1 KOHDE

1.1 Rakennushanke:

Raahen Kirkkokatu 20 kiinteistön kattoremontti.


1.2 Maalinpoisto- ja maalaustyön laajuus

Mittauspiirustusten perusteella arvioituna maalattavan vesikaton ja räystäskourujen alueen laajuus on 561 m². Mainittu arviointilaskelma löytyy kohdasta 5. Tämän lisäksi tulevat syöksytorvet, ikkunapellit, hammassiltojen yläpuoliset pellitykset, rappauksen joidenkin kipsikoristeiden yläpuoliset suojapellitykset, parvekkeen metallinen kaide sekä katujulkisivujen alaosien takorautaiset koristeet.

Maalinpoisto on tehty koko vesikattoon vuonna 2009 (luoteisen nurkkapiipun länsiseinämää lukuunottamatta), julkisivujen takorautaisiin koristeisiin ja joihinkin ikkunapelteihin 2007.

Mainittujen maalipoistojen jälkeen ruostesuojamaalattavat ja ylimaalattavat alueet on eritelty kohdissa 3 ja 4.

Maalinpoisto- ja maalaustyö sisältää kohteen
 - maalinpoiston luoteisen nurkkapiipun länsiseinämään sekä eteläisen julkisivun lapetikkaisiin sekä näiden maalauksen.
 - julkisivujen ikkunapeltien ja rapatun julkisivun yksityiskohtien (rappausroiskeiden poiston) maalinpoiston ja maalauksen
 - parvekkeen kaiteen maalinpoiston sekä maalauksen
 - ruosteenpoiston ja ruostesuojamaalauksen kaikkiin kohtiin, joissa ruostetta esiintyy ja joissa pellin suojana ei ole sinkkikerrosta.
 - ylimaalauksen siten, että (ruostesuojamaalaukset ja mahdolliset paikkamaalaukset mukaanlukien) koko maalattavalle vesikaton alueelle maalataan vähintään 2 ja korkeintaan 3 päällekkäistä maalikerrosta.

Tämän maalaustyöselityksen määrittelemä maalinpoisto- ja maalaustyö ei sisällä kohteen
- portaikkojen katosten bitumimaalin poistoa.
- räystäskourujen bitumieristyksen poistoa eikä maalausta
- luoteisen nurkkapiipun ei-historiallisen paltipaikan alapuolisten alkuperäisten peltien pintakäsittelyjä


1.3 Rakennuttaja
 
Katso rakennuttajan yhteystiedot urakkasopimuksesta.


1.4 Käyttäjän edustajat

Vuokralaiseen liittyvissä asioissa: WTF Design Oy  www.wtfdesign.fi  GSM 0440 265 210 /Sanna (tumma) ja 0440 265 211/Mira (vaalea)
Julkisivuremontin valvontaan liittyvissä asioissa RI Timo Mähönen timo.mahonen@raahenaakk.fi  GSM 044 4394352


1.5 Suunnittelijat

Perinnemaalauksen osalta rakennuttaja
Katso yhteystiedot urakkasopimuksesta


1.6 Maalaustyössä noudatettavat asiakirjat pätevyysjärjestyksessä:

 - Urakkasopimus
 - Urakkasopimuksen liitteet
 - WIBO Rostskyddsfärg Arbetsbeskrivning  http://www.linoljefarg.se/Arbetsbeskrivningar/arb.nyprod.utv/Arbetsbeskrivningar/027.NYROSTUTV.pdf
 - WIBO Rostskydd Varuinformationsblad  http://www.linoljefarg.se/Miljoinfo/16-p/M%E5leriprodukter/Rostskyddsf%E4rg.PDF
 - Muiden käytettävien maalinpoistoaineiden, liuottimien, pesuaineiden, öljyjen, pohjamaalien ja maalien tuoteselosteet.
 - Museoviraston korjauskortti "Peltikaton maalaus"  http://www.nba.fi/tiedostot/c3f6084d.pdf
 - Museoviraston korjauskortti "Öljymaali" soveltuvilta osin  http://www.nba.fi/tiedostot/bd127e2c.pdf
 - Ahonen-Järvinen-Laeslehto "Maalaustytöt 2" -kirjasta. Rakentajain Kustannus Oy 1987 kuvat ja kuvatekstit 180 ja 186 maalaustekniikaan liittyen
 - Urakkaneuvottelun kirjeenvaihdossa sovitut asiat
 - Internet-sivun  http://www.raahe.info/kirkkokatu.20/katon_maalaus.html  versio ___.___.2009.
 - Panu Kaila "Talotohtori" -kirja soveltuvilta osin ja pellavaöljymaalaukseen liittyen
 - Immonen, Råman "Maalatun julkisvun kesto" -kirja soveltuvilta osin ja sinkityn teräsohutlevin maalaukseen liityen.
 - MaalausRYL 2001


1.7 Huoltokirja

Tilaajalle annetaan luovutuksen yhteydessä luettelo kaikista niistä käytetyistä materiaaleista, joita ei ole kirjattu tähän maalaustyöselitykseen tai työmaapäiväkirjaan.


2 Maalinpoisto- ja maalaustyön suoritus

2.1. Maalaustarvikkeet


Maalinpoistossa ja maalaustyössä käytettävistä maalaustarvikkeista (maalinpoistoaineet, maalit, öljyt, maalinpesuaineet ja liuottimet) on sovittu urakkaneuvottelun kirjeenvaihdossa. Niiden käytössä ja varastoinnissa on ehdottomasti noudatettava asianomaisen tuotteen valmistajan ohjeita. Maalaustuotteisiin ei saa lisätä muuta kuin mahdollisesti ohjeessa mainittua ainetta. Erityisesti korostetaan, että pellavaöljypohjaisiin kattomaaleihin ei saa lisätä mitään liuottimia. Kaikki mahdolliset muutokset urakkaneuvottelun kirjeenvaihdossa sovittuihin maalaustarvikkeisiin sovitaan rakennuttajan ja toimeksisaajan kesken etukäteen ja kirjataan työmaapäiväkirjaan. Työn valvojalla on oikeus tarkistaa, että käytettävät maalaustuotteet ovat asiakirjojen mukaisia ja soveltuvat maalauskohteeseen. Kauppanimellä mainittujen maalaustuotteiden mahdollinen korvaaminen ominaisuuksiltaan ja laadultaan vastaaviin tuotteisiin on sovittava tapauskohtaisesti rakennuttajan ja toimeksisaajan kesken etukäteen ja kirjattava työmaapäiväkirjaan. Maalinpoistossa ja maalauksessa käytettyjä avoimia purkkeja, pensseleitä, pyyhkimisrättejä jne. säilytetään siten, että ne eivät aiheuta hajuhaittaa eikä itsesyttymisen vaaraa rakennukselle. Lähtökohtaisesti niitä ei säilytetä sisätiloissa


2.2 Käsittely-yhdistelmän valinta.

Maalauskohdeluettelossa (kohta 3) esitettyjen maalauskohteiden käsittely-yhdistelmät löytyvät käsittely-yhdistelmäluettelosta (kohta 4). Rasitusluokkien ja ulkonäköluokkien suhteen sovelletaan MaalausRYL 2001 –kirjaa.
 

Värisuunnitelma ja näytteet:

Metallipinnoilla käytettäviä värejä on seitsemän: suklaanruskea, hyvin tumma ruskea, hyvin vaalea ruskea, melko vaalea ruskea, NCS S 8010 Y50R, vaalea kitinvihreä ja "oxidsvart" musta. Nämä värit esitetään NCS-koodeina tai NCS-koodien mukaisten maalien sekoitussuhteina seuraavasti:


Suklaan ruskealla värillä maalataan räystäskourujen yläpuoliset alkuperäisen kaltaiset peltirakenteet - eli suurin osa katosta - noin noin 500 m² eli 2 kertaan maalattuna noin 1000 m². Seuraavassa esitettävässä valokuvassa se tarkoittaa kaikkea muuta kattopintaa paitsi kuvassa keltaisella pisteviivalla ympyröityjä tumanruskeita alueita. Noin 600 m² alueen maalaamista varten maalia on jo talolla, ja loput täsmälleen samalaiset maalit toimeksisaaja hankkii WIBO AB:lta Ruotsista. Tämä suklaan ruskea sävy on tehtaan valmiiksi sävyttämä WIBO Rostskyddsfärg väri "NCS S 8010-Y45R". Tästä sävystä oli 15.7.2009 tehty koemaalauspinta eteläisen julkisivun aaltopeltialueelle ja sen antamaan vaikutelmaan ollaan tyytyväisiä. Koemaalipinta on sittemmin kuivajääpuhallettu pois. Koemaalauspinta oli pienehkö, mutta on oletettavaa, että tätä ruskeaa Rostskyddsfärg-sävyä "NCS S 8010-Y45R" ei tarvitse enää hienosäätää.

Hyvin tummalla ruskealla värillä maalataan räystäskourujen yläpuoliset ei-alkuperäisenkaltaiset peltirakenteet, jotka on määritelty maalauskohteissa 3.3, 3.4, 3.7, 3.12 ja osin myös maalaustyökohteessa 3.5.


Sävyn ei ole tarkoitus olla silmiinpistävällä tavalla tummempi kuin muun kattopinnan sävyn. Tällä sävyllä maalattujen pintojen on kuitenkin erotuttava, kun kattoa tarkastellaan huolellisemmin. Tällä sävyllä maalattavien pintojen yhteenlaskettu pinta-ala on arviolta 20 m² eli 2 kertaan maalattuna noin 40 m². Tämä tumman ruskea sävy sekoitetaan WIBO Rostskyddsfärg sävyistä "NCS S 8505-Y40R" ja "NCS S 8010-Y45R" jotakuinkin suhteessa 2:3 tai 2:4. Sävyä "NCS S 8505-Y40R" on talolla vain noin 1 litra, joten edellä kerrotulla tavalla sekoitettua sävyä saadaan 2,5-3 litraa; eli 30-40 m²:lle riittävä määrä. Jos sekoitettua sävyä epäillään olevan liian vähän, sen ainesosia joko tilataan lisää tai sitä jatketaan vaaleammalla sävyllä "NCS S 8010-Y45R" ja lopputulosta tummennetaan sysimustalla "Oxidsvart"-sävyllä, jota talolla on riittävästi.

Hyvin vaalealla ruskealla värillä maalataan maalauskohtien 3.8 ja 3.9 ja osin myös 3.11 määrittelemät alueet. Näiden yhteispinta-ala on noin 53 m² eli kahteen kertaan maalattuna noin 106 m². Noin 111 m² alueen maalaamista varten maalia on jo talolla. Tällä samalla sävyllä maalataan myös syöksytorvet sekä hammassiltojen, pylväiden kapiteelisen ja kipsikoristeiden suojapellit, joten maalin ainesosia on tilattava lisää. Tämä hyvin vaalea ruskea sekoitetaan WIBO Rostskyddsfärg sävyistä "NCS S 7010-Y50R" ja puhtaanvalkoisesta "vit"-sävystä suhteessa noin 1:20 siten, että peltinen palkisto ja sen alapuolisen rapatun palkiston maalaamaton rappauspinta näyttävät yhtä vaaleilta. Tästä sekoitussuhteessa 1:20 tehdystä sävystä oli 15.7.2009 tehty koemaalauspinta eteläisen julkisivun räystäälle ja sen antamaan vaikutelmaan ollaan tyytyväisiä. Koemaalipinta oli tehty yläosassaan vaalealle lateksimaalialustalle ja alaosassaan ruskealle Kirjo-alkydiöljymaalialusta. Sekoitussuhdetta 1:20 saatetaan joutua hieman muuttamaan, jos maalinpoison jälkeinen maalausalusta vaikuttaa lopputuloksen värisävyyn. Koemaalauspinta on jo 2009 kuivajääpuhallettu pois.

Pohja-, paikka-, ruostesuoja- tai välimaalauksen värisävyn tulee olla mahdollisimman lähellä lopullista valmiinpinnan värisävyä.

Melko vaalealla ruskealla värillä harkitaan maalata pohjoisen räystäskourun ylle pingotetut lattaraudat, kohdissa 3.3 ja 4.3 mainittu itäisen fascian nro 2 keskellä oleva ilmanottoritilä ja kohdissa 3.11. ja 4.11 mainittu itäisen puolipyöreän portaikon ylimmän rapatun fascian suojaksi asennettu pelti. Nämä ovat selkeästi ei-alkuperäisiä rakenteita ja Venetsian julistuksen artiklan 12 mukaisesti ne tulisi toteuttaa siten, että ne selkeästi eroavat alkuperäisistä rakenteista. Näitä rakenteita varten värisävyn voisi sekoittaa yllä mainitulla tapaa WIBO Rostskyddsfärg sävyistä "NCS S 7010-Y50R" ja puhtaanvalkoisesta "vit"-sävystä mutta sekoitussuhteessa 1:15.

Sävyä NCS S 7010 Y50R on myös talolla. Se on se värisävy, joka saatiin löytyneistä alkuperäisitä pellinkappaleista, kun niiden maalipintaa kostutettiin pellavaöljyllä. Tällä sävyllä saatetaan haluta tehdä pieni koemaalauspinta sellaiselle itäisen julkisivun katon lappeen kohdalle, joka ei näy katujulkisivuille, mutta jossa tätä sävyä voi tarkemmin verrata taustalla näkyvän Raahen kirkon kirkkosalin vaaleaan katonlappeeseen. Esimerkiksi koillisen nurkkapiipun eteläinen reuna voisi olla tällainen koemaalauspinta. Toki tämän koemaalauksen pystyy tekemään jälkikäteenkin, urakan päätyttyä, ilman erityisiä telineitä.

Kitinvihreää väriä käytetään ikkunapelleille. Sitä saadaan valkoisesta pellavaöljymaalista lisäämällä siihen vihreää umbraa ja ripaus keltaokraa. Jos toimeksisaaja ei ole tottunut tämäntyyppisiin sävytystöihin, niin asiasta on mainittava vähintään 1,5 kuukautta ennen töiden aloittamista, missä tapauksessa toimeksiantaja tilaa maalit ja pigmentit sekä erikoismaalarin sävytystyön toimeksisaajan laskuun.

Musta "Oxidsvart" on sävy, jota käytetään parvekkeen kaiteeseen ja julkisivujen metallisiin koristeisiin. Sitä on talolla valmiina 1 litra, eli määrä, joka riittää 5 m² maalaamiseen kahteen kertaan.

Kaikista seitsemästä värisävystä sekä niiden perusväreistä otetaan talteen juoksevassa muodossa oleva maalinäyte pieneen ilmatiiviiseen purkkiin (esim. pieni Piltti-purkki hyvin sulkeutuvalla kannella) myöhempiä vuosia varten.

Kaikista käytettävistä perusväreistä ja värien sekoituksista maalataan myös näytepalat lasinpalasten päälle. Toimeksiantaja on hankkinut nämä (mikroskoopin prepataatti)lasit talolle.
 

2.3 Alusta

Suurimmalta osi maalausalustana on Pohjois-Suomen vanhin säilynyt alkuperäinen aaltopeltikatto vuodelta 1914. Pelti on suurimmalta osalta moitteettomalla tavalla sinkittyä ja suurimmalta osin siinä on korroosioneston kannalta erinomainen (mutta myrkyllinen) lyijymönjäkerros sekä varhaiset öljymaalikerrokset. Kaikissa työvaiheissa pyritään, että nämä mainitut kerostumat säilyisivät mahdollisimman koskemattomina.

Vesikaton tasainen osa, piiput ja räystäsrakenteet ovat suorasta, niin ikään sinkitystä ja lyijymönjällä suojatusta sekä vanhalla öljymaalikerroksella suojatusta pellistä.

Parvekkeen raudoistus on osin ontosta putkesta, osin umpirautatangoista.

Katujulkisivujen alaosien koristeraudoitus on takorautaa.


2.4 Maalinpoisto- ja maalaustyöt

Edellisessä kohdassa kerrotulla tavalla maalinpoisto ja maalipinnan pesut tehdään siten, että ei-historialliset maalikerrokset saadaan poistettua, mutta sinkkipinnat ja lyijymönjäpinnat säilyvät käytännössä koskemattomina ja alkuperäinen öljymaalipinta saadaan säilytettyä mahdollisimman koskemattomana.

(Puuseinissä) öljymaalilla siveltävän pinnan pitää olla kiinteä ja puhdas. Vanha ja liituuntuva öljymaali harjataan tai pestään esimerkiksi painepesurilla pientä painetta käyttäen. Maalipölyn tarkka poistaminen ei ole välttämätöntä, sillä se sekoittuu uudelleenmaalauksessa pohjamaalin jatkeeksi. Kiinteä ja kova pinta pestään huokoisemmaksi maalinpesuaineella ja huuhdellaan. Soodaliuos tehoaa hyvin, mutta se on huuhdeltava huolellisesti lämpimällä vedellä. Tässäkin voidaan käyttää painepesuria; varsinkin höyrypesu irrottaa lian. Erikoisen hyvin on pestävä räystäiden alustat. Siellä pinta on kiinteä ja hyvän näköinen mutta sateelta suojassa, ja siihen on voinut jäädä rasvaa ja likaa. Muruina hilseilevä öljymaalipinta puhdistetaan pois raapimalla käsikaapiella. Varsinaista maalinpoistoa ei perinteisessä öljymaalauksessa tarvita. [Panu Kaila: Talotohtori. 10. painos. WSOY. Porvoo 2003. s. 627]

Maalaustyö tehdään mainittujen Museoviraston Korjauskorttien ja maalinvalmistajan ohjeiden mukaisilla työvälineillä ja työtavoilla. Öljymaali levitetään käsin ja kunnolla voimaa käyttäen siten kuin se on kuvattu mm. kirjan "Maalaustyöt 2" kuvissa 180 ja 186:



Suojaus ja siivous tehdään urakkaneuvottelun kirjeenvaihdossa sovitulla tapaa. Suojauksesta huolimatta pintoihin mahdollisesti tulevat tahrat on poistettava tuoreena pintoja vaurioittamatta. Katon puhdistuksen ja maalauksen valumavedet ja roiskeet eivät saa kulkeutua rappaukselle. Ennen maalaustöiden aloittamista on kaikki käsiteltävät pinnat puhdistettava pölystä, liasta ja epätasaisuuksista. Pinnoissa olevat betoni-, rappaus-, tasoite- ym. tahrat ja purseet poistetaan ennen maalaustyön aloittamista.


2.41 Maalausolot ja esikäsittelyt

Noudatetaan maalinvalmistajan ja mainittujen Museoviraston Korjauskorttien ohjeita.

Olennaista on, että pinnan puhdistus ja huuhtelu tehdään huolellisesti. Se on tehtävä samana päivänä kun maalataan. Ammoniakkipitoisten pesuaineiden käytöstä kokemukset ovat yleensä hyviä. [Kari Immonen, Tuula Råman: Maalatun julkisivun kesto. Rapattujen ja betonisten julkisivujen sekä sinkityn peltikaton korjausmaalaus. SITRA. Helsinki. S. 112]

WIBO Rostskyddsfärg työohjeen mukaisena alkalisena pesuaineena käytetään Teknoksen ammoniakkipitoista Peltipesua tuotteen ohjeen mukaisesti laimennettuna. Sitä on ostettuna talolle valmiiksi 10,5 litraa. Tarvittaessa urakoitsija hankkii sitä omalla kustannuksellaan lisää.

Peltipesua käytettäessä todennäköisesti ilman harjausta tulla saamaan hyvää lopputulosta, koska painepesurin ja höyrypesurin paine vain häätää pois peltipesuaineen sieltä, missä sen pitäisi saada ehtiä vaikuttaa. Painepesurilla, sen lisälaitteilla ja höyrypesurilla kuitenkin voitaneen vähentää tarvittavaa työtä. Tämän työvaiheen yksityiskohdista sovitaan erikseen ja päätökset kirjataan työmaapäiväkirjaan.

Pesuaineen jälkeen katto huuhellaan pesrusteelisesti lämpimällä vedellä. Koska pesuaineetta valittaessa ei ole otettu huomioon pelkästään pesuaineen tehokkuutta (vaan myös ympäristönsuojelu), niin pesutulosta ja huuhtelun onnistumista on tehostettava lämpimällä/kuumalla painepesulla.

Maalaukset on ajoitettava niin aikaiseen ajankohtaan päivällä, että kesän mahdollisesti kosteat yöt eivät ehdi nousta kastepiteen yläpuolelle ennen kuin ylimaalausten pinta on riittävän kuiva. Vastaava koskee myös säätiedotuksissa ennustettuja tai muuten uhkaavia sateita.

Maalaustyöt on ajoitettava myös siten, että maalattu maalikerros ehtii riittävästi kuivua ennen kuin suora auringonvalo pääsee paistamaan maalipintaan (ja mahdollisesti aiheuittamaan maalikerroksen sisäisten kaasukuplien muodostumista). Myöskään voimakkaalla tuulella ei pidä maalata, ettei pinta kuivu liiallisen nopeaa.

Maalaustyöt on siis tehtävä varjon puolella, ehdottoman kuivalle alustalle ja siten, että kastepiste tai sade ei ehdi kehittyä ennen kuin maali on pintakuiva. Epäselvissä- ja rajatapauksissa pellin pintalömpötila, ilman kosteus mitataan, merkitään muistiin sekä kastepisteen läheisyys lasketaan ennen maalaustyöhön ryhtymistä. Myöskään kovalla tuulella ei voi maalata, koska maalipinta tuolloin kuivuu liian nopeaa. Maalaushetken lämpötilan on oltava riittävä. Mutta myöskään kova auringonpaiste ei saa osua maalattuun pintaan ennenkuin se on niin kuiva, että kuumuus ei ehdi synnyttää nestemäisen maalin sisälle mikroskooppisia kuplia.

Maalausolot vaikuttavat pinnan puhtauden ja maalityypin ohella erittäin ratkaisevasti maalauksen kestävyyteen. Olosuhdeparametreistä tärkeimmät ovat sekä maalaustyön että maalin kuivumisen aikana allitseva lämpötila ja kosteus. [Kari Immonen, Tuula Råman: Maalatun julkisivun kesto. Rapattujen ja betonisten julkisivujen sekä sinkityn peltikaton korjausmaalaus. SITRA. Helsinki. S. 113]

Lämpötilan osalta on tarkkailtava maalattavan pinnan, maalin ja ympäristön lämpötilaa. Maalattavan pinnan lämpötila ei saisi olla suurempi kuin noin 30 °C, hieman maalityypistä riippuen. Liian korkea pintalämpötila, esimerkiksi aurinkoisella säällä kesällä maalattaessa, aiheuttaa mm. öljypohjaisten maalien valumista ja vinyylimaaaleilla kalvon rypistymistä. Alhainen pintalämpötila aiheuttaa kondenssivaaran. Malaustyöhön ryhdyttäessä on pintalämpötilan oltava vähintään + 3 °C kastepisteen yläpuolella, jotta varmistutaan siitä, että pinnalla ei ole astetta. Maalaustyö olisi lisäksi ajoitettava niin, että iltakaste ei ehdi laskeuta maalatulle pinnalle enne kuin kalvo on riittävän kuiva. [Kari Immonen, Tuula Råman: Maalatun julkisivun kesto. Rapattujen ja betonisten julkisivujen sekä sinkityn peltikaton korjausmaalaus. SITRA. Helsinki. S. 113-114]

Öljymaalikerros on huomattavan ohut. Tavoite lisäksi on, eeä maalipinnasta tulee niin sileää, että maalikalvon alla tapahtuvan mahdollisen ruosteen kehittymisen pystyy huomaamaan maalin pinnan muutoksista.


2.42 Maalauskäsittelyt.

Jupex 45 –kiinanpuuöljyyn liittyen on valmistajan toimesta suullisesti korostettu, että ruostekohtien käsittelyssä sitä levitetään vain erittäin ohut kerros.

Maalia on sekoitettava maalaamisen kuluessa koska ruosteelta suojaavat aineet ja pigmentit painuvat varsin nopeasti pohjaan.

Maali leivtetään erityisen huolellisesti rivipeltikaton saumakohtiin. Aaltopeltikaton saumojen suhteen on huomattava, että aaltopeltien on tarkoituskin pystyä hieman elämään toistensa lomassa. On varottava, että saumakohtiin ei tule niin paksua maalikerrosta, että se aiheuttaa valumia tai viivästyttää mahdollisten myöhempien maalauskertojen aloittamista.

Maalia levitetään vain Rostskyddsfärg-ohjeen paksuinen kerros, eli niin että 1 litra maalia riittää aina runsaalle 10 m² peltiä. Jos maalikerros on tätä paksumpi, niin se rypistyy kuivuessaan, maalin pigmentit alkavat vaeltamaan kuivuvan maalikeroksen sisällä ja maalipinnasta tulee laikukas ja ostettua maalia ei riitä koko katolle. Lisäksi ainakin kirjallisuuden perusteella tiedetään, paksun pellavaöljymaalikerroksen päälle maalattu seuraava maalikerros halkeilee maalikerrosten kuivumismekanismista johuen, myöhempien vuosien huoltomaalattavus vaikeutuu, j.n.e.

Kalvopaksuuden lisäys parantaa pinnoitteen suojauskykyä, mutta maaleille ominaisia kalvopaksuuksia ei pitäisi ylittää. [Kari Immonen, Tuula Råman: Maalatun julkisivun kesto. Rapattujen ja betonisten julkisivujen sekä sinkityn peltikaton korjausmaalaus. SITRA. Helsinki. Ss. 110-111]

Maalausmenetelmä vaikuttaa myös maalin tarttuvuuteen. Paras tarttuvuus saadaan siveltimellä, sillä tällöin maali tavallaan hierotaan alustaan. [Kari Immonen, Tuula Råman: Maalatun julkisivun kesto. Rapattujen ja betonisten julkisivujen sekä sinkityn peltikaton korjausmaalaus. SITRA. Helsinki. S. 113]

Mahdolliset pohjamaalit levitetään niin, että valmiiksimaalauksesta tulee peittävä. Tämä on erityisen tärkeää niissä kohdin, joissa pinnan väri oleellisesti vaihtuu.

Jos samalle kohtaa joudutaan levittämään useampia maalikerroksia kuin yksi, niin edellisen maalikerroksen riittävä kuivumisen aste määritellään Museoviraston Öljymaali -korjauskortin sivun 10 nk. peukalotestillä.

Maalaustyön yhteydessä löydettävät vesikaton reikien sijainnit merkitään julkisivupiirustuksiin, jotka on toimitettu työmaakansioon. Näin menetellen peltiseppä löytää vauriokohdat helposti ja korjaa ne seuraavan peltiurakan yhteydessä. On varauduttava siihen todenäköiseen vaihtoehtoon, että tämä peltiurakka toteutetaan vasta nyt käsillä olevan maalausurakan jälkeen.

Kalvoon jää aina huokosia. Jos sama kalvonpaksuus tehdään kahdella maalikerroksella, niin läpimenevien huokosten määrä putoaa kymmenenteen osaan; jos maalauskertoja on kolme, se putoaa sadanteen osaan. [Kari Immonen, Tuula Råman: Maalatun julkisivun kesto. Rapattujen ja betonisten julkisivujen sekä sinkityn peltikaton korjausmaalaus. SITRA. Helsinki. S. 111]


2.45 Maalaustyöt eri alustoille.

Rostskyddsfärg-tuoteselostetta noudatetaan.

Ilman korroosiosuojaa olevat teräspinnat on puhdistettava juuri ennen maalausta ruosteenpoistoasteeseen St 2 (= rasvan ja öljyn poisto Teknos 1621:llä tai tinnerillä (Maston), kovametallikaavinta, harjaus teräsharjalla ja pölynpoisto harjalla, pölyimurilla tai paineilmalla). Teräsharjaus tehdään siten, että ympäröivä terve sinkkipinta ei tarpeettomasti vaurioidu. Pölyävissä työvaiheissa huomioidaan, että pohjamaalissa on lyijyä ja huomioidaan, että pöly ei saa kulkeutua rappauspinnoille..

Ruostekohtien käsittelyä edeltävästi alusta ilmeisesti joudutaan paikkapesemään Peltipesulla, huuhtelemaan ja kuivaamaan (paineilmalla?). Ruostepaikkamaalaus tehdään tämän pesun jälkeen saman päivän aikana ja ennen kuin pinnalle on ehtinyt sataa vettä tai tulla kastetta. Ruosteenpoiston teräsharha ja messinkiharja -harjauksessa pyritään siihen, että harjauksen naarmut tulisivat vedenvalumissuunnan mukaisiksi siten, ettei niihin ala kertymään epäpuhtauksia (jotka taas edesauttisivat uuden korroosioprosessin alkamista). Todennäköisesti harjaus tehdään paineilmarälläkällä (nk. vinkulla), joka on kevyt työkalu ja jossa on riittävästi kierroksia. Toinen harkittava vaihtoehto onkäyttää paineilmaporakonetta, jossa kierrokset eivät ole niin suuria, mutta jonka pyörimissuuntaa voi vaihtaa. Pellin tarpeetonta ohenemista on ehdottomasti vältettävä. Mahdollisesti harkitaan messinkiharjaksien käyttöä. Tässä yhteydessä on huolehdittava riittävästä suojautumisesta harjasta sinkoilevilta metallilanganpätkiltä sekä mahdollista lyijymönjää vastaan. Jotta hiontapöly ei kulkeudu (juuri edeltävästi maalatulle) märälle maalipinnalle, on otettava huomioon tuulen suunta ja rälläkän laikan kiertosuunta. Jos mahdollista, niin käytetään siis sellaista rälläkkää/porakonetta, jossa kiertosuuntaa voi tarvittaessa vaihtaa. Paineilmarälläkkää kaytettäessä myös pinnan puhdistus hiontajätteistä lienee kätevintä tehdä paineilmapistoolilla - tätä puhdistusvaihetta ei saa tehdä vedellä. Karkea ruosteenpoisto voidaan tehdä edeltävästikin, mutta koko kulloinkin ruosteenestopaikkamaalattava alue on käsiteltävä lopulliseen puhtauteen St 2 metalliharjalla juuri ennen Jupex 45 ja WIBO Rostskyddsfärg -maalauksia, annetun työohjeen mukaisesti. Nämä paikkamaalaukset on siis tehtävä niin ohuesti, että ne ehtivät läpeensä kuivua niin, että ylimaalaus lähipäivinä on mahdollinen. Tarvittaessa tätä maalaustekniikkaa harjoitellaan ensin esim. piippujen pystysuorilla pinnoilla, joihin vesi ei koskaan jää makaamaan tai katon tasaisella osuudella - eli sellaisilla kohdilla, joissa toimeksiantaja voi käydä tekemässä myöhemmän ylimaalauksen itsekin, jos nämä ensimmäiset koemaalauspaikat eivät ehdi kuivumaan ennen urakan tosiasiallista loppumista. Kuukulkijaan voidaan mahdollisesti kiinnittää esim. 3 m leveä lavetti, jolta työskennelleen jyrkkien lappeiden paikkamaalaus (ja ylimaalauskin) olisi ilmeisesti nopea suorittaa 1 (tai korkeintaan2 ) työmiehen toimesta (tässä ratkaisussa työmiesten turvaköysien on kuitenkin oltava sidottuina itse kuukulkijaan). Toinen vaihtoehto on käyttää saksinosturia, jonka päältä nousee tikapuut jyrkälle lappeelle. Kolmas ja ilmeisesti edullisin vaihtoehto on käyttää katon tasaiselta osalta, piipuista ja mahdollisista kattopollareista roikkuvia siirrettäviä lapetikkaita ja turvaköysiä, jos tällainen telineratkaisu täyttää voimassaolevat työturvallisuusmääräykset. 

Sellaiset alkuperäiset sinkkipinnat (tai lyijymönjäpinnat), joista alkuperäinen öljymaali on irronnut, sekä näiden pintojen lähiympäristö kastellaan, pestään ja paikkamaalataan Rostskyddsfärg-tuoteselosteen kohdan Renoveringsmålning mukaisesti. Paikkamaalaus voidaan korvata ylimaalauksella vain sellaisissa kohdin, joissa se on aikataulutus huomioiden mahdollista ja joissa paikkamaalauskohtia mutoin tulisi aivan vieri-viereen tai joissa päällekkäisiä (nyt maalattavia) maalikerroksia tulisi muutoin 4 tai enemmän.

Sellaiset alkuperäiset peltipinnat, joissa alkuperäinen öljymaalipinta on säilynyt, pestään ja ylimaalataan Rostskyddsfärg-tuoteselosteen kohdan Renoveringsmålning mukaisesti.

Piipunkansi, josta vuonna 2009 on poistettu muovimaali ja luoteisen nurkkapiipun länsiseinä, josta vasta 2010 poistetaan muovimaali ovat siis sellaisia, että ne eivät ole olleet kokonaista vuotta sään vaikutuksille alttiina. Puhdistus-, pesu- ja maalaustyöt  tehdään Rostskyddsfärg-tuoteselosteen kohdan Underarbete/grundering , 10 % suolahappokäsittely mukaan lukien.

Sen sijaan rekonstruoiduille piipunkoristeille suolahappokäsittely on tehty jo kesällä 2009.

Ruostumattomasta teräksestä valmistettujen pintojen käsittely on osin jo aloitettu ja kerrottu kohdassa 4.12.

Pinnat siis pestään maalin valmistajan ohjeiden mukaisesti ennen maalausta.

Yksityiskohdat esitetään siis kohdassa 4.


2.46 Maalaustöihin liittyvät telinetyöt ja työturvallisuus

Rivipeltikaton taiteltujen saumojen sinkitys vaurioituu herkästi vähäisestäkin vääntelystä. Rivipeltikaton saumoihin kiinnitettäviä varmuusköysien kiinnittimiä saa käyttää ainoastaan, jos ne (muutoin kuin putoamistilanteissa) eivät testaustilanteessakaan vaurioita peltejä, peltien alapuolista kiinnitystä, peltejä itseään, peltien sauman sinkitystä tai alkuperäistä öljymaalikerrosta.

Mahdollisesti käytettäviä suojakankaita ei saa asentaa niin, että ne tai niiden muodostamien purjeiden voima vaurioittaisi kattorakenteita, räystäsrakenteita tai seinärakenteita.

Urakoitsija vastaa siitä että sen edustajat noudattavat  työmaalla määräysten ja hyvän rakennustavan mukaisia henkilösuojaimia sekä ympäristön suojausta. Mainittakoon, että talotikkaat ja lapettikkaat eivät enää täytä työturvallisuusmääräyksiä, eikä niitä saa käyttää. Ne kuitenkin säilytetään ja pintakäsitellään normaaliin tapaan, koska ne halutaan säästää rakennushistoriallisista ja arkkitehtoonisista syistä.

Tupakointi ei ole sallittua rakennuksen sisätiloissa, ei parvekkeella, ei työmaan henkilönostimissa eikä katolla. Tupakointi on sallittu kiinteistön pihalla ainoastaan erikseen sovittavalla tupakkapaikalla.

Jos jollakin julkisivulla (mukaanlukien katon lappeet) on työntekijöitä kadessa eri tasossa, niin tässä tapauksessa kaikkien kyseisen julkisivun työntekijöiden on käytettävä kypärää.

Ennen urakan aloittamista rakennuksen eteläpäädyn vuokralaisille on annettu rakennuksen sisätilojen ja itäisen ulko-oven avaimet siten, että he pääsevät toimitiloihinsa ja niistä ulos myös rakennuksen itäisen ulko-oven kautta. Urakoitsija vastaa siitä, että vuokralainen edustajat ovat ajan tasalla siitä, milloin tuota vaihtoehtoista sisäänkäyntiä on syytä käyttää.


2.5 Valmiiksimaalaus

Jokaisessa maalauskerroksen viimeinen sivletimenveto sivellään veden kulkusuunnan mukaisesti.


2.6. Tarkastukset ja virheiden korjaus.

Esikatselmukset.
Maalattavat pinnat tarkastetaan ja hyväksytään kirjallisesti työmaapäiväkirjaan ennen maalaustöihin ryhtymistä. Koska maalaustyö todenäköisesti tehdään pieninä osina, niin vaihtoehtoisesti työmaapäiväkirjaan kirjataan ne kriteerit, jotka pinnan on täytettävä ennen maalausta. Tarkastuksessa virheellisiksi todetut pinnat korjataan. Tarkastuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota pintojen alkalisuuteen, kosteuteen, tasaisuuteen, paikkauksiin, puhtauteen ja muihin vastaaviin seikkoihin, joilla on vaikutusta maalaustyön lopputulokseen.

Vastaanottotarkastukset.
Koko maalaustyön valmistuttua pidetään välittömästi (12 h sisällä) vastaanottotarkastus. Tarkastuksessa havaitut puutteet korjataan, jonka jälkeen pidetään välittömästi (8 h sisällä) jälkitarkastus.

Jälkitarkastukset
Jälkitarkastuksia pidetään (8 h sisällä puutten korjauksesta), kunnes puutteet on korjattu.

Jos tarkastukset venyvät myöhäisempään ajankohtaan kuin __.7.2010, niin ym. tarkastukset pidetään 24 h varoitusajan sisällä.


3 MAALAUSKOHTEET

ja

4 KÄSITTELY-YHDISTELMÄT


Seuraavissa teksteissä mainittavien fascioiden ym rakenneosien numerointi käy ilmi seuraavasta valokuvasta.



3.1 Fascian nro 1 alapinta ja ulkolaita, alkuperäinen aaltopeltikatto ja näiden yläpuoliset alkuperäiset (tai alkuperäisen kaltaiset) rakenteet:


 
Valokuvassa ylhäällä näkyy pohjoinen lape.



Mainittakoon, että näissä valokuvissa vielä tiilenpunaisina näkyvät muutamat kohdat on jo puhdistettu pois bitumimaalista kesällä 2009.



Tähän kohtaan 3.1 kuuluvat myös
- ei-historiallisella tavalla korjattujen punaisten piipunkansien viistot reunat (ylläolevissa valokuvissa näpä piipunkannet ovat niitä, joissa ei ole horminreikiä tai joissa ei ole konesaumoja)



4.1 Fascian nro 1 alapinta ja ulkolaita, alkuperäinen aaltopeltikatto ja näiden yläpuoliset alkuperäiset (tai alkuperäisen kaltaiset) rakenteet:

Tälle kohdan 4.1 alkuperäisten rakenteiden alueelle tulee kaikkialle suklaanruskea maali.

Punaisen maalin (ja osin myös sen alapuolisen mustan bitumimaalin) poisto on tehty kuivajääpuhalluksella siten, että alkuperäistä sinkkikerrosta, lyijymönjäkerrosta ja öljymalikerrosta vaurioitettaisiin vain mahdollisimman vähän. Kuivajääpuhalluksen jälkeen jääneen mustan bitumimaalin lopullinen poisto on tehty liuottimella+vesipainepesurilla siten, että alkuperäistä sinkkikerrosta, lyijymönjäkerrosta ja öljymalikerrosta vaurioitettaisiin mahdollisimman vähän. Käytettävä luiotin oli selluloosatinneriä.

Maalattavan pinnan happamuus poistetaan maalinvalmistajan ohjeiden mukaisesti alkalisella pesuaineella. Pellavaöljymaalin kovettumisprosessin luonteen vuoksi alustan happamuuden neutralisointi on tärkeää. Tässä on otettava huomioon, että rakennuksen pihanpuolen syöksytorvista valuva vesi on johdettava muoviputkia tmv. käyttäen suoraan piha-asfaltin keskellä sijaitseviin sadevesiviemäreihin siten, että huuheluvesi ei värjää asfalttia. Kadunpuolella sadevesiviemärit sijaitsevat suoraa syöksytorvien alapuolella, mutta tässäkin varmistetaan, ettei huuhteluvesi valu asfaltille. Pesu on myös tehtävä sellaisessa järjestyksessä, että mahdollinen (ja rappauspintaa likaava) räystäskouruvuoto havaitaan heti ja pesu voidaan keskeyttää ennen rappauspinnan pahempaa likaantumista. Jos huuhtelussa käytetään kuumavesipainepesuria, niin veden lämpötila ei saa olla niin suuri, että lämpötila irrottaa öljymaalia ja lyijymaalia alustastaan. On varauduttava ottamaan talteen sellaisten pesukertojen huuhteluvedet, joissa käytettyä pesuainetta ei saa laskea viemäriverkostoon. Urakoitsija vastaa tällaisten huuhteluvesien hävittäisestä asiaankuuluvalla tavalla.

Niille kohdin, joissa maalinpoiston alta on paljastunut ruostetta, tehdään ehdottomasti WIBOn Jupex 45 -kiinanpuuöljyn ja Rostskyddsfärg-maalin käyttöohjeiden mukainen paikkamaalaus. Tässä kiinnitetään huomiota siihen, että kiinanpuuöljykerroksen tulee olla erittäin ohut niin että se auttaa Rostskyddsfärg-maalia tarttumaan alustaansa, eikä ole estämässä sitä.

Pesun jälkeen jälkeen tehdään myös WIBOn Rostskyddsfärg-maalin käyttöohjeen mukainen paikkamaalaus kaikille niille kohdin, joista öljymaali on lohjennut irti. Tämän paikkamaalauksen tehtävänä on suojella (mahdollisesti jäljelle jäänyttä lyijymönjäkerrosta ja) alapuolista sinkittyä peltiä.

Piippujen ylimaalauksen kuivuttua riittävästi niihin ruuvikiinnitetään maalatut piipunkoristeet niille kahdeksalle kohtaa, joista tällainen koriste puuttu. Rakennuttaja toimittaa maalaamattomat piipunkoristeet ja niiden kiinnitykseen tarvittavat flimivanerilevyt työkohteeseen urakan alkuun mennessä. Piipunkoristeista yksi on puhdistettu punaisesta bitumimaalista kuivajääpuhalluksella ja yksi on alkuperäisellä oljymaalikerroksella - nämä alkuperäiset piipunkoristeet kiinnitetään suojaisalle pohjoiselle julkisivulle ja puhdisteaan ja pintakäsitellään kuten tässä kohdassa 4.1 on esitetty. Kaksi piipunkoristetta irroitettiin 2009 maalinpoiston yhteydessä ja ne palautetaan alkuperäisille paikoilleen. Muut neljä piipunkoristetta ovat tuoreella sinkkipinnalla, näiden pintojen käsittely on kerrottu jäljempänä. Ei-alkuperäiset piipunkoristeet maalataan tummanruskeiksi ja ne kiinnitetään eteläiselle ja läntiselle julkisivulle. Alkuperäiset neljä piipunkoristetta kiinnitetaan takaisin alkuperisille paikoilleen pohjoiselle ja itäiselle julkisivulle ja ne maalataan muun katon tapaan suklaanrukseiksi. Menettelyn perusteena on Venetsian julistuksen artikla 12.

Tähän kohtaan 4.1 luetaan myös lapetikkaat, vaikka einakaan eteläinen lapetikas ei tarkkaan ottaen ole alkuperäinen. Ne ovat kuitenkin alkuperäisenkaltaiset. Irrallinen eteläinen lapetikas on nostettu pihalle asfaltille, se on käytettävä hiekkapuhalluksessa ja maalattava välittömästi tämän jälkeen. Huomattakoon kuitenkin, että tikkaat maalataan tumman ruskealla maalilla. Menettelyn perusteluna on Venetsian julistuksen kohta 12.

Talon toisen kerroksen entisessä ruokasalissa on runsaasti erilaisia siveltimiä. Todennäköisesti rengassivellin on paras konesaumatun katon alueella. Mutta eri vaihtoehtoja on kokeiltava, jotta löydetään sivellin, jolla pystyy hyvin hiertämään maalia aaltopeltikaton aallonharjojen kohtisuoraan suuntaan - eli siten, että sivellin tulisi kunnolla hieroneeksi maalia myös aallonpohjien kohdilta.

Jos talolla jo olevan kaltaisia rengasiveltimiä tarvitaan lisää, niin siitä on mainittava hyvissä ajoin, koska niitä ei saa Raahesta, vaan ne on ostettava Oulun Bauhausista. Selvästi suurempaa koko olevia rengassiveltimiä on saanut Raahen Värisilmä -liikkeestä.



3.2 Fascian nro 1 alapinta ja ulkolaita, alkuperäinen aaltopeltikatto ja näiden yläpuoliset alkuperäiset (tai alkuperäisen kaltaiset) rakenteet, joissa on ruostetta:
 Tällaisia kohtia ovat
- syksyn 2008 peltikorjauksissa auotut rivipeltisaumat yhteensä noin 10 jm
 - syksyn 2008 tinapaikkojen lähistöt muutaman neliösenttimetsin kokoisilta alueita, yhteensä noin 10 kpl
 - eteläiset lapetikkaat
 - muutamien aaltopeltien alapäät (ks. seuraava kuva)

  - Kuivajääpuhalluksen jälkeen ruostetta paljastui myös lounaisen savupiipun päältä pienehköltä alueelta.
 - Liuotinpesun jälkeen ruostetta paljastui myös läntisen ja pohjoisen lappeen aallonharjoilta (vähäisessä määrin myös idässä ja etelässä). Katso seuraava valokuva, jossa aallonharjoilla tummanruskeana näkyvät alueet ovat vanhaa ruostetta:




4.2 Fascian nro 1 alapinta ja ulkolaita, alkuperäinen aaltopeltikatto ja näiden yläpuoliset alkuperäiset (tai alkuperäisen kaltaiset) rakenteet, joissa on ruostetta:

Ruostuneiden kohtien käsittely tehdään kohtaa 4.1 soveltaen.

Kokeiluluontoisesti tasaisen katon alueen rivipeltikattosaumaan on 14.7.2009 tehty Rostskydssfärg Arbetsbeskrivning -ohjeen mukainen ruosteenpoisto ja maalaus ja hilaristikkotestissä 18.7.2009 maali oli moitteettomasti kiinni alustassaan.




3.3 Punaisella bitumimaalilla maalattuna olleet ei-alkuperäiset rakenteet
Näitä ovat
 - Itäisen fascian nro 2 keskellä oleva ilmanottoritilä. Tämän ilmanottoritilanmaalaus saattaa siirtyä kohtaan 3.14 ja 4.14. Ks. kohta 2.2.
 - ei-alkuperäisten tuuletusputkien kartiot
 - ei-historialisella tavalla korjattujen punaisten piipunkansien vaakasuorat yläpinnat (mutta ei niiden viistot reunat)
 - itäsellä lappeella oleva pieneksi piipuksi naamioitu huippuimurin venttiili (ks kuva alempana, joskin kuvassa on vielä tiilenpunainen maali, joka on jo poistettu) Tämä huippuimurin poistoilmaventtiili (kuva) saatetaan haluta maalata kohdan 2.2 kappaleen "NCS S 7010 Y50R" mukaisesti omalla sävyllään.
 - katon tasaisen alueen reunamien rivipeltipalat, jotka on korjattu muutoin alkuperäisellä tapaa, mutta jotka nousevat nurkkapiippujen juurien päälle.
 - katon tasaisen ja jyrkän osuuden rajapinnassa olevien koristesakaroiden väliset tippanokat, jotka on tinattu kattorakenteisiin kiinni ja joita ei näy varhaisissa valokuvissa.

Tähän kohtaan ei kuitenkaan lasketa
 - lapetikkaita, jotka luetaan kuuluviksi kohtaan 3.1 ja 3.2 (Tämä tekstilisäys on kirjoitettu 9.8.2009. Asiaa ei ole vielä kahdenkeskeisesti käsitelty.)
 - mahdollisia muitakin ei-alkuperäisiä, mutta alkuperäisen kaltaisia rakenteita



4.3 Punaisella bitumimaalilla maalattuna olleet ei-alkuperäiset rakenteet

Pintakäsittelyt tehdään kuten kohdassa 4.1, mutta värinä on tumman ruskea maali. Tarkoitus on, että katon ei-alkuperäiset rakenteet erotetaan siten, että katon alkuperäinen olemus olisi helppo mieltää.

Itäisen julkisivun talotikkaiden yläpään vedenohjain ja lumiestettu eivät ole alkuperäinen rakenteita. Jos ne hieman muuta kattoa tummemaksi väritettynä häiritsevät julkisivun kokonaisilmeen mieltämistä, niin ne varaudutaan kertaalleen ylimaalaamaan ympäröivän muun katon kaltaisesti suklaanruskealla värillä.

Itäisen julkisivun fascian 2 keskellä olevan ilmanottoaukon ja pohjoisen räystäskourun kannattimina olevat lattaraudat maalataan kuten muut vastaavat pinnat (tarvittaessa Rostex-Super -pohjustuksella, suolahapolla jne), mutta värinä on melko vaalea ruskea.


3.4 Ei-alkuperäiset rakenteet joissa on ruostetta
Tällaisia ovat ainakin
 - lumiesteet

Kuva lumiesteestä ennen maalinpoistoa.


Kuva lumiesteestä maalinpoiston jälkeen.

Maalinpoiston 2009 myötä lumiesteet paljastuivat metallipinnalle, ja ne siis tulevat olemaan ilman korroosiosuojaa talvien 2009/2010.




4.4 Ei-alkuperäiset rakenteet joissa on ruostetta

Pintakäsittelyt tehdään kuten kohdassa 4.1, mutta värinä on tumman ruskea maali.



3.5 Takavuosien korjaukset, jotka on tehty sinkitylle muovipinnoitteiselle punaiselle pellille ja joissa ei ole bitumimaalia.
Tällaisia ovat
 - katon tasaisen osan keskiosassa olevan piipun kansi (josta muovimaali on jo 2009 poistettu)    .
 - luoteisen nurkkapiipun läntinen sivu (ks. seuraavan kuvan keskimmäinen, punaisena loistava savupiippu)



4.5 Takavuosien korjaukset, jotka on tehty sinkitylle muovipinnoitteiselle punaiselle pellille ja joissa ei ole bitumimaalia.

Maalinpoistoa voi testata muutamilla koepaloilla, jotka ovat löytyneet ullakolta. Ensisijaisena vaihtoehtona käytetään Solmasteri TMP Tehomaalinpoistoainetta, jolla maali on lähtenyt koepaloista ja katon tasaisen osan yhdestä piipunkannesta ongelmattomasti. Paljastuva kiiltävä tuore (mutta rasvainen) sinkkipinta on pestävä uudelleen TMP Tehomaalinpoistoaineella, sen jälkeen liuottimella ja lopuksi käsiteltävä 10% suolahapolla kuten tuoreet sinkkipinnat. Tämän jälkeen pelti maalataan kuten tuoreiden sinkkipintojen kohdassa on esitetty.

Lähtökohtaisesti tämä muovipinnoitetun pellin alue kuitenkin maalataan Venetsian julistuksen artiklan 12 mukaisesti tumman ruskealla maalilla. Jos läntisen pääjulkisivun vasemmanpuoleinen tumma piipun pinta häiritsee julkisivun alkuperäisen kokonaisilmeen hahmottamista, niin tämä pinta varaudutaan ylimaalaamaan vielä kertaalleen tavallisella suklaanruskealla maalilla. Vaikka luoteisen nurkkapiipun läntisen sivun myrskyvaurio ei ole alkuperäisen kaltaisella tavalla korjattu, niin se varaudutaan tarvittaessa maalaamaan suklaanruskealla maalilla, koska näin keskeisellä paikkaa muusta pinnasta poikkeava värisävy häiritsisi liiaksi alkuperäisen katon olemuksen mieltämistä.

Työn suorituksen aikana huomatiin, että ruuvikiinnityksen lisäksi muovipinnoitteinen pelti on myös reunoistaan taitettu kiinni luoteisnurkan piippuun. Tämän vuoksi peltiä ei lähdetty irroittamaan, vaan sen pintakäsittelyt tehdään paikanpäällä. Samasta syystä johtuen muovipellin alapuoliset alkuperäiset peltirakenteet jäävät nyt inventoimatta ja puhdistamatta. Vielä voidaan pitää mahdollisena sellaista ratkaisua, jossa pelti irroitetaan, alapuoliset rakenteen pintakäsitellään ja päälle kiinnitetään uusi sinkkipelti, joka maalataan tumman ruskealla värillä.

Katon tasaisen osan keskellä sijaitsevan piipun kansi kuitenkin maalataan tumman ruskealla maalilla.




3.6 Portaikkojen katot, jotka on maalattu 2007
Rakennuksen eteläisellä ja itäisellä julkisivulla on puolipyöreät portaikot (ks seuraavat kuvat), joiden jalkarännit ja jalkarännien ulkopuoliset peltiosat maalataan nyt. Itäisen portaikon jalkarännin sisäpuolisiin mustiin bitumipinnoitteisiin ei kajota. Eteläisen portaikon jalkarännin sisäpuolinen bitumimaali saatetaan outua maalaamaan lateksimaalilla, jos tämä alue erottuu katukuvaan siinä vaiheessa kun muu katto on maalattu.

Itäisen porraskäytävän musta katto kuvassa oikealla:


Eteläisen porraskäytävän musta katto kuvassa alhaalla:



4.6 Portaikkojen katot, jotka on maalattu 2007

Jalkarännit ja niiden ulkopuoliset räystäät on maalattu eri värisillä Ferrex-ruosteenestopohjamaaleilla 2007. Nämä alueet lienee puhdistettu kuivajääpuhalluksella. Tulevana värinä on vaalea ruskea.

Lähtökohtaisesti jalkarännien sisäpuolisille bitumialueille ei tehdä mitään. Niitä ei tarvitse maalata, koska nämä alueet pitävät hyvin vettä eivätkä ilmeisesti näy katukuvaan. Jos kuitenkin eteläisen portaikon musta bitumiosa erottuu katukuvaan siinä vaiheessa kun muut ympäröivät alueet on maalattu vaalean ruskeiksi, niin tämä silmiin pistävä musta bitumimaalialue maalataan Asiantuntijamestarit Oy:n erillisen suullisen ohjeen mukaan vaaleanruskealla RK-peltikattomaalilla, jota on valmiiksi työkohteeseen hankittuna. Maalausta edeltävästi pinta pestään 110-asteisella kuumavesipainepesurilla. Toimeksiantaja sekoittaa kyseisen vaalean sävyn itse ruskeasta ja valkoisesta RK-peltikattomaalista.


4.7 Takavuosina asennetut maalaamattomat ei-alkuperäiset pinnat

Nämä alueet maalataa Rostskyddsfärg-käyttöohjeen mukaisesti. Väri on tumman ruskea.


3.7 Takavuosina asennetut maalaamattomat ei-alkuperäiset pinnat
Tällaisia ovat
 - joidenkin viemärituuleturputkien kartiot, esim eteläisellä lappeella (ks edellisen kohdan 3.6) järjestyksessa toinen valokuva.



3.8 Kreikkalaisen palkiston fascia nro 2 ja sen alapuoliset peltirakenteet, joista punainen bitumimaali on poistettu 2009:
Tähän kuuluvat
 - kaikki ne fascian nro 2 alueet, jotka näkyvät katutasolle (kaukaakin katsottaessa)

Fascia nro 2 näkyy tässä valokuvassa aaltopelien alapuolella ja räystäskourun kouruosan yläpuolella olevana pystysuorana peltirakenteena.

Tähän eivät kuulu:
 - syöksytorvet eivätkä muut ruskealla maalatut peltipinnat
 - itäisen julkisivun ilmanottoaukko (joka on käsitelty kohdassa 3.3)
 - eteläisen portaikon katoksen jälkaränni
 - räystäskourun mustalla bitumilla käsitellyt alueet (elleivät nämä kohdat näy katukuvaan)




4.8 Kreikkalaisen palkiston fascia nro 2 ja sen alapuoliset peltirakenteet, joista punainen bitumimaali on poistettu 2009:

Nämä alueet käsitellän kuten kohta 4.1, mutta maalataan hyvin vaalean ruskealla maalilla. Maalin sävyttäminen on kerrottu kohdassa 2.2.




3.9 Fascian nro 2 alapuoliset (ja räystäskourun ulkopuoliset) peltisen palkiston ne rakenteet, joissa on Ferrex+Kirjo-maali.

Mainitut alueet näkyvät tässä valokuvassa ruskealla. Mainittakoon, että tässä valokuvassa punaisella näkyvät maalit on jo otettu pois 2009.

Tähän soveltaen kuuluvat myös ne koillisnurkan alueet, joista Ferrex+Kirjo on poistettu maalinpoistoaineella (ks seuraava valokuva).



Tämä ei käsitä
 - syöksytorvia
 - ikkunapeltejä



4.9 Fascian nro 2 alapuoliset (ja räystäskourun ulkopuoliset) peltisen palkiston ne rakenteet, joissa on Ferrex+Kirjo-maali.

Pohjamaalina tässä on vuonna 1987 maalattu Ferrex ja pintamaalina on ruskea Kirjo, joka on alkydiöljymaali. Hyvin kiinni oleva maalipinta harkitaan ainoastaan karhennettavan käsin hiekkapaperilla. Repsottavat maalinlepareet poistetaan, sinkkipintaa varoen. Huomioidaan, että vuonna 1987 maalattu Ferrex sisältää todennäköisesti lyijyä. Jos liuotinpesu on tehtävä erityisellä huolella, jotta rappauspinnat eivät tahriinnu. Muutoin menetellään Rostskyddsfärg- ja Jupex-ohjeiden mukaisesti soveltaen kappaletta 4.1. Tässä maalina on hyvin vaalean ruskea. Maalin sävyttäminen on kerrottu kohdassa 2.2. Paikkamaalauksen ja ruostepaikkojen käsittelyn jälkeen koko tämä alue ylimaalataan mahdollisimma pian, jotta saadaan vapaat kädet rappauspintojen kalkkimaalaukselle 2010.

Mainittakoon, että Kirjo on alkydiöljymaali. Jos sitä ei saada kotuudella poistettua, niin se pestään Kiiruna-maalinpesuaineella, karhennetaan harjalla (ja ilmeisesti  myös hikkapaperilla sinkkipintaa varoen), huuhdotaan, annetaan kuivahtaa ja lopuksi maalataan öljymaalilla.

Huomaa, että tämän peltisen nk. palkiston alapuolella on kalkkirapauksesta tehty vastaavan tyyppinen palkisto, jonka ylin fascia on vain 4x4 cm vahva. Se murtuu helposti, joten tämän rajapinnan tuövaiheet on tehtävä erittäin varovaisesti.

Siitä huolimatta palkiston alapuoliset pellit on puhdistettava huolellisesti, koska sadevesi ei ole koskaan kunnolla päässyt pesemään näitä pintoja. Ne siis oletettavasti ovat paljon likaisemmat kuin miltä näyttävät.

Kesän 2009 kokeilujen perusteella tiedetään, että Ferrex+Kirjo lähti kohtuullisen helposti TMP Tehomaalinpoistoaineella muutamaan kertaan käsitellen. Lyijymönjää/Ferrex-pohjamaalia ei pystytty säästämään. Parikymmentä prosenttia räystäskourusta on jo puhdistettu paljaalle sinkkipeltipinnalle. Niin ikään tiedetään, että räystäskouru on alkuperäinen vuodelta 1914, joten sitä on käsiteltävä erityisellä huolellisuudella.

Myös TMP Tehomaalinpoistoaineella työmäärä olisi erittäin huomattava. Lisäksi sitä käytettäessä jouduttaisiin uhraamaan kullanarvoinen lyijymönjäkerros. Räystäskourut ovat sen verran pieni osakohde, että niissä vodaan harkita ottaa tässä kohtaa vähän riskiä ja kokeilla, esim.vaihtoehtoa, jossa Ferrex+Kirjo hiotaan hiekkapaperilla käsin siten, että naarmut eivät ulotu öljymaaliin saakka. Näin saataisiin helpotettua Ferrexin lohkeamista niissä paikoissa, missä vielä maalikalvon jännistystä on. Se ei ehkä irtoaisi niin isoina lastuina jatkossa. Professori Panu Kailan Talotohtori-kirjan mukaan pellavaöljymaalin turpoamis-ominaisuus voisi ilmeisesti hieman myös kompensoida tuota Ferrex-Kirjo-alkydiöljymaalin aiheuttamaa maalikalvon jännitystä. Saadaan kokonaisuus etenemään. Jos tulee ongelmia, niin asia on mahdollista korjata muutaman vuoden päästä - ja tässäkin tapauksessa meillä on käytettävissä vertailukohtana rakennuksen koillisnurkan tienoon räystäskouru, jonka maalit on nyt 2009 kokonaan poistettu.

Räystäskouru joudutaan näillä näkymin maalaamaan kauttaaltaan kahteenkertaan. Ensinnäkin paljaalla peltipinnalla oleva kohta tarvitsee Rostskyddsfärg -työohjeen mukaisesti kaksi maalikerrosta. Toisekseen värimuutos ruskeasta valkeaksi tulee olemaan niin suuri, että Rostskyddsfärg -työohjeen mukaan niin ikään tarvitaan kaksi maalikerrosta.


3.10 Syskyllä 2008 asetetut malaamattomat sinkityt alkuperäisen kaltaiset pinnat
Tähän kuuluvat
 - läntisen lappeen uusittu kattoikkunan pellitys
 - ei-historiallisella tapaa 2008 paikattujen piipunkansien viistot reunat (seuraavan valokuvan kirkkaat piipunkannet)
 - eteläisen lapetikkaan alapään metallikannakkeet
 - tuuletusputkien sinkkiset hatut (seuraavassa valokuvassa ylhäällä keskellä)
 - tasaisen katon osuuden rivipeltipaikat (seuraavassa valokuvassa ylhäällä, keskiosan vasemmalla puolella).

Tähän eivät kuulu
 - piippujen kattojen ei-historialliset pellitykset
 - itäisen portaikon rapatun fascian suojaksi 2008 laitettu peltiliuska
 - ei-historiallisella tapaa 2008 paikattujen piipunkansien vaakasuorat yläpinnat





Yllä esitetyn valokuvan mukaisesti alkuperäisiä sinkkipintoja ei siis pidetty maalaamattomina kuin korkeintaan yhden talven 1914/1915 ajan.



4.10 Syskyllä 2008 asennetut malaamattomat sinkityt alkuperäisen kaltaiset pinnat

Nämä käsitellään Rostskyddsfärg-ohjeen mukaisesti, tarvittaessa mukaanlukien 10 % suolahappokäsittely, tarvittaessa ruostepaikataan ja lopulta ylimaalataan suklaanruskealla maalilla.

Uusien piipunkoristeiden suhteen vaihtoehtona saattaa myös tulla kyseeseen rasvan poisto tinnerillä ja sitten pesu Peltipesulla (jossa on ammoniakkia) ja karhennus esim pata-patalla tmv. (ei kuitenkaan hiekkapaperilla).

Mainittakoon, että piipunkoristeet maalataan myös sisäpinnoiltaan ainakin kertaalleen.



3.11 Syksyllä 2008 asennetut maalaamattomat sinkityt ei-alkuperäiset pinnat
Näihin kuuluvat:
 - alipainetuulettimien varret
 - ei-historiallisella tapaa 2008 paikattujen piipunkansien vaakasuorat yläpinnat (mutta ei niiden viistot reunat)
 - Syskyllä 2008 itäisen puolipyöreän portaikon ylimmän rapatun fascian suojaksi asennettu pelti (ks seuraava kuva). Tämän suojapellin maalausohje harkitaan siirrettäväksi kohtiin 3.14 ja 4.14. Ks kohta 2.2.




4.11 Syksyllä 2008 asennetut maalaamattomat sinkityt ei-alkuperäiset pinnat

Nämä käsitellään Rostskyddsfärg-ohjeen mukaisesti, tarvittaessa mukaanlukien 10 % suolahappokäsittely, tarvittaessa ruostepaikataan ja lopulta ylimaalataan. Värinä itäisen portaikon peltiliuskassa on hyvin vaalean ruskea (tai aavistuksen ympäristöään tummempi väri) ja mussa kämän kohdan alueissa tumman ruskea. Näiden maalien sävyttäminen on kerrottu kohdassa 2.2.

Jos itäisen portaikon peltiliuskaan kokeiltava aavistuksen ympäristöään tummempi väri häiritsee julkisivunkokonaiskuvan mieltämistä, niin se ylimaalataan vielä toiseen kertaan samalla vaalean ruskealla värillä kuin ympäröivät alueetkin.

Katso kohta 2.2. Ensisijaisesti itäisen portaikon peltiliuskassa käytettäköön siis kohda 2.2 mukaista "1:15" -sävyä. Perusteluna menettelylle on Venetsian julistuksen kohta 2.2.



3.12 Ruostumattomasta teräsksestä valmistetut alipaineventtiilien hatut
Esim seuraavassa kuvassa keskellä ja vasemmalla



4.12 Ruostumattomasta teräsksestä valmistetut alipaineventtiilien hatut

Ohjeet on kysytty 7.7.2009 Oulun Maalarimestarien Oy toimesta Tikkurilasta. Menetellään pohjamaalauksen suhteen Panssaripesun ja Rostex Super käyttöohjeiden mukaisesti:
 - Panssaripesu (on jo ostettu), aineen annetaan vaikuttaa jonkin aikaa
 - Panssaripesua hangataan harjalla, esim kuurausharjalla
 - Panssaripesu huuhdotaan pois vedellä
 - Pintaa voi edelleen karhentaa nro 150-180 -vesihiontapaperilla (on jo ostettu 180-paperi)
 - arvatenkin pinnan annetaan kuivahtaa
 - musta Rostex Super (on jo ostettu)
 - Tämän päälle tummanruskea WIBO öljymaali Rostskyddsfär-ohjeen mukaisesti

Yhden hatun kanteen on 11.-14.7.2009 tehty yo ohjeiden mukainen koemaalauspinta ja hilaristikkotestissa 18.7.2009 sen maali oli moitteettomasti kiinni.

Rostex Super -maalaus on jo tehty viikolla 31, enne töihin tullutta taukoa. Koska pintamaalauksen tekoon tulee kestäneeksi aikaa enemmän kuin 4 vrk, niin Rostex Super käyttöohjeen mukaisesti pinta on karhennettava ennen pintamaalausta Rostskydds-maalilla.




3.13 Liimatiivistemassalla tiivistetyt saumat

Tällaisia saumoja on
 - nurkkapiippujen juurissa, ei kuitenkaan niiden julkisivuen puoleisilla seinämillä.
 - kattoluukun vieressä sijaitsevän viemärituuletusputken juurella
 - tasaisen katto-osuuden piipujen juurilla


4.13 Liimatiivistemassalla tiivistetyt saumat

Näissä on ollut 2008 lähtien Soudal Fix All -liimatiivistemassaa. Sitä on tilattu lisää Raahen rautakauppa ETRAsta ja tiivistettä on yksi tuubillinen talolla. Jos tiivistettävien alueiden maali ei ehdi kuivata tai mahdollisesti lisää tilattava liimatiivistemassa ei ehdi ajoissa Raaheen, niin rakennutaja käy itse tiivistämässä nämä saumat siinä vaiheessa, kun öljymaali on kuivunut.




3.14 Vaalean ruskean palkiston alueella olevat ei alkuperäiset metallirakenteet.

Tähän kohtaan liittyen ks kohdat 3.3. ja 3.11 sekä kohta 2.2. Tällaisia rakenteita ovat
 - Itäisen fascian nro 2 keskellä oleva ilmanottoritilä (katso valokuva kohdasta 3.3)
 - Syskyllä 2008 itäisen puolipyöreän portaikon ylimmän rapatun fascian suojaksi asennettu pelti (katso valokuva kohdasta 3.13)
 - Pohjoisen räystäskourun tuentaa vahvistavat lattaraudat (ks. seuraava valokuva)




4.14 Vaalean ruskean palkiston alueella olevat ei alkuperäiset metallirakenteet.

Tähän kohtaan liittyen ks kohdat 3.3. 4.3, 3.11 ja 4.11 sekä kohta 2.2. Nämä alueet siis maalataan aina sen mukaan, millainen alusta on, yllä esitettyjä ohjeita soveltaen. Ilmeisesti pohjoisen räystäskourun kannatin-lattaraudat ovat ruostumatonta terästä ja ne siis on syytä pohjustaa Rostex Superilla, kuten kohdassa 4.12 on esitettyä. Tätä tarkoitusta varten talolle on tuotu vaaleanharmaata Rostex Super -maalia. Itäisen fascian nro 2 ilmanottoaukon käsittely-yhdistelmä voidaan päättää vasta siinä vaiheessa, kun siitä on poistettu bitumimaali ja nähdään, mikä pinta bitumin alta löytyy. Itäisen portaikon peltiliuska käsitellään kuten kohdassa 4.11 on kuvattu.

Näissä kaikissa kolmessa kohteessa värinä on siis melko vaalea ruskea.



3.15 Ikkunapellit
4.15 Ikkunapellit


3.16 Parvekkeen kaide
4.16 Parvekkeen kaide


3.17 Julkisivujen metallikoristeet
4.17 Julkisivujen metallikoristeet


3.18 Syöksytorvet
4.18 Syöksytorvet






5 Pinta-aloja

ARVIO RAAHNEN VANHAN SYPIN TALON KATON PELTIPINTA-ALASTA:
(Versio 2009 07 05. Mainittakoon, että katon osalta mittauspiirustukset on tehty julkisivuvalokuvien ja alkuperäisten rakennuslupapiirustusten perusteella)
fascian nro 4 alapinnan leveys mittauspiirustuksissa	0,15	m
- pituus pohjoisessa	15,82	m
- pituus lännessä	21,03	m
- kehä noin	73,7	m
- pinta-ala noin			11,06	m²
fascian nro 4 ulkopinnan korkeus mittauspiirustuksissa	0,2	m
- kehä noin	73,7		14,74	m²
fascian nro 3 alapinnan leveys mittauspiirustuksissa	0,05	m
- pituus lännessä	21,13	m
- pituus pohjoisessa	15,92	m
- kehä noin	74,1	m
- pinta-ala noin			3,71	m²
fascian nro 2 ulkopinnan korkeus mittauspiirustuksissa noin	0,3	m
- pituus pohjoisessa	14,88	m
- pituus lännessä	20,13	m
- kehä noin	70,02	m
- pinta-ala noin			21,01	m²
fascian nro 1 alapinnan leveys mittauspiirustuksissa	0,05	m
- kehä noin	70,02	m
- pinta-ala noin			3,5	m²
fascian nro 1 ulkopinnan korkeus mittauspiirustuksissa	0,07	m
- kehä noin	70,42	m
- pinta-ala noin			4,93	m²
läntisen lappeen aaltopeltialueen sivuprojektion pinta-ala mittauspiirustuksissa noin	58	m²
- 42,5 asteen kaltevuus huomioiden	78,67	m²
- aaltopellin 8 cm aallonpituus ja 1,6 cm aallonkorkeus huomioiden			86,53	m²
itäisen lappeen aaltopeltialueen pinta-ala myös noin			86,53	m²
pohjoisen lappeen aaltopeltialueen sivuprojektion pinta-ala mittauspiirustuksissa noin	40,1	m²
- 42,5 asteen kaltevuus huomioiden	54,39	m²
- aaltopellin 8 cm aallonpituus ja 1,6 cm aallonkorkeus huomioiden			59,83	m²
eteläisen lappeen aaltopeltialueen pinta-ala myös noin			59,83	m²
nurkkapiippujen eteläisten pintojen pinta-ala mittauspiirustuksissa noin	1,9	m²
- pohjoisten pintojen pinta-alat myös	1,9	m²
nurkkapiippujen läntisten pintojen pinta-ala mittauspiirustuksissa noin	2,2	m²
- itäisten pintojen pinta-alat myös	2,2	m²
nurkkapiippujen kansien leveys lännestä katsottuna	1,75	m
- kansien levey pohjoisesta katsottuna	1,5	m
- nurkkapiippujen kansien pinta-ala siis	2,63	m²
Yhden nurkkapiipun pinta-ala on siis noin	10,83	m²
- ja neljän nurkkapiipun pinta-alat ovat siis noin			43,3	m²
Katon tasaisella alueella olevien kahden savupiipun pinta-aloiksi arvioidaan valokuvien perusteella			25	m²
Katon itäisellä jyrkällä lappeella olevien piippujen pinta-aloiksi arvioidaan valokuvien perusteella			43,3	m²
läntisellä julkisivulla yhden sakaran ja -välin pituus mittauspiirustuksissa noin	1,2	m
- lännenpuoleisten peltien pinta-ala sakaravälin alueella noin	0,46	m²
- idänpuoleisten peltien pinta-ala sakaravälin alueella noin	0,26	m²
- sakara-alueen pakuus valokuvista arvioituna noin	0,1	m
- sakaraprofiilin pituus sakaravälillä noin	1,72	m
- eli sakaraprofiilin kohtisuoria peltejä noin	0,17	m²
- siis yhden sakarayksikön pinta-ala on noin	0,89	m²
- tämä arvio pyöristetään ylöspäin 10 %:lla	0,98	m²
- siis sakarayksikön pinta-alan suhde sen pituuteen on	0,82	m²/m
- sakara-alueen pituus lännessä mittauspiirustuksissa	9,36	m
- sama idässä	9,36	m
- sakara-alueen pituus pohjoisessa mittauspiirustuksissa	4,86	m
- sama etelässä	4,86	m
- sakara-alueen kehä	28,44	m
- eli sakara-alueen kokonaispinta-ala noin			23,25	m²
nurkkapiipujen ulkolaitojen etäisyys läntisessä mittauspiirustuksessa	11,96	m
- ja pohjoisessa mittauspiirustuksessa	7,11	m
- siis tasaisen rivipeltikaton pinta-ala on noin	85,04	m²
- tästä on vähennettävä vielä nurkkapiippujen hattujen pinta-alat	10,5	m²
- eli rivipeltikaton pinta-alaksi jää noin			74,54	m²
YHTEENSÄ			561,05	m²

Lisäksi laskettava pinta-ala-aviot vielä seuraaville rakenteille:

Syäksytorvet
Ikkunapellit
Hammassiltojen suojapellit
kipsikoristeiden suojapellit
parvekkeen metalliosta
Katujulkisivujen takorautaisten koristeiden pinnat
kapiteelien suojapellit
muuta?







Urakoitsijan oletetaan hoitavan/hankkivan työhönsä sopivat:
 - työntekijät, työnjohto, henkilösuojaimet, puhelinyhteys/kännykkä henkilönostimilta/telineiltä/katolta katutasolle, paineilmaporakoneet tmv. ruosteenpoistoa varten, työn luonteeseen soveltuva työmaan ensiapukaappi...
 - henkilönostimet
 - mahdollisesti tarvittava seinien suojaus.
 - mahdollisesti tarvittavien kattopollareiden asennus
 - paineilmakompressori
 - (kuumavesipaine)pesulaite ja/tai höyrypesulaite
  - satunnaisten tarvittavien työkalujen ja tarvikkeiden ja hankkiminen sekä hakemisista aiheutuvat kustannukset
 - työmaan siistiminen työn jälkeen
 - maalikaapimet ja soveltuvat teräsharjat ruosteenpoistoon (urakoitsija joutuu joka tapauksessa viime kädessä itse miettimään paineilmaporakoneisiinsa jne sopivat ja työhön tarkoituksenmukaiset työvälineet).
 - luotettava ilmankosteusmittari, ulkolämpömittari, pintalämpötilamittari
 - työhön soveltuvat (kattotulityöohjeiden mukaiset?) sammutuslaitteet
 - kastepistelaskurin saa internetistä ilmaiseksi
 - 10% suolahappo (liian)tuoreiden sinkkipeltiosien esikäsittelyyn Mainittakoon, että vajaa 1 litra 30 % suolahappoa toimeksiantaja on jo ostanut talolle.
- tulityökortit (jos ruosteenpoiston työvaihe sellaista edellyttää), tarvittavilta osin myös telinetyökortit ja työturvallisuuskortit
- Museoviraston ohjeen määritelmän kaltainen maalinpesuaine Toimeksiantaja on jo ostanut 10,5 litraa Teknoksen Peltipesua ja se on urakoitsijan käytettävissä. Mahdollisesti tämän lisäksi tarvittavan Peltipesu-aineen ostaa siis urakoitsija.
- liuotin- tmv. vahingon varalle säkillinen imeytysainetta
 - lippusiimaa mahdollisesti tarvittava kolmas vyyhti
 - syöksytorvien jatkeeksi tulevat ja viemäreihin johtava rakennusmuoviset tmv jatkopalat, asfaltin värjäytymisen estämiseksi.
 - maalinpeuaineen tai muiden ongelmallisten jätteiden kesäilysäiliöt ja näiden jätteiden häivittäminen. Mainittakoon, että käytettyjä 1000 litran säiliöitä sai kesällä 2009 Vanhasta edvartista 60 euron kappalehintaan.


Tässä vaiheessa toimeksiantajan hoidettaviksi/hankittaviksi oletetaan jäävän:
 - alkalinen maalinpesuaine Näillä näkymin WIBO Rostskyddsfärg työohjeen mukaisena alkalisena pesuaineena käytetään Teknoksen Peltipesua tuotteen ohjeen mukaisesti laimennettuna. Mainittakoon, että sitä on talolla jo 10,5 litraa laimentamattomana.
 - Kohdan 2.2 mukaisesti 60+10+1+1 litraa Rostskyddsfärg -maaleja on jo talolla. Urakoitsija tekee ja esittää lisälaskelmat ja ilmoittaa vähintään 3 viikkoa edeltävästi, mitä sävyjä ja paljonko hän tarvitsee lisää.
 - esimerkki-pensselit Rostskyddsfärgille (on jo ostettu)
 - sähkö (mukaanlukien 16 A ja 32 A). Valosähkö tulee kattoluukule. vahvat sähköt saa pankkisalin viereisestä huoneesta.
 - vesi tulee pihalle ja tarvittaessa kattoluukulle. Mainittakoon, että vedenpaine ei näin korkealla kesällä 2009 ollut aivan tyydyttävä painepesuria varten.
 - valvojan palkkio
 - korotettu kiinteistövakuutus työajalta
 - arviolta parin kuutiometrin jäte-erän hävittäminen rakennusjätteinä. Jos kiinteistöän 2x600 litran jätesäilöt eivät riitä, niin esim. kiinteistöhuolto Veli Seppä Oy:ltä tilataan jätelava.
 - oman työajan menetystä (pyrin käyään työmaalla päivittäin)
 - työmaan WLAN-internet-yhteys (on jo asennettu)
 - tarvittaessa harrastelijan pintalämpötilamittari, harrastelijan tuulenvoimakkuusmittari, hidas tietokone mm internet-säätiedotusten seuraamista varten (ovat kaikki käytettävissä)
 - sosiaalitilat (taukohuone, pöytä, tuolit, wc, jääkaappi ja tarvittaessa suihku)
 - tarvittaessa yöpymistila SYPin talolla (joskin peitto, tyyny ja vuodevaatteet tarvitaan yöpyjän itsensä toimesta - mahdollisesti myös retkipatja). Tässä on kuitenkin huomattava, että maali- ja muut tahrat eivät saa kulkeutua rakennuksen sisäosiin.
 - mikroaaltouuni/sähkögrilli/kiertoilmauuni, vedenkeitin, kahvinkeitin, asioita ja aterimia (ovat jo taukotilassa)
 - lähtökohtaisesti katon pohjoisen puoliskon kattopollareiden asentamiseen suhtaudutaan varauksella, mutta tarpeen tullen sekin on mahdollista, toimeksiantaja voi hankkia pollarit parin viikon varoitusajalla ja työn kannalta tarkoituksenmukainen asennus jää urakoitsijalle. Mahdolliset kattopollarit eivät missään tapauksessa saa näkyä katukuvaan. Jos asia tulee ajankohtaiseksi, niin pollareiden hankkiminen ja kiinnitystekniikka sovitaan erikseen ja kirjataan työmaapäiväkirjaan.
 - RST pinnoille tarvittava Panssaripesu, Rostex Super, kuurausharja ja 180-vesihiekkapaperi
 - tarvittaessa henkilöauton peräkärry
 - 50 m ja 2x20 m pituiset ja 1/2" halkaisijaltaan olevat vesiletkut .(ovat jo taukotilassa)
 - Rakennustieto Oy:n päiväkirja nro 922, tarvittaessa harrastelijan käsityökaluja, liikennemerkit ja puomit (ainakin aina yhden katuosuuden talonpuoleisen ajokaistan sulkemiseksi kerrallaan). Lippusiimaa 2 vyyhtäi. Purkulautoja on pihalla vapaasti käytettävissä
 

Sivustolla esiteltiin vielä 19.7.2009 nykyisen maalaustyöohjeen vanhentunut luonnos. Tästä uudemmasta versiosta tämä osuus kuitenkin on poistettu, koska sama asia käy ilmi tuoreestakin maalaustyöohjeesta. Versio 19.7.2009 on kuitenkin vielä edelleen yhteistyötahojen tiedossa