PERUSKORJAUKSEN PERIAATTEET       




Yleistä

Peruskorjauksen tulee olla miellyttävä ja kohtuullinen haaste, joka ei saa tukahduttaa tekijöidensä taloutta, vapaa-aikaa, mielenrauhaa, onnea, ihmissuhteita, perhe-elämää eikä terveyttä.

Rikkoutuneiden kohtien kunnossapitotyöt tehdään ripeästi, jotta vauriot eivät pääsisi pahenemaan.

Työt pyritään suorittamaan ja ajoittamaan siten että niiden aiheuttama häiriö rakennuksen vuokralaisten työrauhalle ja liiketoiminnalle olisi mahdollisimman vähäinen. Vuokralaisten toimintaedellytyksiä parantavia korjaustöitä pidetään erityisen tärkeinä ja kiireellisinä.

Peruskorjaustyö pyritään tekemään rakennusten suojelusta, restauroinnista ja dokumentoinnista annetun kansainvälisen Venetsian julistuksen 1964 periaatteita noudattaen. Alkuperäisiä rakennussuunnitelmia, rakennuspiirustuksia ja työohjetta kunnioitetaan. Historiallista arvoa voi olla vain vanhoilla rakenneosilla ja materiaaleilla. Mitä vähemmän muutoksia taloon tehdään, sitä enemmän antiikkiarvoa rakennuksessa säilyy. Ulkoasun arkkitehtonisia muutoksia vältetään. Sisätiloissa ne ovat mahdollisia, jos painavat toiminnalliset ja viihtyisyysvaatimukset niitä edellyttävät.

Restaurointityöt pyritään tekemään Museoviraston restaurointiohjeiden ja kuhunkin kohteeseen littyvien korjauskorttien periaatteita noudattaen.

Toiminnassa noudatetaan vakuutusyhtiöiden ohjeita rakennus- ja korjaustöiden tekemisestä,  tulitöiden tekemisestä,  sähköpalojen torjunnasta, tuhopolttojen torjunnasta, vesivuoto- ja kosteusvahinkojen torjunnasta sekä "Murtosuojeluohje 3":n vaatimuksista.

Rakennuksen myöhemmät vaiheet saavat jäädä näkyviin siltä osin kun ne tuovat positiivista kerroksellisuutta Valter Thomén alkuperäiseen kokonaistaideteokseen.

Tehdäänkö entisöinti alkuperäisiä suunnitelmia vai toteutusta seuraten? Kysymys pitää aina ratkaista uudelleen ja tapauskohtaisesti. Yhtä ja ainoaa oikeaa tapaa ei tässä ole. Paljon riippuu siitä, mitä ja minkä laatuista tietoa kohteesta on saatavilla. Onko kyseessä asioita helpottava vai vaikeuttava seikka, on henkilökohtainen kokemus. On hyvä muistaa, että rakentamisessa on aina myös sosiaalinen ja yhteiskunnallinen ulottuvuus. Puhdasoppisuus on teoriaa, käytännössä tulkintoja on aina useampia.

Töissä pyritään kestävän kehityksen ratkaisuihin, eli nk. ekorakentamiseen.

Peruskorjauksen myötä rakennuksen jälleenmyyntiarvon, vuokratulojen ja/tai käyttöiän oletetaan kasvavan. Korjaus- ja muutostöissä pyritään sellaisiin ratkaisuihin, jossa käyttökustannukset ja myöhemmät korjauskustannukset ovat kohtuulliset.

Koska tilaajan harjoittama vuokraustoiminta ei ole elinkeinotoimintaa, niin urakkapyynnöt ja urakkasopimukset tehdään internet-sivusto  www.rakentaja.fi → Jäsenpalvelun →  Lomakearkiston  määrittelemien sopimusehtojen viitoittamana (sivuston vaatima kirjautuminen on maksuton).

Keskeisiltä urakoitsijoilta edellytetään todistusta voimassaolevasta  vastuuvakuutuksesta  ja urakkasumman suuruisesta  rakennustyövakuutuksesta. Hyvä vaihtoehto on myös sellainen, jossa vastaavat vakuutukset otetaan työn teettäjän toimesta.

Ennakkomaksuja ja suurempia materiaalihankintoja edeltävästi urakoitsijoilta edellytetään verovelkatodistusta osoitukseksi vakaavaraisuudesta. Tällaisessa tapauksessa ja aina urokoitsijan niin pyytäessä työn tilaajaa koskeva verovelkatodistus toimitetaan vastavuoroisesti urakoitsijalle. Ennakkoperintärekisteriin ilmoittautuminen tarkistetaan www.ytj.fi -tietokannasta.

Tilaajana työn edistymisen ja hyvän yhteistyön myötävaikutusvelvollisuus tiedostetaan.

On hyvä muistaa, että yksittäisen materiaalin tai rakenteen soveltuvuus pitää aina tarkistaa kokonaisuuden näkökulmasta. Parhaista osista ei välttämättä muodostu parasta kokonaisuutta.

Kun keskustan rakentamisen tavoitteena on saada se alueeltaan yhtenäiseksi ja elämystarjonnaltaan monipuoliseksi kokonaisuudeksi, tulee keskustan kehittämisessä kiinnittää huomiota myös keinoihin, joilla hyvien paikkojen kokonaisuutta vahvistetaan. Parhaiden paikkojen välisiä akseleita tulee kehittää edelleen tietoisesti. Keskusta-alueen liikenteelliset häiriötekijät, kuten kevytliikenteen katkokset, epätyydyttävä miljöö, opastuksen puute jne. tulee eliminoida.

Tärkeää on myös että toimintoja ja ympäristöä kehitetään siten, että eri ikäryhmät voivat löytää tarpeitaan vastaavaa ympäristöä eri vuoden- ja vuorokauden aikoina, ja että mahdollisuudet muunkinlaiseen kaupunkielämään kuin kuluttamiseen ovat olemassa.



Märkätilat

Märkätilojen peruskorjaustyöt teetetään ainoastaan VTT:n henkilösertifioimilla asentajilla.

Peltiremontti

Peltiremontti tehdään Museoviraston "Peltikaton korjaus" -korjauskortin mukaisesti. Remontin yhteydessä räystäskourujen saumat tiivistetään, rikkinäiset syöksytorvet korjataan, peltikatossa olevat muutamat pienet reiät tukitaan, savupiippujen tarpeettomat hormit suojataan sadevedeltä, katon maalipinnan pienet vauriot korjataan sekä varmistutaan rakennuksen eteläpäätyyn muurattujen tikapuiden kunnosta. Syöksytorvien ongelmana on se, että ne ovat kiinni rappauksessa, mikä ajanoloon syövyttää rappausta. Rapauskorjauksen mahdollistamiseksi seinien metalliset koristeet käytetään irti, samassa yhteydessä koristeet hiekkapuhalletaneen. Osa ikkunapelleistä joudutaan uusimaan, koska ikkunaremontti vaatii niiden irroittamista ja kaikkia irroitettaviksi tulevia peltejä ei saada irroitettua ehjinä rappauksesta. Uusittavat ikkunapellit upitetaan rappaukseen siten, että vesi ei vahingoita rappausta, eikä ikkunapuuta.

Ikkunaremontti

Ikkunaremontti tehdään Museoviraston "Ikkunoiden korjaus" -korjauskortin ja oheisten periaatteiden mukaisesti.


Ilmanvaihto

Ilmanvaihdon kuntoarvio löytyy kuntotarkastuksen 1997 sivuilta 15 ja 16. Katutason nykyisen ilmanvaihtokanaviston piirustukset lienevät jotakuinkin vuodelta 1975. Pankkitilojen poistoilmaputki kulkee toisen kerroksen tasolla itäisen portaikon lounaisnurkassa. Muutoin toisen kerroksen ilmastointiputkista ei ole löytynyt piirustuksia. Ei myöskään ullakon ilmastointikanavistosta. Kellarissa koneellista ilmastointia ei ole. Ilmanvaihtokanavistot on nuohottu kesällä 2005 ja ikkunat on tiivistetty pumpulilla ja paperiteipillä syksyllä 2005. Ikkunat entistetään vuosina 2006 - 2009, työ on jo aloitettu.

Ilmanvaihto pyritään toteuttamaan ilmanvaihtotuotteiden puhtausluokka M1 vaatimusten mukaisesti. Rakennuksessa olevat asbestirakenteet pyritään tunnistamaan, koteloimaan ja poistamaan.

Ilmastointilaitteistot, ilmastointikanavistot ja läpiviennit suunnitellaan vaiheittain rakennettaviksi osakokonaisuuksiksi ja ne tehdään käyttökustannuksiltaan edullisiksi, helposti huollettaviksi. Aikanaan myös niiden käytöstä poisto ja purkaminen on pystyttävä tekemään siten, etteivät purkutöissä talon alkuperäiset rakenteet vaurioidu.

Koska ruokahuoltoon, kahvilatoimintaan, ruuan valmistukseen ym. liittyvillä käyttötarkoituksilla on ilmanvaihdon suhteen raskaimmat vaatimukset, niin rakennusta ei tulla entisöimään tällaisia käryisiä käyttötarkoituksia varten. Poikkeuksina tulevat ehkä olemaan toisen kerroksen keittiö ja ruokasali, jotka vähintäänkin tehdään suuren ja vieraanvaraisen edustuskodin vaatimusten mukaiseksi.

Katutason vuokratilojen ilmanvaihto suunnitellaan pienehköjä myymälöitä ja toimistokäyttöä silmälläpitäen. Toimistokäyttöön soveltuvien tilojen ilmanvaihdossa käytettäneen nk. syrjäyttävää ilmanvaihtoa, joka soveltuu maisemakonttoreiden tarpeisiin, eli vaikkapa myymälälle, pankkisalille tai mille tahansa toimistokäytölle.

Tarkkaa harkintaa tullaan käyttämään sen suhteen, kannattaako ensimmäisessä kerroksessa pankinjohtajan työhuoneen ja toisen kerroksen ruokasalin ilmanvaihtoa suunnitella niin raskaaksi, että se täyttää varsinaisille neuvotteluhuoneille asetetut vaatimukset.

Toisen kerroksen huoneiden ilmastointiputkituksen tarvetta voitaneen vähentää sillä tavoin, että tulo- ja poistoilmaventtiilit puhkotaan huoneiden kattoon (eli ullakon lattiaan), aivan niinkuin tälläkin hetkellä ruokasalissa on tehty. Näissä järjestelyissä on huomioitava se, että ullakolle sijoitettavat ilmastointiputket eivät saa tarpeettomasti rajoittaa ullakon suurikokoisen ja yhtenäisen tilan myöhempää hyötykäyttöä. Vastaavalla tapaa rakennuksen seinissä olevia alkuperäisiä ilmanvaihtoluukkuja voitaneen käyttää hyväksi, esimerkiksi tuloilmalämmittimellä varustettuna.

Siellä, missä savuhormit ovat vielä jäljellä, on jätettävä mahdollisuus puulämmitteisten uunien jälleenrakentamiseen.

Vanhoja savuhormeja voidaan käyttää myös osana uuden ilmanvaihdon ilmanvaihtokanavistoa.

Tehostetun painovoimaisen ilmanvaihdon edut pidetään mielessä kaikkialla, missä se on mahdollista ja riittävää.

Tällä hetkellä toimistokäytössä ongelmana ei ole niinkään hapen riittävyys, vaan esim. tietokoneista, muista laitteista ja ikkunoista  tuleva hukkalämpö varsinkin kesäisin. Tämän ongelman ratkaisuksi tultaneen käyttämään paikallista jäähdytystä sopivan huomaamattomassa muodossa.

Talvisin ongelmana on ollut kylmyys ja sähköisten lisälämmittimien tarve. Tämän ongelman mittavuus tulee paljastumaan vasta talvella 2006/2007, kun ensimmäiset huoneet ovat saaneet entisöidyt ja vetämättömät ikkunat. Nykyisten 60 cm paksujen umpitiiliseinien lämmönjohtavuuden k-arvo on vain 1,16 W/m2K. Se ei ole lähellekään nykyajan vaatimuksia (vastaa 1990-luvun ikkunoiden k-arvoa). Talvella sisäseinien pintalämpötilan alhaisuus aiheuttaa epämukavan kylmäntunteen.

Talon lämmitysenergian kulutus on normaalitasoa korkeampi. Lämmitysjärjestelmän tasapainotuksella voinee vaikuttaa asiaan noin 5-10 %. Tällä hetkellä ei ole tietoa, onko lämpöpattereissa patteritermostaatteja ja ovatko patterilinjojen linjasäätöventtiilit säädetyt. Lämmönvaihtimen säätöautomatiikassa ei liene tuulianturia. Ulkolämpötilojen vaihdellessa automatiikka ei tiettävästi ota huomioon suuren tiilimassan aiheuttamaa viivettä lämmitystarpeessa. Nykyisen vesikeskusjärjestelmän käyttökelpoisuus jää LVI-suunnittelijan arvioitavaksi. Ultraäänilaitteistolla pystyttäneen määrittämään nykyisen lämmitysputkiston jäljellä oleva käyttöikä. Sisäpinnoille asennetuilla lämmöneristeillä olisi mahdollista vaikuttaa energiankulutukseen, mutta ehdottomasti ainoastaan sellaisissa kohdin, joissa sisäarkkitehtuuri ei vaarannu. Seinän ja katon yhtymäkohdissa, ikkuna ja -oviaukoissa sekä kaikissa koristeellisissa yksityiskohdissa on eristelevyjen kanssa syytä olla erityisen hienovarainen.

Työnjako

Työnjaon suuret suuntaviivat ovat seuraavat: Arkkitehti pääsuunnittelijana vastaa siitä, että kokonaisuus eri osat ja osasuunnitelmat muodostavat järkevän kokonaisuuden. Rakennesuunnittelija vastaa ensisijassa statiikasta ja enemmän tai vähemmän myös konstruktiosta. Arkkitehti huolehtii erityisesti siitä, että ulkonäkö ja toiminallisuus toteutuvat. Siksi arkkitehti usein laatii lopulliset työpiirustukset rakennesuunnitelijan työn pohjalta. Työnjohtaja pitää huolen siitä, että työn toteuttamista varten on saatavilla kaikki tarvittavat suunnitelmat, materiaalit, välineet ja riitävän osaamisen omaavat tekijät jne., sekä organisoi ja valvoo työn suorittamisen. Kaikkien osapuolien välinen jatkuva kommunkaatio on hyvän lopputuloksen kannalta erittäin oleellista, kaikkien on syytä olla ajantasalla hankkeen etenemisestä. (Lisätty 30.5.2008)

Kaikkea on mahdoton suunnitella valmiiksi etukäteen, uudistyömaallakaan.

Tämän kotisivuston periaatteet

Kotisivusto on muistilehtiö, aivoriihi, työkalu, kommunikaatioväline ja kunnianosoitus eturivin kädentaitajille - se ei ole itseisarvo. Kotisivua ylläpidetään siltä osin kun se kulloinkin palvelee jonkin tietyn restauroitnivaiheen tarkoitusperiä.

Toki yksilöidyt asiavirheet, asenne-erheet ja myös kirjoitusvirheet korjataan pyydettäessä pikaisesti.

Valokuvien tekijänoikeudet

Tämän kotisivuston kaikki mustavalkokuvat ovat sellaisia, että niitä ei saa edelleen julkaista ilman osoitteesta  kirkkokatu.20@luukku.com saatua ja/tai kuvien soikeudenhaltijoiden kirjallista lupaa.

Jos kuvassa esiintyy henkilöitä, niin tällaista kuvaa ei saa edelleen julkaista ilman ko. henkilöiden ja osoitteesta  kirkkokatu.20@luukku.com  saatua kirjallista lupaa. Minittakoon, että tämän kotisivuston kaikkien tällaisten henkilöä esittävien kuvien julkaisemiseen ja elävien henkilöiden nimen mainitsemiseen on erikseen pyydetty ko.henkilön lupa. Poikkeuksina ovat ainoastaan toimensa puolesta julkiset henkilöt. Mahdollisissa epäselvissä tapauksissa pyydämme pikaisesti ottamaan yhteyttä osoitteeseen  kirkkokatu.20@luukku.com

Piirustuksia ei saa edelleenjulkaista ilman osoitteesta kirkkokatu.20@luukku.com  saatavaa kirjallista lupaa.

Lehtileikkeistä otetuja valokuvia ja skannauksia ei saa edelleenjulkaista ilman ko. lehden lupaa.

Värivalokuvien tekijäinoikeudet ovat pääsääntöisesti www.raahe.info/kirkkokatu.20  toimituskunnalla. Näiden kuvien uudelleenjulkaisemisesta on syytä kysyä etukäteen osoitteesta  kirkkokatu.20@luukku.com  ja kaikkiin tällaisiin kuviin on lähteeksi merkittävä teksit "Kuvalähde: www.raahe.info/kirkkokatu.20"

Julkaisemista varten kannattaa osoitteesta  kirkkokatu.20@luukku.com  tilata sähköpostitse (tai hotmailin avulla) parempilaatuiset kuvatiedostot.