussa 2006 ”kunta vs. Museovirasto” –viranomaisyhteistyöstä

T.A.

Uskottava on, että yhteistyö löytyy. Miksei avustuksia anota? Vanhan kaupungin sisällä asuvia yleisössä. Onko yhteistyötä? Osaako joku korjata vanhaa taloa?

Yleisöstä kysymys.

Kuka asuu koulukadun eteläpuolella? Miellyttävä asua, mutta kaupungin eväät vähäiset. Museovirasto ja kaupunki – älkää tapelko.

Vanhan Raahen asukas J.O.

Kertoi asuvansa ”muha-mökissä”. Konsteja motivoida kunnostamaan vanhaa. Katinhäntä, Miljoonaperä, Velkaperä. Keinoja motivoida yksityistä kiinteistön omistajaa. Rakennusapteekki. Ei ole tiloja missä säilyttää. Ikkunat ja ovet suojattava säältä. Vaihtokauppaa. Kaupungilta toivoisi opastusta. Korjausrakentamiskeskuksen Juhani Turpeiselta kysynyt useasti neuvoa. Ei täältä Raahesta saa sitä opastusta. Yliopistolta kysellyt. Kysyjä kyllä löytää tietoa, mutta ei Raahen kaupungilta.

Yleisöstä S.O.

Kaleva uskaltautunut susienkin pariin. Itse 180 v Raahessa, 5. polvessa. Vellit ja puurot sekaisin. Todella on kuin Asterix. 1960 Rautaruukki. Syksystä 1964 muutaman vuoden pillariasemakaava. Rakennettiin sen kaavan mukaisia pytinkejä. Kannamme valtakunnallista kulttuurin iestä mukanamme. Reiponkatu. Fyysinen rakennettu iihmisten ympäristö. ”Kukaan ei ala mua” / ”Akallonää mua”. Rautaruukki niskaan rojahti. Pohjoiselle 5 metrin käyrälle Koulukatuun - Menzernin katuun, etelässä Lapakannas, Salonkari, Pattijoki, Salon emäseurakunta, Miljoonaperä, vinoruutualue.

Raahelainen pariskunta

2002 muuttivat Saaristokadulla 20 vuotta tyhjänä olleeseen taloon, ei vettä, ei viemäriä. Voi asua. Ei pidä tehdä vanhasta uutta. Säilytä vanha. Nykyajan vaatimusten mukainen. Liikekeskustan kanssa, eläväksi paikkakunta. Eivät ole vastakkain. On miellyttävä asua. 25 v sitten muuttaneet Raaheen. Elämäntilanne toimii.

R.U.

Uusi ja vanha. Kalevan tietoisku. Tietoa tullut ei ole syvällä. Asiantunteva, asiallinen, informatiivinen. Demokratiavaje. Asukkaiden mielipide ei kantaudu päättäjien korviin. 4½ vuotta sitten tuli takaisiin koikaupunkiinsa, ihmetteli mitä kaikkea olikaan voitu tuhota. Oli luullut että se oli oululaisten mielipide. Ihmiset voimakkaasti olivat säilyttämisen puolesta. Gallup. Mikä on oikea linja. 72% säilyttää kuin tuhota. Ei pääse mielipide esiin, päättäjät eivät olisi tietoisia. Päättäjät luulivat että muutkaan eivät halua säilyttää vanhaa. Vain aktivistit tulevat kuulemistilaisuuksiin. Kokonaisuuksien säilyttäminen on tärkeää. Vedettävä rajat ja sitten säilyttää. Brykken kaupunki Belgiassa. 120.000 asukasta. 1800 luvulla oli köyhä kaupunki, ei ollut varaa rakentaa, niin säilyi. Arvo ymmärrettiin myöhemmin ja nyt vuosittain 5.000.000 turistia ja kultturipääkaupunkivuonna 7.000.000 turistia. Arvot vanhan säilyttämiseen. Meillä nuori kulttuuri. Älä hävitä mitään vanhaa, minkä voit säilyttää. Sadan vuoden kuluttua puu-Raahen arvo tunnustetaan. Tulevat sukupolvet näkevät, miten vanha surkea kaupunki muuttui aarrearkuksi. Suojelun raja on korvien välissä. Itse on suojeltava. Ei tapella keskenään vaan keskustella asioista. Tilanne nyt jää kesken keskustelulle, jatketaan keskustelua nettilehdessä. Positiivinen henki täällä ollut, vakava suhtautuminen asiaan.


Internetistä Kalle Reinikaisen tutkimus:    

Kestävän kehityksen historialliset kaupungit kaupunkien rakennusperintö kehityksen voimavarana  – Hyvän asuinympäristön perusteet  asukaskyselytutkimus. Tutkijoina toimivat arkkitehti Risto Suikkari , arkkitehti, tutkija (Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasto, rakennussuunnittelun laboratorio) sekä tutkija Kalle Reinikainen (Oulun yliopisto, Sosiologian, naistutkimuksen ja ympäristökasvatuksen jaos). Hanke on osa Museoviraston hallinnoimaa "Kestävän kehityksen historialliset kaupungit - kaupunkien rakennusperintö kehityksen voimavarana" -hanketta, joka kehittää kaupunkisuojelun hallinnollisia keinoja. EU:n Interreg III B ohjelma. Kolmivuotiseen hankkeeseen osallistuvat kaikki Pohjoismaat, Saksa, Baltian maat ja Puola.  (http://www.nba.fi/NEWS/LEHDISTO/2003/suhitotiedote1.htm)

    
Netti-Kalevasta poimittua:

Vanha Raahe

Kaleva järjesti Raaheen hyvän keskusteluhetken ma-iltana 23.1 joka veti paikalle n.100 henkeä, kiitos siitä. Paikalla olleena hieman harmitti, että me hitaat emme ehtineet vielä kommentti kierrokselle. Harmittamaan jäi mm. Timo Aaltosen lapsellinen mankuminen ja viittaus kymmeniä vuosia sitten tehtyihin ratkaisuihin, joissa silloiset päättäjät ovat antaneet purku- ja rakennuslupia holtittomasti. No niin on, mutta mitä niistä enää itkee, opiksi on otettu. Eiköhän eräs yleiskaava arkkitehti, joka palkittiinkin 1998 olisi virassaan voinut vaikuttaa?? Samoin kaikkien Katinhäntäläisten ja vanhan kaupungin puolestapuhuja Reino Temmes luulee omistavansa kaikkien valtakirjan, kun kourallinen ihmisiä on todellisuudessa takana. Hän jos kukaan on väärä mies puhumaan demokratia vajeesta ei hän edusta meitä Katinhäntäläisiä, vaan lähinnä itseään ja pätemisen tarvettaan. Siinä hän on oikeassa, että kaupunki ei ole käyttänyt kaikkia keinoja tyhjillään olevien tonttien ja talojen suhteen, vaatimalla omistajia toimimaan. Yleensäkin kaupungin päätöksenteko rakennusvalvonnassa ja teknisen puolen katujen talviaukaisuun liittyvät vaateet ovat todella poloisia.

Eräs katinhäntäläinen

1. 23.1.2006 Wanha Raahe
Raahessa on kaksi asiaa joita tavallinen raahelainen ja raahelainen päättäjä eivät oivalla ja ymmärrä.
1. Meri ja sen antamat mahdollisuudet.
2. Vanha kaunis kaupunki johon pääsee isollakin veneellä perille.
Lisäksi päättäjät eivät ole huolehtineet Raahen alueen merikarttaa ajan tasalle. Isoja muutoksiahan tuli kaupunginlahden ruoppauksen myötä 1980-luvulla, siis parikymmentä vuotta sitten. Merikartta antaa kuitenkin saman tiedon kuin ennen ruoppausta, eli ei väylää kaupungin keskustaan edelleenkään merikarttatiedoissa.

2. 23.1.2006 paikka kuntalainen
No eipä ollut kuullut tuolaiseta tilaisuudesta..olisi ollut kiva olla mukana. Ne ketkä ovat käyneet raahessa vanhassa osassa niin tietävät että missä kunnossa suurin osa taloista ovat. oikestikin ei muutakuin purettaviksi, ei sellaisia kannata enään korjata.
Mutta en ole kumminkaan kaikkea vanhaa hävittämässä vaan rajattaisiin selvästi alue siinä jostain kirkon vierestä mihin jätettäisiin pelkästää vanhoja taloja. Ja se roihun talon tyhjä tontti niin siihen ei saisi rakentaa mitään enään. Sitten onkin toinenn juttu mitä nille kummatin kerrostaloille tehdään....niitäkun muka yritetään nostattaa meinseen... Eiväthän ne ole muitakuin sosiaalisesti syrjääntyneiden paikka. siitä ei saa hyvää jos ei ajata pois kaikkia kummajaisia sitlä. mutta olisi hyvä että pysyisivätkin sielä kauenpana radan takan. Uusi cittari tulee muuten menettämään paljon asiakkaita lähi vuosina. olisivat miettineet sen kanssa tarkemmin kun alkoivat sellaista edes suunnitteleman

3. 24.1.2006
Pitäkää raahelaiset Puu-Raahe kunnossa. Se on aikanan vielä isommassa arvossa. Mutta yksi juttu pistää silmään: Puu-Raahessa on liian vähän eläviä puita. Tietenkin Porvoo, Tammisaari ja Rauma ovat paljon etelämpänä. Mutta ottakaa edes vähän oppia Pietarsaaresta ja Uudestakaarlepyystä. Istutuksia nyt, niin näyttääpi paremmalta kymmenen vuoden kuluttua. Kaunis Kiitos silti, että Vanha Raahe on niinkin säilynyt.

4. 24.1.2006 Raahelainen.
Pahasti on asiat pilalla kun muutamat ihmiset terrorisoi kaupungin kehitystä.

5. 24.1.2006 Jippo
Raahe on kuitenkin suhteellisen pieni, joten ei ole ihme, että noinkin paljon vanhoja rakennuksia on säästynyt. Suojelu on kuitenkin jossain määrin saanut nykyään liian suuret mittasuhteet: nykyään suojellaan paljon sellaisiakin rakennuksia, jotka saisivat jo jäädä jyrän alle. Vanhassakaan kaikki ei ole aina arvokasta ja suojeltavaa. Tuo on ymmärrettävää, että nyt sitten vikistään vanhojen rakennusten perään. Tyhjästä on kuitenkin melko paha nyhjästä. Oulusta esimerkiksi purettiin aikoinaan kaikki, ja nyt sitä vatvotaan ja ulvotaan muutaman vanhan rotiskon perään, jotka ovat rappiokunnossa, ja joilla ei ole ollut välttämättä mitään kulttuurihistoriallista arvoa. Osa rakennuksista voitaisiin usein myös siirtää. On vain suojeltava kaikkea, kun tällainen suojelubuumi on nyt pyrähtänyt käyntiin - ikävä kyllä hieman liian myöhään. Tietysti vanhoja keskikaupunkeja on suojeltava, mutta ne tulisi säilyttää kokonaisuuksina eikä jättää yhtä pienoista puutaloa ydinkeskustaan betonibunkkereiden keskelle, jossa se ei välttämättä mitenkään esiinny edukseen. Se on myös kumma, että halu kunnossapitoon on kyllä melko matalalla, kun taas suojelua aina vaaditaan. Raahe ei olisi sama Raahe tänään, eikä Oulu sama Oulu tänään, ellei purkamista olisi tapahtunut jossain määrin. Kehitys vaati siitä yksinkertaisesti. Keskustat olisi pitänyt siirtää jonnekin ihan muualle, mutta rakas äly hoimme vain jätti - yllätys yllätys. Oulukin olisi luultavasti sellainen Raahen kokoinen kirkonkylä keskellä metsää.

6. 24.1.2006 Valta sokaisee
Naurettavin kiista Raahen arkkitehtoonisesta säilyttämisessä Prisman laajennus erään kadunpätkän päälle. Siinä kerkesi kaupunkiin tulla Lidli, kaupungin parhaimmille paikoille ja Citymarket hautuumaan rajanapuriksi, ilman mitään erimielisyyttä. Citymarket ehti jopa laajentuakkin tuplaksi, ennenkuin Prisma sai laajennusluvan vaarallisena tunnetun kadunpätkän päälle, mutta toiset liikkeet saivat jo hyvän etumatkan ostajien valtauksessa. En tiedä kuinka paljon vaikutti se, että Raahe on vahvasti keskustajohtoinen, mutta typeryyttä on estää liiketalouden kasvun estäminen kaupungissa, josta toivotaan päivittäistä linja-autokuljetusta Oulun Prismaan.

7. 24.1.2006 merettömät
Raahe on Oulun pikkuveli ja se näkyy!

8. 24.1.2006 n
Kannattavuudeltaan Raahessa kannattaa edelleen eniten: Poismuutto!

9. 24.1.2006 Vanhempi veli
Raahessa rajaus Koulukatua pitkin meni hyvin, kaikkien valitusten jälkeen. Nyt säilyy Pekkatori ja sen ympäristö. Taisi tulla aluetta 16 korttelia. Hyvä ratkaisu. Näen tämän näin sivusta seuraajana, en ole raahelainen.
Raahen liikennejärjestelyistä jaetaan tunnustuspalkintoja aina silloin tällöin. Paremminkin jumbosijoja pitäisi jakaa! Laittakaa nyt ohitus siihen Vanhaan Raaheen, siten että sairaalalle pääsee ajamaan Nesteen luota ja Pikkuholmista suoraan sinne lähelle kauneuskanavaa. Olisi valmis tie, kun vähän leventää. Etelästä tulijoille on kohtuullinen reitti tuo Kirkkokatu. Oulun suunasta tuleville homma on vaikeaa. Ellei sitten työväentalon kulmalta Palokunnan katua pitkin. Palokunnankadun ja Brahenkadun risteys yms. pitäisi suojata kolmioilla, siten että Palokunnankatu tuli valtaväyläksi. Voisihan siihen risteykseen laittaa Brehenkadulle vaikka kiviesteet, koska ei ole liikennekelpoista näkyvyyttäkään. Reiponkatu on hyvä reitti kaupunkiin päin tultaessa.

10. 24.1.2006 Jorma
Raahe on kaunis kaupunki, olen käynyt siellä porvarikoulun. En kyllä purkaisi mitään, kaupunkia ja keskustoja voidaan siirtää toisemmaksi ja antaa vanhan kaupungin elää tuleville sukupolville. Rakentaminen muualle pois keskustoista onhan asumalähiötkin keksitty, miksei keskustojakin voida siirtää toisemmaksi.

11. 24.1.2006 säälittävää
Missä on Vanha Raahe? Kaupungin johto haluaa rajata sen Koulukatuun ja suojella sen pohjoispuolisen alueen viimeisen päälle. Itse asiassa alue on kuitenkin jo puolittain menetetty - suuri osa rakennuksista on 1960-luvulla tai myöhemmin rakennettuja. Ainakin rakennusalasta on varmaan yli puolet uudehkoa, tai uudisrakentamiseen verrattavalla tavalla korjattua. Koulukadun eteläpuolella on vielä runsaasti varjeltavaa rakennuskantaa, eivätkä nykyiset päätökset oikeuta automaattisesti sitä tuhoamaan.
Kirkkokadun röttelöiksi haukutut rakennukset kuuluvat Kirkkokadun puutalorivistöön ja ovat olleet osaltaan paikkaamassa niitä menetyksiä, joita Koulukadun pohjoispuolella on ollut. Paikallislehdistön ja kaupungin virkamiesten parjaamat rakennukset ovat kuitenkin riittävän hyväkuntoisia kelvatakseen siirrettäviksi muualle. Muilla paikkakunnilla lienee enemmän arvostusta vanhoille hirsirakennuksille kuin Raahessa. Mitä erikoista Raahessa on? Äkkiseltään ei tule mieleen muuta merkittävää kuin vanha rakennuskanta. Kohta ei vanhaa Raahea löydy muualta kuin Paulaharjun kirjoista, jos meno jatkuu nykyisellään. Sekavasti rakennettuja pikkukaupunkeja keskinkertaisine kerrostaloineen on Suomessa pilvin pimein, sinnekö sekaan Raahekin tähtää?

12. 24.1.2006 Kepuli Konsti
Kaikki muuthan suojelee Raahen keskustaa paitsi Keskusta ja osuuskauooa!!!!

13. 24.1.2006 make
Muutin pois Raahesta 70-luvun alussa. Asiun 50-60-lukujen aikana Fellmanninpuistikkokadun, Sovionkadun ja Kauppakadun vanhoissa porvaritaloissa. Muistan miten huonokuntoisia ne jo silloin olivat. Niissä oli kuitenkin sellaista omaleimaisuutta, jota ei silloisissa elementtityylisissä rautaruukkikerrostaloissa ja ns. letkajenkkataloissa ollut. Käyn nykysiin Porvoossa usein, koska vapaa-ajan asuntoni sijaitsee kaupungin takana. Olen seurannut Porvoon kehittymistä pari vuosikymmentä. Vanhan kaupungin määrätietoinen uudistaminen on mielestäni kannattanut, ei pelkästään historiallisena statuksena, vaan myös taloudellisesti. Vanhan kaupungin kunnsotettujen asuntojen hinnat ovat läheistä kerrostaloaluetta korkeammat. Myös Raahessa suurin haaste lienee taloudellinen. Arkkitehdit puhuvat mitä käsketään. Tonttienomistajat haluaisivat "pistää lihoiksi" epävarmat kohteet. Mikään ei olemuuttunut sitten 60-luvun? Ongelman muodostaa tietenkin kaupungin yleisilmeen ja vanhan alueen rakennuskannan kunnon vaihtelu. Yhtenäisen järkevän alueen löytäminen ei ole ehkä helppo tehtävä. Se on kuitenkin tehtävä. Lopputulos ei saa olla aneeminen, vanhaan korttelimalliin tehty kerrostalolinjasto..

14. 24.1.2006 Sanaseppo.!
Mikä vanha raahe.? Eihän sitä enää juurikaan ole, purkuvimmahan täällä on, tulkaa nyt hyvät ihmiset näkemään se ihan itse.!

15. 25.1.2006 pois muuttanut
Muutaman viimeisen vuoden aikana puu-Raahe on annettu mennä sellaiseen kuntoon, ettei sinne edes kehtaa viedä muualta tulleita vieraitaan, hävettää ne muutamat rötiskötalot. Kauppakatua kun Katinhännästä kävelee kaupunkiin päin, näky on surkea.Kirppareita, jotka ei ole edes avoinna, on jätetty ja hylätty rojuineen ja ikkunoista melkein p...a. valuuu kadulle. Onneksi sinne ei ollut pakko jäädä..

16. 25.1.2006 infoa lisää
Kalevan infotilaisuudessa ihmeteltiin, miksei kaupunki ole järjestänyt vastaavaa. Aiemmin, viimeksi vuosina 2001 ja 2002 järjesti kaupunki Vanha Raahe -iltapäiviä, joissa annettiin neuvontaa korjaamiseen ja avustusten hakuun. Moniin kohteisiin saatiinkin avustuksia. Sen jälkeen on tilanne huonontunut, kaupungilla ei ole ollut kiinnostusta vanhojen rakennusten säilymiseen. Miksi?

17. 25.1.2006 Sanaseppo.!
Raahessa puretaan korjauskelvolliset vanhat antiikki talotkin. Ei sille purkuvimmalle voi kukaan mitään, museovirasto kyllä koittaa parhaansa, mutta minkäs teet, kun tuhovimma on jäänyt kaupunkiin. Ei kohta ole enää vanhaa raahea olemassakan. Jos minulta tulee turisti kysymään että, anteeksi, haluamme nähdä vanhan raahen, vastaan kohteliaasti siihen että, anteeksi mikä vanha raahe,?! käykää katsomassa kirjastosta vanhaa raahea millainen se oli vielä 70 luvulla, kirjoista sen näkee, siellä ne ovat muistoissamme.!

18. 25.1.2006 pekka
raahe on vanha takapajuinen kaupunki kaikki asiat hoidetaan ihmeellisesti kylmä kaupunki talvella ja kesällä aina tuulee sisäänpäin lämpiävä monet asiat johtavat r-ruukilta.

19. 27.1.2006 Rakkaudesta Raaheen
En ole muutamaan vuoteeen käynyt Raahen Katinhännässä, mutta ainahan se on ollut idyllinen ja säilyttämisen arvoinen. Kunnostaahan alue kannattaa, jo omaleimaisuutensakin vuoksi. Ymmärrän kyllä, että asukkaille se ei aina riitä, koska asuinkustannukset voivat kohota remontointien vuoksi pilviin.