Pääsisäänkäynnin restaurointi        



Pääsisäänkäynnin tuulikaapin, eteishallin ja naulakkotilan huonekortit, pääoven ja ikkunoiden vaiheita käsittelevät julkisivukortit, tarkempi sisätilojen väri-inventointi, tarkempi lattiarakenteiden inventointi, ensimmäisen kerroksen pohjapiirustukset ja restauroinnin yleiset periaatteet on esitetty toisaalla.


LÄHIAIKOJEN TÖITÄ

 - Ikkunakarmien kadunpuoleisten osien restaurointi kesällä 2007.
 - Onko reunoilla ollut suorakaiteen muotoisia tummia kaakeleita? Tämä lienee selvitettävissä poistamalla nykyinen lattiatasoite ja analysoimalla betonipintaan jäänyttä kaakelikuvioitusta.
 - Pääoven karmin nostaminen ylös ja karmin ja oven alaosaan jatkopalojen teko.
 - Sähkölukon ja kulunvalvonnan miettiminen ja järjestäminen
 - Sähkötöiden suunnittelu
 - Äänieristyksen varmistaminen
 - Johtokunnanhuoneeseen vievän oviaukon yläpuolelta haljenneen tiiliseinän tuenta ja korjaus (rakennesuunnittelija Pekka Juntusen suunnittelemalla tavalla)
 - Sisustussuunnittelu (Arkkitehtitoimisto Vauhtiviiva Oy:n ja tulevan vuokralaisen toimesta)
 - Jalkalistojen suunnittelu ja teettäminen
 - Verhojen ripustusmenetelmän suunnittelu ja toteuttaminen.
 - Mahdollisten lämpölasielementtien teettämisen harkinta ja kiinnittämisen suunnittelu sekä toteutus.
 - Ovien suunnittelu.
 - Alakerran ilmanvaihdon käyttöönotto
 - Pääsisäänkäynnin ulkopuolella vinksallaan olevien kiviportaiden purkaminen, puhdistus ja uudelleenkokoaminen (ilmeisesti Kivikymppi Oy:n toimesta)
 - Katon ja seinien rappausvaurioiden korjaus.
 - katon ja seinien vanhan maalipinnan käsittely uudelleenmaalausta varten.
 - Katon ja seinien maalaaminen alkuperäisen värisiksi.
 - Lattian liikojen tasoitteiden spiikkaminen, uuden tasoitteen levittäminen ja alkuperäisen kaltaisen laatoituksen laittaminen



HISTORIAA


luonnos_1914
Katutason pohjapiirustuksen luonnos 23.2.1914. Yksityiskohta. Lähde Nordean Pankkimuseo.

Tämä on pääsisäänkäynnin ensimmäinen säilynyt luonnospiirustus.

Tässä vaiheessa ulkona porrasaskelmia on vain kaksi ja ovalinmuotoiseen tuulikaappiin on suunniteltu kaarevat kaksi porrasaskelmaa. Tuulikaappiin ei tässä vaiheessa ole suunniteltu ulkoikkunoita, sen sijaan kylläkin kaksi sisäikkunaa.

Eteishallin itä- ja länsipuolen ovien molemmille puolille oli suunniteltu sisäikkunat samaan tapaan kuin sittemmin toteutettiin isoon portaikkoon, pankinjohtajan huoneiston oven vierustoille.

Erillistä naulakkotilaa ei ole vielä tässä suunnitelmassa.

Tässä pankkisali suunniteltiin itään ja johtokunnanhuone etelään.


liki_valmis_luonnos_1014
Katutason pohjapiirustuksen liki valmis suunnnitelmapiirustus alkuvuodelta 1914. Yksityiskohta. Lähde Nordean Pankkimuseo.

Tässä tuulikaapin muoto ja ikkunat ovat jo lopullisessa asussaan. Porrasjärjestelyihin on tulossa vielä muutoksia.

Itse eteishallin mittasuhteisiin, porrasaskelmiin, lattian jäsentelyyn, ovien sijoitteluun ja kokoon on tulossa vielä pieniä muutoksia.

Naulakkotila on jo lopullisessa asussan.

Pankkisali ja johtokunnanhuone ovat jo löytäneet lopulliset paikkansa - pankkisali rakennettiin siis etelään ja johtokunnanhuone itään.


suunnitelmapiirustus_1914
Katutason pohjapiirustuksen lopullinen suunnitelmapiirustus 20.4.1914. Lähde Nordean Pankkimuseo.

Tämän piirustuksen perusteella eteishallin kakluunin hormi on sijainnut hieman etelämpänä kuin johtokunnanhuoneen kakluuninhormi.

Tästä lopullisesta suunnitelmapiirustuksesta käy ilmi, että eteishallissa ja nauilakkotilassa on sama lattiamateriaali kuin pankkisalissa ja tuulikaapissa. Täyskokoisesta piirustuksesta käy lisäksi ilmi, että tätä samaa lattiamateriaalia on ollut myös kassaholvin, myymäläpuodin, kylpyhuoneen ja kaikkien vessojen lattioissa.

Seuraavassa valokuvia pankkisalin lattiasta, joka piirustusten perusteella on siis ollut samanlainen kuin eteisenkin lattia.


alkuperainen_laattalattia
Pankkisalin Mettlacher-laattalattiaa. Yksityiskohta valokuvasta 1910-luvun loppupuolelta. Lähde Nordean Pankkimuseo.

Huomaa myös, että pankkitiskin edustaa reunustaa noin 10 cm leveä tummien neliskanttisten kaakeleiden muodostama reunus. Huoneen peräseinälläkin vaikuttaisi olevan samantyyppinen reunus, joskaan ei aivan yhtä leveä.

Mettlacher.jpg
Valokuva yläkerran kaksion entisen wc:n säilyneestä Mettlacher-lattiasta. Kuvattu 30.1.2007.

Tämä kaakelilattia on selvästikin samaa tyyppiä kuin ylläolevan mustavaloisen valokuvan lattia.

Piirustusten perusteella siis myös eteishallin lattia on ollut tämän näköinen, joskin puhtaampi.


eteisenovi_jalkalista_ja_lattia_1951
Eteisen ja pankkisalin välisen puuoven idänpuoleinen reuna, pankkisalin Mettlacher-laatoitusta. Yksityiskohta valokuvasta 7.7.1951. Pankin entisen työntekijän kokelmista.

Tässä pankkisalin pohjoisreunaa.

Huoneen perällä jalkalistan vieressä näyttäisi olevan ehkä vajaa 5 cm leveä tummien kaakelilaattojen muodostama reunus.

Ovi ja oviaukko eivät ole säilyneet. Kuvan perusteella alkuperäisen oven itäreuna on sijainnut viereisen pylvään leveyden verran ko. pylväästä vasemmalle. Oven peilijärjestelmä on sama kuin rakennuksen säilyneiden lasiovien jäsentely. Kahvasta päätellen ovi vaikuttaa pariovelta. Oven alla vaikuttaisi olevan kynnys.


1910_luvun_loppupuolella
Eteishallista pohjoiseen avautuvat ikkunat. Yksityiskohta valokuvasta, joka on otettu ajanjakson 1915-1919 alkupuolelta. Lähde Raahen Museo.



ilmeisesti_1951
Eteishallin ikkunat. Yksityiskohta valokuvasta, joka ilmeisesti on otettu 7.7.1951. Lähde Nordean Pankkimuseo.

Vasemmanpuoleisimmassa ikkunassa näkyy kallellaan oleva mainos/tiedoitustaulu.


ikkunat_1961
Eteishallin ikkunat. Yksityiskohta valokuvasta vuodelta 1961. Lähde: Nordean Pankkimuseo.

Pääsisäänkäynnin ylimmät portaat on poistettu, peruskiveen on hakattu kolo ja koko oviaukkoa on laskettu noin 40 cm:llä.

Pääoven aukeamissuunta lienee alkuperäinen ja käy ilmi tästä valokuvasta.

Tämä on paras löytämäni valokuva alkuperäisestä pääovesta. Täman peruteella on tehty suunnitelmapiirustus, joka esitetään tällä sivulla jäljempänä.

Työohjeen mukaan suunnitelma oli, että "Pankin sisäänkäynnin ovista ulompi voidaan tehdä tammesta, messinkiheloilla ja messinkikädensijalla - tämä ovi on sisältäpäin lukittava. Ovenkarmit tehdään 2½ x 6 tuuman tarveaineesta."


ilmastointi_noin_1960
Ilmanvaihtolaitteiston suunnitelma 1960-luvun alkupuolelta. Yksityiskohta rakennuksen mukana tulleesta piirustuksesta.

Tästä piirustuksesta käy ilmi, kuinka pankkisalin pohjoispäädyn tuloilmahormit on kuljetettu johtokunnanhuoneen ja eteisen kautta.

Vesikeskuslämmitys on asennettu ja kakluuni on purettu 1920 - 1940 -luvuilla, todenäköisimmin 1930-luvulla.

Johtokunnanhuoneeseen mennyt oviaukko näytetään ummistetun viimeistään tässä vaiheessa. Pankkisaliin vievä oviaukko on tässä piirustuksessa vielä alkuperäisen kokoinen. Naulakkotilan oviaukon reunukset ovat poistuneet.

Edellä esitetyn valokuvan 1961 mukaisesti porrasjärjestely lienee jo muuttunut tässä vaiheessa, vaikka tässä piirustuksessa sitä ei ole huomioitukaan.

Mainittakoon, että kuntotarkastuksen perusteella ilmanvaihtolaitteisto on ollut käyttämättömänä ainakin vuodesta 1997.


ennen_vuotta_1964
Ilmeisesti ilmanvaihtolaitteiston asentamiseen liittynyt piirustus, jonka viimeinen muutos on päivätty 3.1.1964. Yksityiskohta rakennuksen mukana tulleista piirustuksista.

Tässä piirustuksessa näkyy eteishallin ja tuulikaapin välissä olleen parioven aikeamissuunta. Pankkisaliin vievää oviaukkoa suunnitellaan levennettäväksi 160 cm:iin. Vaatteiden säilytystilan pohjoispäätyyn suunnitellaan seinänpätkää.

Katto lasketaan ilmanvaihtokanaviston vuoksi ja huonekorkeuden jäädessä 300 cm:iin.

Kattoon asennetaan Sordino-levyt.

Edellä esitetyn valokuvan 1961 mukaisesti porrasjärjestely on tässä vaiheessa muuttunut jo nykyisekseen, vaikka tässäkään piirustuksessa sitä ei ole huomioitu.


sisustusmateriaalit_1964
Pintamateriaalien muutostöiden suunnitelma. Yksityiskohta arkkitehtitoimisto Veikko Malmion piirustuksesta 20.11.1963-21.10.1964. Lähde: rakennuksen mukana tulleet piirustukset.

Kun pääsisäänkäynnin portaiden poiston vuoksi tuulikaapin sisäovi oli jouduttu poistamaan, niin nyt eteisen keskelle rakennetaan väliseinä, joka muodostaa uuden suuremman tuulikaapin. Väliseinän 90 cm leveän oven aukeamissuunta käy ilmi tästä piirustuksesta.

Naulakkotilasta tulee siivouskomero, joka tässä vaiheessa on erotettu uudella seinällä ja ovella. 70 cm leveän oven aukeamissunta käy ilmi tästä piirustuksesta. Aukeamissuunta on sama kuin 2004 inventoinissa.

Eteishallin itäseinälle on harkittu maalattavaksi Jokeri 646/50 -sävyllä, joka vastaa Monicolor Novan sävyä K014. Korjausmerkinnän mukaan eteisen kaikkiin seiniin kuitenkin lienee maalattu Jokeri 622/5 -sävyä, joka vastaa Monocolor Novan sävyä H162 ja NCS säcyä "S 2002-B50G".

Lattioihin asennetaan Finnflex 1036 -lattialaatat, joka tuohon aikaan olivat asbestipitoisia. Ne poistettiin asbestipurkuna 18.1.2007.

Jalkalistan maaliksi tulee A60 väri 06.

Naulakkotilan ovi karmeineen maalataan Jokeri 622/5 -sävyllä. Naulakkotilan seiniin tuli Jokeri 622/50, jota vastaa Monicolor Nova säy N162 ja CCS-sävy "6005-R80B". Naulakkotilan kattoon suunniteltiin Jokeri 622 -sävy eli Symphonyt sävy Y498 tai NCS-sävy "9500-N". Lattiaan asbestipitoinen Finnflex 1036(?) laatta, joka siis poistettiin asbestipurkuna 18.1.2007.

Edellä esitetyn valokuvan mukaisesti ylimmät ulkoportaat on siis poistettu viimeistään 1961 ja samalla eteisenkin porrasjärjestys on muuttunut. Tämä on ensimmäinen piirustus, jossa jo näkyy tuo nykyinen porrasjärjestys.


pankkisaliin_johtava_valiseina
Eteishallin halkaisevan väliseinän suunnitelmapiirustus. Yksityiskohta. Lähde: Rakennuksen mukana tullut piirustus.

Materiaaleina siis tammi, maalattu lastulevy ja ikkunalasi.


1960_luvun_puolivali
Valokuva 1960-luvun puolivälistä. Yksityiskohta. Lähde: Nordean Pankkimuseo.

Vasemanpuoleisimman ikkunan yläosassa näyttäisi olevan vaalea verho.


marraskuu_1964
Eteisen ikkunoita. Yksityiskohta valokuvasta. Lähde: Nordean Pankkimuseo.

Valokuva on päivätty marraskuussa 1964.

Pääsisäänkäynnin ovelle lankeava varjo tuo esiin oven listoituksen syvän kolmiulotteisuuden.


marraskuussa_1964
Valaistussuunnitelma marraskuulta 1964. Rakennuksen mukana tulleen piirustuksen yksityiskohta.

Väliseinällä jaetun eteisen molemmilla puolile suunnitellaan valaisimia "2", jotka piirustuksessa olevan selitteen mukaan tarkoittavat ORNO 24-281 -valaisimia.

Naulakkotilan, eli tässä vaiheessa siivouskomeron, kattoon tule valaisin "6", joka piirustuksessa olevan selitteen mukaan tarkoittaa ORNO 70-019 -valaisinta.


syyskuussa_1973
Pankin sisustussuunnitelmapiirustus ajanjaksolta 2.2.1968-18.9.1973.

Väliseinän myötä eteishallin kaakkoisnurkaan syntyneeseen umpikuijaan suunnitellaan viherkasvia.

Väliseinän pohjoispuoleista eteishallin osaa pidetään tässä osana tuulikaappia "TK".

sahkoyhtion_toimitilojen_kalusteet_1987
Energiayhtiö Revon Sähkön toimitilojen sisustussuunnitelma vuodelta 1987. Lähde: Rakennuksen mukana tullut piirustus.

Ummistettu oviaukko johtokunnan huoneeseen on taas spiikattu auki. Ovi siis oli ummistettu viimeistään 1960-luvun alkuun mennessä.

Tässäkin ovalin muotoinen tila ja väliseinän pohjoispuoli on nimetty tuulikaapiksi "TK" ja numeroitu huoneeksi "01".

Siivouskomeron seinä ja ovi on taas purettu. Piirustuksessa tuo alkuperäinen naulakkotila ja väliseinän eteläpuoli yhdessä on nimetty eteiseksi "ET" ja numeroitu huoneeksi "02".

Naulakkoteline on suunniteltu tilan kaakkoisnurkkaan.


huone_01
Arkkitehti Yegezy Wondafrashin 1.10.1987 tekemä huoneseloste huoneesta nro "01". Lähde: Rakennuksen mukanan tullut asiakirja.

Tässä siis inventointi ja korjaussuunnitelma ovalinmuotoiselle tuulikaapilla ja alkuperäisen eteishallin pohjoispuoliskolle, joita y.o. piirustuksessa on siis nimitetty huoneeksi nro "01".

Vaikuttaa siltä, että ovaalin muotoisen tuulikaapin kattoon on tehty maalauskorjaus.

Seuraavassa esitettävän huonekortin nro "02" perusteella eteishallin molemmille puoliskoille olisi asennettu Askutolevyt.

huone_02
Arkkitehti Yegezy Wondafrashin 1.10.1987 tekemä huoneseloste huoneesta nro "02". Lähden: Rakennuksen mukanan tullut asiakirja.

Tässä puolestaan inventointi ja korjaussuunitelma naulakkotilalle ja alkuperäisen eteishallin eteläpuoliskolle, joita ylläolevassa piirustuksessa on merkitty huoneena nro "02"..

1964 asennetuja Sordinolevyjä on ilmeisesti jossain välissä vaihdettu Akustolevyiksi.

syyskuussa_1988
Energiayhtiö Revon Sähkön toimitilojen sähkösuunnitelmapiirustus syyskuulta 1988. Lähde: Rakennuksen mukana tullut piirustus.

Ovaaliin tilaan, entiseen eteishalliin ja naulakkotilaan tulee yhteensä kuusi samanlaista kattovalaisinta, joiden valokatkaisijat käyvät ilmi tästä piirustuksesta.


mittaajat
Mittauspiirustusten teko syyskuussa 2005.

Oulun yliopiston arkkitehtiylioppilaat tekivät syksyllä 2005 lähes koko rakennuksen mittauspiirustukset.
mittauspiirustus_2005
Yksityiskohta. Oulun Yliopisto. Arkkitehtuurin osasto. Arkkitehtuurin historia II. Mittauspiirustus. Ensimmäisen kerroksen pohjapiirustus 1:50. Mitattu 23.9.2005. Piirretty 27.11.2005. Heikki Riitahuhta k02, Einari Sutinen k04, Mona Kautti k04, Mirja Merikari k04.

Tältä siis näyttivät seinät portaat ja näiden kaikkien muutosten jälkeen, syksyllä 2005, ennen restauroinnin aloittamista.

Huonekorkeus on edelleen vuoden 1964 ilmastointiremontissa madallettu kolmisen metriä.




INVENTOINTI

valokuvat/vestibul/inventointi_koilliseen.jpg
Koillisnurkka. Inventointikuva. Kuvattu 23.6.2006.

Huomaa, että patteri on suuri ja epäsuhtaisen muotoinen. Pannuhuone on talon toisessa päässä ja lämmin vesi kiertää tälle alueelle aika vaisusti. Patteri siis ei ole kovin tehokas eikä riitä lämmittämään eteistilaa talvella. Kattoon onkin jouduttu asentamaan säteilijälämmitin.

Patterista nouseva lämpimän ilman virta on sotkenut yläpuolisen seinän.

Nurkassa patterin putket uppoavat lattiaan. Seuraavassa lähikuva tältä kohtaa.

LATTIAN_KOILLINEN
Yllä mainitun lämpöpatterin putket ja koillisnurkan lattiarakennetta.

Ennen purkutöitä 1/2007 eteishallin lattiakerrokset olivat seuraavat:
1) Päällimmäisenä 30x30 cm kokoinen itä-länsisuuntaisesti viirutettu muovilaattalattia, joka oli samaa laatua kuin mm. pankkisalissa.
2) Ruskea peittävähkö hammaslastalla (4-5 viivaa/cm) levitetty liimakerros
3) Vaaleanharmaa muovinen (ilmeisesti 30x30 cm) laatta, jonka pohjassa oli numerointi "5168 2"
4) Kellertävänruskea paksuhko liimakerros
5) Musta, napsahtaen katkeava laatta, joka oli samaa materiaalia kuin naulakkotilassa.
6) Musta pikimäinen liima-aines
7) Vaalea tasoitekerros (tai tasoitekerroksia)
8) Betoni

Laatan 5) ja liiman 6) yhteisanalyysissä löytyi asbestia (krysotiilia). Asbestianalyysit teetettiin Kiratek Oy:ssä syskyllä 2006. Lattiapinnoitteiden purun suoritti asbestifirma tmi PRS Pintarakenne Saneeraus 18.1.2007.


valokuvat/vestibul/inventointi_itaan1.jpg
Näkymä tuulikaapista eteishallin pohjoispuoliskoon. Vasemmalla johtokunnanhuoneeseen vievä oviaukko ja oikealla 1963/1964 rakennetun lasisen väliseinän itäpääty. Kuvattu 23.6.2006.

Vasemmalla näkyvän oven kohdalla on alunperinkin ollut oviaukko, joka siis ummistettiin viimeistään 1960-luvun alkuun mennessä. Tämä oviaukko puhkaistiin uudelleen 1987, hieman alkuperäistä matalampana. Holvauksen petettyä oven yläpuolelle on muodostunut halkeama, joka näkyy kuvassa oven yläpuolella katonrajassa.
 
Katto on siis madallettu ja lasinen väliseinä rakenettu Pohjoismaiden Yhdyspankiin toimesta 1963/1964. Väliseinän ovessa oli alunperin "PYP"-aiheinen ovenkahva. Kuvassa näkyvä kahva on Revon Sähkön asettama 1987. Laseihin on liimattu mattapintaisen muovikelmut ja viime vuosina ovessa on ollut insinööritoimiston sijoitusyhtiön logo. Ylälasi on läpinäkyvä ja sen takana näkyy vuoden 1988 piirustuksissa mainittu valaisin nro "2".


valokuvat/vestibul/inventointi_itaan2.jpg
Näkymä naulakkotilasta eteishallin eteläpuoliskoon. Kuvattu 8.8.2006.

Tässä lasiseinän ja -oven toista puolta, naulakkotilasta kuvattuna.

Kuvan vasemmassa reunassa näkyvä pieni seinänpätkä on naulakkotilan oviaukon pohjoisreunaa. Lyhyt seinänpätkä näkyy alkuperäisissäkin piirustuksissa, mutta tämä kuvassa näkyvä ei ole alkuperäinen. 1960-luvun alkupuolen piirustuksissa seinänpätkä on poistettu, 1964 suunnitelmapiirustuksessa seinä oli noin metrin pituinen ja peitti oviaukon koko pohjoispuoliskon. Tämä seinänpätkä lienee rakennettu 1964, jollon naulakkotilasta tehtiin siivouskomero ja tällä kohtaa oli siivouskomeron oven saranapuoli.


valokuvat/vestibul/inventointi_kaakkoon.jpg
Näkymä naulakkotilasta eteishallin kautta pankkisaliin. Kuvattu 8.8.2006.

Kuvan oikeassa reunassa näkyvä pieni seinänpätkä on naulakkotilan oviaukon eteläreunaa. Lyhyt seinänpätkä näkyy alkuperäisissäkin piirustuksissa, mutta tämä kuvassa näkyvä ei liene alkuperäinen. 1960-luvun alkupuolen piirustuksissa seinänpätkä oli kokonaan poistettu. 1964 tällä kohtaa oli vajaa metrin pituinen seinänpätkä, jonka vasemmalla puolella oli ovi. Tuolloin tämä tila toimi siivouskomerona. Tällaisena lyhyenä se jälleen on ollut vuodesta 1987.

Pankkisaliin vievä oviaukkokaan ei ole alkuperäisissä mittasuhteissaan. Se on siis alunperin ollut kapeampi, korkampi, siinä on ollut lasiovi, joka lienee ollut pariovi. Vuonna 1964 ovi lienee poistettu, oviaukko levennetty ja madallettu.

Hälytyslaitteet ovat insinööritoimiston asentamia. Hälytyslaitteen hallintataulu näkyy ovensuussa vasemmalla.


valokuvat/vestibul/inventointi_naulakko_lounaaseen.jpg
Näkymä eteishallista naulakkotilan lounaisnurkkaan. Kuvattu 8.8.2006.

Alunperin naulakkotilaan vievä oviaukko lienee ollut korkeampi. Se lienee madallettu 1964, eli samaan aikaan pankkisalin oviaukkojen madaltamisen kanssa.

Naulakkotilan vasemmassa  takanurkassa näkyy lämpöpattereiden pystynousu. Jäljempänä esitettävän purkutöitä kuvaavan valokuvan perusteella nämä putket jatkavat nousuaan toiseen kerrokseen.


valokuvat/vestibul/inventointi_naulakon_ikkuna.jpg
Naulakkotilan lounaisnurkan laskettua kattoa. Kuvattu 8.8.2006.

Vuonna 1964 katto on siis laskettu ikkunoiden yläreunan tasalla.

valokuvat/vestibul/inventointi_lanteen.jpg
Näkymä eteishallista naulakkotilan luoteisnurkkaan. Kuvattu 8.8.2006.

Patteri on massiivinen ja rikkoo ikkunapenkin jäsentämää siroa huonetilaa.

Naulakkotilan luoteisnurkkaan tehtiin seuraavan valokuvan mukainen koeporaus, jonka avulla selvitettiin lattiarakenteiden kerrostuman.


GARDEROB
Naulakkotilan luoteisnurkan lattiarakennetta. Kuvattu 11.9.2006.

1) Pääällimmäisenä oli sama 30x30 cm harmaa muovilaattalattia kuin pankkisalissakin.
2) Sen alla arvatenkin sama liima kuin pankkisalissakin
3) Sama vihertävä lastulevy kuin pankkisalissakin
4) Melko tasainen kerros maitoliimamaista liimaa, joka on kiinni lähinnä vain allaolevassa kerroksessa
5) Vaalea muovimatto
6) Hammaslastalla (2 hammasta/cm) levitetty vaaleanharmaa ohut liimakerros
7) Tumma, melkein musta, napsahtaen katkeava muovilaatta. Tästä laatasta päätettiin 28.9.2006 teettää asbestianalyysi.
8) Kidemäinen hyvin tumma liima. Tästä liimasta päätettiin 28.9.2006 teettää asbestianalyysi.
9) Tasoite
10) Betoni


Laatan 7) ja liiman 8) yhteisanalyysissä löytyi asbestia (krysotiilia). Asbestianalyysit teetettiin Kiratek Oy:ssä syskyllä 2006 ja lattiapinnoitteiden purun suoritti asbestifirma tmi PRS Pintarakenne Saneeraus 18.1.2007.


valokuvat/vestibul/inventointi_valikatto.jpg
Näkymä tuulikaapista eteishallin pohjoispuoliskon kattoon. Kuvattu 23.6.2006.

Kuvassa näkyvä suorakaiteen muotoinen sähkölaite on säteilijä-lämmitin "Infraheat. HL-lämpö, made in Finland. HL-1000. 230 V. 900 W"

Sen lämpö tuntuu miellyttävältä.

Taaempana siis vuoden 1988 piirustuksissa mainittuja valaisimia nro "2".


portaat
Portaiden ylimmät askeleet ja ovalin muotoisen tuulikaapin eteläpuoliskoa. Kuvattu 14.2.2005.

Kuvassa näkyy jäänestosuolaa, jolla pääportaikon graniittikivien liukkautta on yritetty vähentää.

Lapiota lienee tarvittu kadunaurauksen siistimiseen.


laskettu ovi
Pääoven yläpuoliset pikkuikkunat. Näkymä tuulikaapista länteen. Kuvattu 14.2.2005.

Alunperin pikkuikkunat ovat olleet puolisen metriä nykyistä ylempänä. Ulkoportaiden madaltamisen 1964 myötä myös koko oviaukko siirtyi alemmas. Oviaukon yläpuolelta paljastunut ja kuvassa näkyvä vaalea suorkaiteen muotoinen alue on muurattu ja rapattu.


lattia
Näkymä eteishallista tuulikaappiin. Kuvattu 23.6.2006.

Kuvassa näkyvä jalkalista ei ole puuta,vaan rapattu ja väri-inventoinnin perusteella se lienee alkuperäinen. Se on rakennuksen ainoa säilynyt alkuperäinen jalkalista.

Alunperin tuulikapin koko lattia oli noiden jalkalistojen tasolla, mutta vuonna 1964 ulkoportaiden alskelmia poistettiin ja nuo postetut alkelmat korvattiin kuvassa näkyvillä tuulikaapin lattiaan spiikatuilla askelmilla. Samalla koko oviaukko siirtyi puolisen metriä alemmas.


saranapuoli
Pääoven saranapuolta. Kuvattu 14.2.2005.

Ovi ei ole alkuperäinen, vaan 1960-1970 -luvulta.

Karmit lienevät alkuperäiset, joskin siis lasketut puolisen metriä alkuperäistä alemmas. Ovi ja karmit on maalattu vaalean ruskeiksi, muuta alkuperäistä jalopuuta ja punertavan ruskeaa kuultoväriä on nähtävissä ovenkarmien  ja oven välisissä rajapinnoissa, kuten kuvassa ylhäällä keskellä.


kapea yläikkuna
Tuulikaapin katon pohjoispuolisko ja kapean ikkunan ylempi ruutu. Kuvattu 14.2.2005.



juha väyrynen
Restaurointikisälli Juha Väyrynen noutamassa tuulikaapin sisäpokia verstaalleen entistettäviksi. Kuvattu 3.10.2006.


valokuvat/vestibul/inventointi_pohjoiseen.jpg
Eteishallin ikkuna pohjoiseen. Kuvattu 23.6.2006.

Näköala pohjoiseen on varsin ankea.



PALAUTTAVAN  PURKUTYÖN  AIKAINEN  INVENTOINTI

haljennut holvaus
Eteishallista johtokunnanhuoneeseen vievän oven yläpuolinen halkeama. Kuvattu 23.6.2006.

Eteishallin ja johtokunnanhuoneen välisen oven holvaus on haljennut.

Tämän halkeaman inventointi ja korjausssuunitelma on teetetty rakennesuunnittelija Pekka Juntusen avustuksella.

Rakennesuunnitelma

Korjaussuunntelma on tarkemmin esitetty johtokunnanhuoneen restaurointikertomuksessa.


katonraja koilliseen
Lasketun katon purku. Kuvattu 10.1.2007.

Alkuperäinen huonejärjestys haluttiin palauttaa, joten välikatto tuli purettavaksi.

Lasinen väliseinä muodosti nykyisen tuulikaapin, joten sillä on vuodesta 1964 lähtien ollut selkeä funktio. Se oli myös asiallisesti suunniteltu, siististi ja hyvistä materiaaleista toteutettu ja hyvin säilynyt. Toisaalta se rikkoi pahasti alkuperäistä huonejärjestystä ja esti katosta löytyneen kauniin kattorosetin käyttämisen valaistustaroituksiin.

Völiseinän purkaminen oli vaikea päätös. Jalopuiset osat otettiin talteen, samoin ovi, ovenkarmi ja ikkunalasit. Olisi hienoa, jos näitä voidaan hyödyntää rakennuksessa muualla..


kaakkoon
Eteishallin kaakkoisnurkan katonrajaa. Kuvattu 10.1.2007.

Johtokunnanhuoneesta (kuvassa vasemmalta) tuleva tuloilmahormi jakautuu eteishallin eteläseinän katonrajassa viideksi päätehaaraksi, jotka läpäisevät pankkisalin puoleisen seinän ja päätyvät pankkisalin viideksi tuloilmaventtiiliksi. Tässä kuvassa roikkuvan sähköjohdon kohdalla näkyy näistä viidestä haarasta ensimmäinen.

Alaspäin laskeutuva rappausvaurio ei ole halkeama, vaan se on irti repeytyneen sähköjohdon aiempi kulkureitti.

aukko_johtokunnanhuoneeseen
Eteishallin kaakkoisnurkan katonrajaa. Kuvattu 29.1.2007.

Tässä sama nurkka. Kuvan keskellä johtokunnanhuoneen ja eteishallin välisen seinän läpivienti. Johtokunnanhuoneesta tullut tuloilmahormi on poistettu. Kuvassa näkyy aukko, joka tuloilmahormille on tehty vuonna 1964. Johtokunnanhuoneen puolella kimmeltää asbestipurkajien teippaama muovi.

Leveimmältä kohaltaan aukko on vaakasuunnassa 72 cm, korkeimmillaan aukko on pystysuunnassa 42 cm. Seinän pakuus on rappauksineen 52 cm.

Läpiviennin yläpuolelle on halkeama, joka jatkaa kuvassa ylös oikealle, lounaisnurkan katonrajaan.


Kuvan oikeassa reunassa on pankkisalin puoleista seinää. Johtokunnanhuoneesta (kuvan perältä) tullut tuloilmahormi jakautui eteishallin eteläseinän katonrajassa (kuvassa oikealla) viideksi päätehaaraksi, jotka läpäisivät pankkisalin puoleisen seinän ja päätyivät pankkisalin viideksi tuloilmaventtiiliksi. Tässä kuvassa äärimmäisenä oikealla näkyy näistä viidestä haarasta ensimmäisen läpivinetiaukko.

Nyt aluksi tutkitaan kuitenkin kuvan perällä näkyvää ja johtokunnanhuoneesta tulevaa aukkoa.


johtokunnanhuoneen_aukko_pohjoiseen
Johtokunnanhuoneen ja eteishallin välisen läpiviennin pohjoisreunaa. Kuvattu 29.1.2007.

Tassä samaisen aukon vasenta yläreunaa.

Läpiviennin ylöosassa näkyy kaksi nokista kakluuninhormia. Alkuperäisen suunnitelmapiirustuksen 1914 perusteellahormeista vasemmanpuoleinen lienee ollut johtokunnanhuoneen kakluunin hormin ja oikeanpuoleinen vastaavasti eteishallin kakluunin hormi. Tätä käsitystä tukee myös se, että valokuvan oikeassa ylänurkassa oikeanpuoleisesta hormista tulee nokinen uloke kohti eteishallia.


johtokunnanhuoneen_aukko_etelaan
Johtokunnanhuoneen ja eteishallin välisen läpiviennin pohjoisreunaa. Kuvattu 29.1.2007.

Tässä samaisen aukon oikeaa reunaa.

Seinä on siis 1½ tiilenpituutta (tai 3 tiilenleveyttä) paksu.

Suunnitelma: Koska tätä johtokunnanhuoneen ja eteishallin välistä aukkoa ei enää suunnitella käytettäväksi ilmanvaihtoa varten, aukko muurataan umpeen mahdollisimman samantyyppisellä tiilellä kuin vanha tiili. Suositeltavaa on käyttää vanhoja purkutiiliä, mikäli mahdollista. Yksityiskohtaisemmat restaurointisuunnitelmat löytyvät täältä.


katonraja etelän
Eteishallin lounaisnurkan katonrajaa. Kuvattu 10.1.2007.

Tässä tuloilmahormi vielä paikoillaan.

Kuvassa vasemmalla ja keskellä näkyy hormin kaksi päätehaaraa, jotka menevät seinän tosella puolella oleville pankkisalin tuloilmaventtiileille.

Hormi jatkaa vielä kuvassa oikealle, naulakkohuoneen eteläseinän katonrajaan, jossa se antaa viimeisen päätehaaransa pankkisaliin (katso kuvaa jälkempänä).


katonraja lounaaseen
Naulakkotilan eteläseinän katonrajaa. Kuvattu 10.1.2007.

Tuloilmahormi tulee siis vasemmalta eteishallin puolelta ja jatkaa kuvan peräseinän läpi pankkisalin pohjoisseinässä olevalle tuolilmaventtiilille.


aukko_pankkisaliin
Eteishallin ja naulakkotilan eteläseinää. Pankkisalin tuloilmahormi on poistettu. Läpiviennin perällä näkyy viisi (ruskeaa) pankkisalin tuloilmaventtilien aukkoa. Kuvattu 29.1.2007.

Keltainen vatupassi on metrin pituinen. Aukko on siis noin 2,7 metriä leveä, neljä tiilenkorkeutta korkea ja seinän paksuus on noin 41 cm..


pankkisalin_seinan_tukirautoja.jpg
Samaisen aukon itäpääty. Kaksi pankkisaliin menevää tuloilmaventtiiliä. Kuvattu 29.1.2007.

Aukko on siis noin 4 tiilenkorkeutta korkea.

Alemman tuloilmaventtiilin taaemman seinän yläpuolella törröttää noin 20 cm pituinen rautatanko. Samaisen tuloilmaventtiilin ylöpuolella kulkee laastin seassa rautatanko.

Ylävistosta tuleva tanko on sähköjohdon suojana ollut lyijyputki.

Pankkisaliin menevien tuloilmaventtiilien perällä on asbestipurkajien liimaamat ruskeat paketointiteipit.


aukon_lansipaaty
Samaisen aukon länsipääty. Kaikki pankkisaliin menevät viisi tuloilmaventtiiliä näkyvät ainakin osittain. Kuvattu 29.1.2007.

Keltainen vatupassi on naulakkotilan puoeiseen seinään tehdyssä aukossa.


tuloilmaventtiilit
Kuva pankkisalin luoteisnurkan katonrajasta. Kuvattu 10.1.2007.

Pankkisalin pohjoisseinällä näkyvät viiden tuloilmaventtiilin paikat.

Suunnitelma: Koska näitä pankkisalin ja eteishallin välisiä aukkoja ei enää suunnitella käytettäväksi ilmanvaihtoa varten, aukko muurataan umpeen mahdollisimman samantyyppisellä tiilellä kuin vanha tiili. Suositeltavaa on käyttää vanhoja purkutiiliä, mikäli mahdollista. Yksityiskohtaisemmat restaurointisuunnitelmat löytyvät täältä.


aukko_naulakkotilaan
Eteishallin ja naulakkotilan välisen seinän ylöosaa. Kuvattu 29.1.2007.

Pankkisalin tuloilmaventtiilejä palvellut viisihaarainen peltirakennelma oli ujutettu paikoilleen yhtenä kappaleena. Ujuttamisen mahdollistamiseksi  naulakkohuoneen katon yläosaan on täytynyt tehdä näinkin suuri aukko.

Keltainen vatupassi on siis metrin pituinen. Aukko on siis noin 1,7 metriä leveä, runsaat 6 tiilenkorkeutta korkea ja itse seinä on rappauksineen runsaat 11 cm paksu.


naulakkotilan_seinan_kattoa
Eteishallin ja naulakkotilan väliseen seinään tehdyn aukon kattoa. Kuvattu 29.1.2007.

Aukon katossa näkyy puuta.


Suunnitelma: Koska tätä naulakkotilan ja eteishallin välistä aukkoa ei enää suunnitella käytettäväksi ilmanvaihtoa varten, aukko muurataan umpeen mahdollisimman samantyyppisellä tiilellä kuin vanha tiili. Suositeltavaa on käyttää vanhoja purkutiiliä, mikäli mahdollista. Puun ja tiilen väliin tulee aina asentaa erotuskaista bitumimatosta kosteusvaurioiden välttämiseksi. Yksityiskohtaisemmat restaurointisuunnitelmat löytyvät täältä.


eteisen lattia
Kuva eteishallin lattiasta asbestipurun jälkeen. Kuvattu 18.1.2007.

Lasinen väliseinä ja asbestipitoinen lattia on siis purettu.


naulakon lattia
Kuva eteishallinja naulakkotilan oviaukosta asbestipurun jälkeen. Kuvattu 18.1.2007.

Kuvassa vasemmalla näkyy 1963/1964 siivouskomeroa varten rakennetun tiiliseinän jäänteitä. Tämä seinänpätkä purettiin viimeistään 1987.

Oikealla on ovenkarmin jälki niin ikään ajanjaksolta 1963-1987.




JO TEHTYJÄ TÖITÄ


RESTAUROINTISUUNNITELMIA

Pääsisäänkäynti

Uusvanha ovi tulee täyttämään murtoturvallisuusluokka 3:n vaatimukset. Oveen tullaan varaamaan optio kulunvalvonnalle, sähkölukolle ja video-ovipuhelimelle. Nämä toki maisemoidaan huolellisesti.

Alkuperäisen oven puumateriaali on ollut sama kuin yläpuolisissa pikkuikkunoissa. Pikkuikkunat ovat säilyneet, niissä on tammea, samoin karmissa, joten ovilevy teullaan tekemään tammesta. Myös työohjeen mukaan kyseessä olisi ollut tammiovi.

Sähkölukon johdotukset.
Suunnitelma sähkölukon, kulunvalvonnan ja mahdollisen ovikellon johdotuksen järjestämiseksi.

Pääsisäänkäynnin nykyinen karmi siis nostetaan alkuperäiselle korkeudelleen. Karmin alaosaan tarvittavien jatkopalojen sisään ujutetaan kanavat uusvanhan oven sähkölukon ja kulunvalvonnan sähköjohtoja varten.

Ovalin tilan ruskeat kaakelilaatat suunitellaan poistettaviksi. Jos näin käy, niin sähköjohdoille järjestetään näkymätön kulku usien kaakeleien ja lattialistojan alla piilossa.

Johdot jatkavat naulakkotilaan.
Naulakkotilan pistorasia.

Pääsisäänkäynnin oven sähköjohdotus suunnitellaan kuljetettavaksi naulakkotilan pistorasialle ja sieltä edelleen seinien sisällä kulunvalvonnan pääkeskukseen.

Alkuperäisen lyhdyt.
Pääsisäänkäynnin alkuperäiset lyhdyt. Yksityiskohta Raahen museon postikorttivalokuvasta 1910-luvulta.

Rappausremontin yhteydessä pääsisäänkäynnin lyhtyjen alkuperäisten sähköjohtojen kanavoinnit pyritään löytämään ja hyödyntämään. Jos niitä ei löydy tai ne ovat tukossa, niin uudet kanavat on piilotettava rappauksen sisään. Lyhdyt tullaan palauttamaan ja mahdolisesti videovalvonta maisemoimaan lyhtyjen sisään.


Aukot väliseinissä

Vanhojen seinien yläreunassa olevien hormi ym. aukkojen korjaus tullaan tekemään rakennesuunnittelijan ohjeiden mukaan seuraavasti:

1. Tapaus: Johtokunnanhuoneen ja eteishallin välinen haljennut oviaukko korjataan rakennepiirstustusten mukaisesti. Yksityiskohdat on esitettynä johtokunnanhuoneen restaurointia seuraavalla sivulla.
 
2. Tapaus: Jos aukkoa tarvitaan jatkossa LVIS tms. kanavointia varten, jolloin sitä ei voida tukkia  ja aukkojen yläpuolisissa kantavissa rakenteissa on merkittäviä halkeamia ja/tai taipumia, niin aukkojen  yläpuoli korjataan samaan tapaan kuin johtokunnanhuoneen ja eteishallin välinen oviaukko.

3. Tapaus: Jos aukolle ei ole tiedossa myöhempää tarvetta, niin se voidaan tukkia. Tällöin aukko muurataan umpeen mahdollisimman samantyyppisellä tiilellä kuin vanha tiili. Suositeltavaa on käyttää vanhoja purkutiiliä, mikäli mahdollista. Puun ja tiilen väliin tulee aina asentaa erotuskaista bitumimatosta kosteusvaurioiden välttämiseksi.






Portaiden jäänesto ratkaistava. Joka tapauksessa portaiden kohdalla on jääneston sähköntarpeeseen varauduttava.


ITSEARVIOINTIA