Parvekeremontti
Versio 3.
30.5.2008
Parvekkeen alkuperäiset
rakennussuunnitelmat ja piirustukset vuodelta 1914
Parvekketta koskevia vanhoja piirustuksia,
valokuvia ja asiakirjoja
Vuoden 2005 autoCAD-mittauspiirustuksien
.dwg-tiedostot
Tarkennetut mittaukset 2006-2008
Parvekkeen rakenteiden inventointi 2004-2008
Rakennepiirustukset
Työohje parvekkeen
uudelleenvalamiseksi
Uusi parvekevalu
Vesipelti- ja metallityöt
<<<
Nyt työn alla
Pintakäsittelyt
Julkisivu itään kevättalvella 2005. Perveke
näkyy keskellä valokuvaa.
Toisen kerroksen mittauspiirustus. Vihreällä
parvekkeen sijainti.
Parvekkeen alkuperäiset
rakennussuunnitelmat ja piirustukset vuodelta 1914
- Pihan puolelle keittiön portyaan yhteyteen sijpoitettuja
tuuletusparvekkeita oli jo 1880-luvun kerrostaloissa, vaikka ei
välttämättä portaa jokaisen lepotason kohdalla.
(Kerrostalot 1880-2000, s. 28. Rakennustieto Oy. 2006)
- Jugentaloissa tyypillinen kaidemateriaali oli mustaksi maalattu
takorautatanko tai rautaputki rautapellistä tehdyin koristein..
(Kerrostalot 1880-2000, s. 28. Rakennustieto Oy. 2006)
- Parveke on piirretty toisen
kerroksen alkuperäiseen pohjapiirustukseen vuodelta 1914.
- Itäisen pihajulkisivun suunnitelmapiirustusta ei ole
löytynyt. Mahdollisesti se on kokonaan kadonnut.
Todennäköistä myös on, että pihajulkisivuista
ei ole ollut ollenkaan suunnitelmapiirustuksia - tuohon aikaan
pihajulkisivujen piirutusukia ei edellytetty rakennuslupa-anomuksiin.
- Eteläisen
julkisivun suunnitelmapiirustus vuodelta 1914 on säilynyt,
mutta jostain syystä siihen ei ole piirretty parveketta lainkaan.
- Alkuperäisessä työohjeessa 31.3.1914 on vain
yksi maininta parvekkeesta: "Piiskausparvekkeelle
järjestetään yksinkertainen, tukeva, rautainen kaide."
(työohjeen sivu 6).
- On siis aika ilmeistä, että itäinen vaatimaton
pihajulkisivu etenkin sen parveke eivät ole olleet
arkkitehtonisesti kovin merkittäviä yksityiskohtia.
Parveketta koskevia vanhoja
piirustuksia, valokuvia ja
asiakirjoja
- Toisen kerroksen kaikissa
muutospiirustuksissa 1960-1986 parveke on piirrettynä samaan
tapaan kuin vuoden 1914 suunnitelmapiirustuksissakin. Mutta vasta
mittauspiirustuksissa
2005 parvekkeen itäreunan muoto on piirretty jotakuinkin oikein.
- Parvekkeesta (ja rakennuksen kaakkoisnurkasta) ei ole
onnistuttu löytämään yhtään vanhaa
valokuvaa. Vanhimmat käytettävissä olevat valokuvat
parvekkeesta ovat talvelta 2004/2005.
- Asiakirjoissa on säilyneenä urakkatarjous 1987,
jossa tarjoudutaan kunnostamaan mm. parveke. Tarjouksesta ei käy
ilmi
kunnostustyön sisältö.
- Hieman myöheisemmässä maalaustyöselityksessä
1987 mainitaan, että: "rakennuttaja ... korjauttaa ...
lohkeamat, parvekkeen... Urakkaan kuuluvat ... teräsrakenteet
(irronnen maalin kaapiminen, teräsharjaus, pintaväriin
sävytetty Ferrex-pohjustus, kaksinkertainen Kirjo-ylimaalaus)"
- Rakennusmestari Sampo Tulkin vuonna 1997 tekemässä
kuntoarviossa on sivulla 8 maininta,
jonka mukaan: "Rakennuksessa on yksi parveke, joka on rakenteellisesti
hyvässä kunnossa, ei merkkejä kosteusvaurioista, vastaa
kunnoltaan rakennuksen julkisivua."
Vuoden 2005
autoCAD-mittauspiirustuksien .dwg-tiedostot
Itäisen julkisivun mittauspiirustus vuodelta 2005.
on virheellisesti piirretty huomattavan
kulmikkaaksi. Seuraavan valokuvan (oikean ylänlejänneksen)
mukaisesi parvekkeen itäreuna on tosiasiassa ollut vain hieman
kaareva. Tämä loiva kaarevuus johtuu siitä, että
muutoin
parvekkeen reuna olisi ulottunut (kuvan oikeassa reunassa
näkyvän)
itäisen porraskäytävän (kaakkois)ikkunan eteen.
Mainittakoon, että internetistä voi imuroida myös
julkisivuremontin
rakennusluvan pdf-tiedoston.
Tarkennetut mittaukset
2006-2008
Parvekevalu on purettu 2007. Parvekkeen leveys, sitä kannatavien
ratakiskojen sijaitni ja parvekkeen reunan ohuiden lattarautojen
sijainnit käyvät ilmi
tästä kuvasta. Kuvassa näkyvän vatupassin keltaisen
osan pituus on 1,00
metriä.
Kuvasta myös näkyy, että parvekkeen kaide
kannattaa itse itsensä. Joskin viime vuosina (kun parvekkeen
lattiapintaa on korotettu) parvekkeen
kaiteen pitkät pystysuorat raudat ovat
alapäästään tukeutuneet betonilattiaan. Niiden
juuret eivät ole sanottavasti ruostuneet.
Itse parvekevalu siis lepää
kahden (itäseinästä ulkonevan) ratakiskon ja parvekkeen
pohjoispuolella (kuvan oikeassa reunassa) julkisivusta ulkoneva ison
portaikon sivuseinän varassa.
Purettu parvekevalu alhaalta katsottuna. Parvekkeen lattian
leveys, syvyys, muoto ja kannatinrautojen sijainti käyvät
ilmi tästä
valokuvasta. Vatupassin keltaisen osan pituus on siis 1,00 metriä.
Purettu parveke parvekeoven sisäpuolelta kuvattuna. Parvekkeen
syvyys ja välttävästi myös lattarautojen leveys
käyvät ilmi tästä kuvasta. Vatupassin keltaisen
osan
pituus siis on 1,00 metriä.
Purettu parveke alhaalta päin kuvattuna. Parvekkeen syvyys
käy ilmi myös tästä kuvasta. Vatupassin keltaisen
osan pituus siis
on 1,00 metriä.
Parvekevalun paksuus oli vuonna 2007 hieman vajaa 20 cm.
Alkuperäinen parveke ei ole ollut läheskään
näin paksu. Joskus takavuosina (mahdollisesti vuonna 1987) kun parvekevalut olivat
alkaneet rapistumaan, vanhan parvekkeen päälle on valettu
erittäin kova ja vahvasti raudoitettu pintalaatta - parvekkeella
oleskelijoiden turvaksi. Tämä uusi
parvekevalu on paksuntanut parveketta (kuvan mukaisesti ainakin 2
cm:llä).
Kuva parvekkeen oven kynnyksen ulkopuolelta. Parvekkeen kynnys on
tammesta. Se ei ole kovin paljoa kärsinyt
kosteudesta. Myöhempien
parvekevalujen seurauksena parvekkeen kynnyskorkeus on kutistunut
olemattomiin. Vuonna 2007 parvekeoven kynnyksen korkeus on
enää noin 2 cm (eli selvästi alle suositeltu 5 cm).
Kuva osittain puretun parvekkeen pohjasta. Kuvan kulmaviivaimen
mittausalueella
4cm...6cm näkyy (valokuvassa liki pystysuorassa)
puolipyöreä ura, joka on ollut
alkuperäinen valettu tippanokka.
Se on sijainnut 4-6 cm parvekkeen raunasta, ollut
siis leveydeltään noin 2 cm ja syvyydeltään noin 1
cm.
Myöhempien rappausremonttien yhteydessä se on rapattu umpeen.
Tämä valettu/rapattu tippanokka on edesauttanut kantavien
rakenteiden ruostumista, sillä sen olemassaolo on
entisestään ohentanut sitä betonikerrosta, joka on
jäänyt kantavien ratakiskojen alapinnan ja kostean ulkoilman
väliin.
Mainittakoon, että ilmeisesti parvekkeen pitkän sivun
ulkoreuna on joskus murtunut ja tämä vaurio on virheellisesti
korjattu ilmeisesti muurauslaastilla. Muurauslaasti ei ole
eristänyt
vettä, mikä on edelleen edesauttanut ratakiskojen ja
ulkolaidan lattaraudan ruostumista.
Kuva parvekkeen pohjan aukaistuista rappauksista, läheltä
seinää. Kuvasta näkyy,
että parveketta kannattelevan ratakiskon alapuolella on vain noin
3,5 cm paksuinen
betonikerros.
Kuva parvekkeen alapinnalta, läheltä parvekkeen
(itäreunan pitkä ulko)reunaa. Tämän kuvan
mukaisesti rantavan ratakiskon
päädyn
alapuolella olleen betonikerroksen paksuus oli vieläkin
vähäisempi - ohuimmillaan vain noin
1,5 cm. Ohuesta betonikerroksesta johtuen tukirauta oli
päässyt ruostumaan ja rappaus oli alkanut halkeilemaan.
Vieläkin ongelmallisempi on ollut (valetun) tippanokan uran alue,
jonka kohdalla (ratakiskoa suoaavan) betonikerroksen paksuus on
saattanut olla jopa alle 1 cm.
Parveketta kannattelevien ratakiskojen korkeus käy ilmi
tästä valokuvasta. Ratakiskon korkeus on noin 9,5 cm.
Ratakiskon alapinnan leveys on noin 8 cm.
Parvekkeen rakenteiden inventointi
2004-2008
Lähtötilanne 2004. Kuvassa vasemmalla alhaalla näky
hienoinen halkeama parvekkeen alapinnalla.
Kuva 2006/2007. Kun julkisivumaali oli hiottu pois, ym. halkeama
näkyi hyvin selvänä.
Yllä mainitun halkeaman alta löytyi ruostunut 8x9,5 cm
ratakisko. Ruostunut rauta
on siis puskenut ympäröivän rappauksen rikki.
Halkeaman laajeneminen on entisestään edesauttanut ratakiskon
ruostumista. Vuonna 2007 ratakiskojen alapinnoilla oli 3-4 mm paksuinen
kerros
ruostetta,
joka lähti puukolla rapsuttelemalla irti.
Parveke on valettu betonista, jonka
seassa on jonkin verran kiviä (alle 5 cm) ja tiilenpalasia (alle 6
cm). Tässä valokuva ruostuneen ratakiskon alapinnalta.
kuvassa
keskellä näkyy valumuottiin jäänyt puunpalanen.
Tällaiset valuvirheet ovat edesauttaneet kosteuden kulkeutumista
ulkoilmasta raudan pintaan.
Sivukuva parvekkeen kaakkoisnurkasta. Kuvassa näkyy (9,5 cm korkea
ja pohjastaan 8 cm leveä)
ratakiskon pääty, sen yläpuolella (mahdollisesti
alkuperäisen) parvekkeen vesipelti. Vesipellin yläpuolella on
(ilmeisesti vuonna 1987 valettu) uusi
erittäin kova
parvekevalu, jolla on
yritetty vahvistaa rapsitunutta parvekerakennetta. Toinen syy
parvekkeen lisävaluun on voinut olla se, että
alkuperäisessä valussa jäi ilmeisesti vain 1,5 cm kerros
betonia ratakiskojen päälle. Nykyään
näin ohutta betonikerrosta pidettäisiin rakennusvirheenä
ja
tämä on mahdollisesti myös yläkautta ruostuttanut
ratakiskoja. Vuonna 2007 parvekkeen yläpinnan uudisvalussa ei
todettu mitään halkeamia. Yläpinta oli paljaalla
maalaamattomalla betonilla.
Koska betonivalua poistamalla ei pystytty pääsemään
terveeseen ruostumattomaan rautaan saakka, niin parvekkeen
paikkausvalu ja paikkausrappaus eivät olleet mahdollisia ja
parveke oli purettava kokonaan.
Parveke spiikattiin syksyllä 2007. Päälimmäisin
kerros oli erittäin kovaa betonia. Kuvassa erottuu myös
joitakin valun raudoituksia.
Rakennepiirustukset
Ymmärtääkseni työmailla työnjako tapaa olla
jotakuinkin seuraava: Rakennesuunnittelija vastaa ensisijassa
statiikasta ja enemmän tai vähemmän myös
konstruktiosta. Arkkitehti huolehtii siitä, että kokonaisuus
eri osat ja osasuunnitelmat muodostavat järkevän
kokonaisuuden ja, että ulkonäkö ja toiminallisuus
toteutuvat. Mahdollisesti arkkitehti laatii lopulliset
työpiirustukset rakennesuunnitelijan työn pohjalta.
Työnjohtaja pitää huolen siitä, että työn
toteuttamista varten on saatavilla kaikki tarvittavat suunnitelmat,
materiaalit, välineet ja riitävän osaamisen omaavat
tekijät jne., sekä organisoi ja valvoo työn
suorittamisen. Kaikkien osapuolien välinen jatkuva kommunkaatio on
hyvän lopputuloksen kannalta erittäin oleellista, kaikkien on
syytä olla ajantasalla hankkeen etenemisestä. Kaikkea on
mahdoton suunnitella valmiiksi etukäteen, uudistyömaallakaan.
Rakennepiirustukset ovat tällä hetkellä työn alla
oleva asia. Samanaikaisesti pyritään
löytämään vastaukset seuraaviin kysymyksiin.
- Missä RT-kortissa on parvekeasiat?
- Kuinka tarkkaan ratakiskojen ruoste on poistettava
(Riittäkö esimerkiksi, että "Metallipintojen kaikki
irtoavat ruosteliuskat poistetaan teräsharjauksella. Pintaa ei
tarvitse puhdistaa kiiltäväksi, vaan siihen saa
jäädä ruskea pölymäinen ruosteenväri.")
- Millä ratakiskot ruostesuojataan (Riittääkö
esimerkiksi että "Metallipinnat käsitellään
tartuntaruosteenestoprimerilla. Olisiko esimerkkejä, mikä
konkreettinen ruosteenestovalmiste valitaan.
Ymmärtääkseni missään tapauksessa ei
Ferrexiä eikä vastaavaa maalia saa käyttää
sellaisissa kohdissa, jotka jäävät betonin
sisään.")
- Ankkuroidaanko seinään tartuntarautoja ja jos niin
miten?
- Miten tiheään asetellaan ratakiskojen välinen
raudoitus?
- Tarvitaanko erityisiä ohjeita muotin valmistamista varten?
- Miten menetellään alkuperäisen kynnyksen kanssa
(Sopiiko esim: "Parvekeoven tammikynnys puhdistetaan maalista ja
lakataan/öljytään. Kynnyksen ja parvekelattian
rajapintaan laitetaan vesieristemassa.")
- Voiko parvekkeen lumitöitä jotenkin helpottaa.
Laitetaanko nykyään esim. jotain lämmityksiä tai
sulatuskaapelointeja. Aiheutuisiko tällaisesta parvekepinna
sulattelemisesta vain turhiä jääpuikkoja parvekkeen
reunoille.
- Miten valetut ja peltiset tippanokat tehdään?
- Miten vesi johdetaan pois parvekkeelta?
- Tarvitaanko jotain suoja- tai reunapellityksiä?
- Miten valmistaudutaan betonipinnan alapuolen ja reunojen
rappaukseen
- Suositellaanko yläpinnalle jotain pinnoitetta?
(Käykö esimerkiksi: "Parvekkeen yläpuolinen betonipinta
käsitellään polyuretaanipohjaisella vesieristysbetonilla
(Betton, Maxit tai Tikkurila) siten, että vesieristysbetoni nousee
pienenä 5 cm reunamana seinänvierustaa ylöspäin.
Eristemassaa (tai vesieristysbetonia) laitetaan myös parvekkeen
kaiteen pystysuorien rautojen alapäihin (sikäli kun ne
ulottuvat betonin sisään). Lattiapinnan
päällimmäiseksi pinnoitteeksi tulee värillinen
liukuestehiekka.")
- Mitä toivotaan valvojan tarkastetvan?
- Mitä betonilaatua? (Ilmeisesti tarkoitus on, että
parveketason yläpuoli on vesitiivis ja alapinta pystyy
tarvittaessa hieman hengittämään.)
- Kuinka paksu betonikerros rautojen ympärille?
(Riittääkö esimerkiksi että "Ruosteenestoaineella
käsitellyt metalliosat peitetään korjauslaastilla.
Korjauslaastit ovat hyvin tiiviitä ja hiukan muovitettuja. 1 cm
kerros korjauslaastia vastaa vedeneristyskyvyltään 4
cm:iä betonia, joten riittävän vedeneristyskyvyn
aikaansaamiseksi parvekkeen ala- ja yläpintaa ei tarvitse
paksuntaa.")
- Milloin muotin kannatuksen saa löysätä?
- Milloin muotin ja kannatuksen saa purkaa?
- Milloin parveketta saa käyttää ja mikä on
sen kantavuus?
Lisätty 6.6.2008:
"hallittu vedenpoisto parvekelaatan päältä, vesi ei saa
mitään kautta päästä parvekkeen alapintaan tai
seinälle (ei laatan ylä eikä alapuolella), onko kaikki
kohdat huomioitu?
-kohdissa, joissa käytetään vesieristemassaa (elastista
saumamassaa?), rakenteen toiminta ei saa olla pelkästään
tämän massan varassa (vaan massa toimii vain varmistuksena).
Ajatuksena on kaikkialla pitkäaikaiskestävyys ja
ongelmatilanteiden ennakointi."
Työohje parvekkeen
uudelleenvalamiseksi
- Tähän kohtaan kirjoitetaan sitten ne seikat, jotka
eivät kuulu rakennesuunittelun piiriin
Uusi parvekevalu
- Mitä vaatimuksia valajille
- Mitä vaatimuksia olosuhteille (betonilaadun tuoteseloste,
käyttöohje ja työturvallisuusohje)
- Mitä vaatimuksia työturvallisuudelle
- Miten tehdään lopputarkastus
Vesipelti- ja metallityöt
- Mihin vaiheeseen ne voi (tai on syytä) ajoittaa
Pintakäsittelyt
- Miten rappaus saadaan tarttumaan betonin alapintaan
Yhteystiedot
- Rakennusvalvonta
- Pääsuunnittelija
- Rakennesuunnittelija
- Rakentaja
- Valvoja
- Museoviraston ja Pohjois-Pohjanmaan
ympäristökeskuksen valvojat
- PORA
- Toimeksiantaja
