Tämä sivusto kertoo Raahen entisen SYPin talon katon malinpoistosta, uudelleenmaalaamisesta, maalilaadun valitsemisesta ja alkuperäisen värin määrittämisestä.






         Katon maalaaminen        


Maalilaadun valitsemisesta




         Maalilaadun valinnasta        



Yksittäisistä tekijöistä maalityypillä on sinkkipinnan maalauksessa varmasti suurin vaikutus, mikäli työ muuten tehdään ohjeiden mukaan. [Kari Immonen, Tuula Råman: Maalatun julkisivun kesto. Rapattujen ja betonisten julkisivujen sekä sinkityn peltikaton korjausmaalaus. SITRA. Helsinki. S. 110]

Yleensä korjausmaalaus tehdään käyttäen samaa maalia kuin aiemmin on käytetty. Jos vanhaa maalityyppiä ei tunneta,voidaan maalit tunnistaa siten, että annetaan esimerkiksi selluloosamaalin ohenteen vaikuttaa 10 minuutin ajan maalipintaan. Alkydimaalit tulevat tahmeiksi ohenteen vaikutuksesta, kloorikautsu- ja vinyylimaalit liukenevat ohenteeseen ja epoksi- tai polyuretaanimaaleihin ei ohenne vaikuta lainkaan. Epävarmoissa tapauksissa tehdään koemaalaus. [Kari Immonen, Tuula Råman: Maalatun julkisivun kesto. Rapattujen ja betonisten julkisivujen sekä sinkityn peltikaton korjausmaalaus. SITRA. Helsinki. Ss. 111-112]

Katto oli määrä maalata kesällä 2010.

Kyseessä on Pohjois-Suomen vanhin säilynyt alkuperäinen aaltopeltikatto

Tarkoitus on löytää katolle sellainen huoltomaalausmenetelmä, että kattoa ei vaurioiteta 10-30 vuodenkaan kuluttua, kun seuraavan huoltomaalauksen aika on käsillä.

"Tässäkin on hyvä muistaa, että yksittäisen materiaalin tai rakenteen soveltuvuus pitää aina tarkistaa kokonaisuuden näkökulmasta. Parhaista osista ei välttämättä muodostu parasta kokonaisuutta. Tuo ylläpidon vaatimusten esiinnosto on erittäin terve ja jopa oleellisen tärkeä seikka tällaisessa kohteessa, unohtuu liian usein." [RT]
maalauksen hinta
Kuvalähde: Kari Immonen, Tuula Råman: Maalatun julkisivun kesto. Rapattujen ja betonisten julkisivujen sekä sinkityn peltikaton korjausmaalaus. SITRA. Helsinki.




Maalausta suunnitteleva miettii ennen kaikkea talonsa värejä. Ulkomaalaus on kuitenkin ensisijaisesti materiaalikysymys ja vasta sitten värikysymys. [Panu Kaila: Talotohtori. 10. painos. WSOY. Porvoo 2003. s. 549]

Öljymaali tai kalkkimaali vaihtelee tuottajansa mukaan yhtä paljon kuin vaikka leipä ja makkara - huonoa leipää haukanneen ei pidä väittää kaikkea leipää kelvottomaksi. [Panu Kaila: Talotohtori. 10. painos. WSOY. Porvoo 2003. s. 549]

Valitettavasti kaikissa maalipurkeissa ei ole ilmoitettu edes sideaineen tyyppiä; etiketissä lukee vain Mökkimaali tai Ulkomaali. Tällaisiin tuotteisiin on syytä suhtautua varauksella. Ellei valmistaja halua kertoa maalinsa pääasiallista koostumusta, tuotteessa on jotain hämärää. [Panu Kaila: Talotohtori. 10. painos. WSOY. Porvoo 2003. s. 550]

Ulkomaalauksen hintaa arvioidaan valitettavan usein väärin kertasuorituksena. Uusintamaalausväli ja uusinnan vaikeusaste on kuitenkin taloudellisesti ratkaiseva tekijä. Viisas talonomistaja arvioi, paljonko ulkomaalaus kaikkine esitöineen tulee maksamaan esimerkiksi 50 vuoden mittaan. Jokaisessa työtapaselostuksessa pitäisi olla lopussa maininta siitä, miten kauan maalaus kestää ja miten se uusitaan. [Panu Kaila: Talotohtori. 10. painos. WSOY. Porvoo 2003. s. 550]


Katon käytönaikaisiin pintakäsittelyn kustannuksiin vaikuttavat ennen kaikkea tarvittavien esikäsittelyjen kalleus ja korjausmaalausten tarve. [Kari Immonen, Tuula Råman: Maalatun julkisivun kesto. Rapattujen ja betonisten julkisivujen sekä sinkityn peltikaton korjausmaalaus. SITRA. Helsinki. S. 108]
maalin ainekustannukset
Kuvalähde: Kari Immonen, Tuula Råman: Maalatun julkisivun kesto. Rapattujen ja betonisten julkisivujen sekä sinkityn peltikaton korjausmaalaus. SITRA. Helsinki.

Maalia valittaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, miten seuraava käsittelykerta tehdään. [Kari Immonen, Tuula Råman: Maalatun julkisivun kesto. Rapattujen ja betonisten julkisivujen sekä sinkityn peltikaton korjausmaalaus. SITRA. Helsinki. S. 109]


Jos vanhaa maalia ei poisteta kokonaan korjausmaalauksessa, maali on valittava siten, että vanha ja uusi maali sopivat yhteen. [Kari Immonen, Tuula Råman: Maalatun julkisivun kesto. Rapattujen ja betonisten julkisivujen sekä sinkityn peltikaton korjausmaalaus. SITRA. Helsinki. S. 111]
maalattuavuus uudella maalilla
Kuvalähde: Kari Immonen, Tuula Råman: Maalatun julkisivun kesto. Rapattujen ja betonisten julkisivujen sekä sinkityn peltikaton korjausmaalaus. SITRA. Helsinki.




Siinä vaiheessa, kun todettiin, että punainen jauhomainen maali ja sen alapuolinen kiteinen bitumimaali saadaan poistettua kuivajääpuhalluksella ja luotinpesulla, niin kysymys maalilaadun valinnasta oli helppo ratkaista - tietenkin valittaisiin mahdollisimman tarkkaan alkuperäisen kaltainen öljymaali. Ainoa poikkeus alkuperäisestä maalaustavasta oli se, että lyjymönjää ei valitettavasti nykyään saanut enää käyttää pohjatöihin.

Seuraavassa kuitenkin lyhyesti ja harmaalla tekstillä kuvattuna se pitkä harhapolku, joka lopulta johti tähän ilmeisen hyvään ratkaisuun:



Katon nykyisestä punaisesta ulkokattomaalista ajatellaan kuntoarvion 1997 perusteella, että kyseessä on Sagalex-tyyppinen bitumimaali, joka on maalatu kattoon 1987. (Räystäillä oevat ruskeat maalipinnat ovat vanha työselitysehdotuksen perusteella Ferrex+Kirjoa)

Kyseisestä punaisesta maalista on teetetty asbestitutkimus. Punertava maali ei sisällä asbestia. Myömmin 26.6.2009 vielä teetetiin lyjyanalyysi ja pohjamaalissa on siis lyjyä.

Koska punainen huokoinen maali on mustan kiteisen bitumimaalin päällä, kysymyksessä saattaa olla Kerabitin, Keranan ja Kikobitin kaltainen kuiduilla vahvistettu bitumimaali, jota tavataan käyttää huopakattojen ja peltikattojen kunnostukseen. Tämän vuoksi oltiin yhteydessä Lemminkäinen Katto Oy:hyn ja saatiin tietää, että: 1)Kerabit bitumimaalia saa vain mustana, 2) Jos haluan joskus myöhemmin palata katon öljymaalaukseen, niin saako Kerabitin päälle maalata öljypohjaisilla maaleilla? Vastaus: Nyrkkisääntönä pidetään, että bitumimaalin päälle bitumimaali. Öljypohjaisen päälle vastaava maali. Maalit voivat reagoida keskenään ("kiehua", kuplia, irrota...). Suosittelen vähintään 1 m² koealan maalausta ja seurantaa noin vuosi, että voi olla varma toimivuudesta. 3) Lemminkäinen Katto Oy:llä ei ole tiedossa kohteita, joissa tuo Sagalex olisi huoltomaalattu Kerabitilla. He eivät myöskään ole testanneet yhteensopivuutta Sagalexin kanssa.

Keranan, Kikobitin ja muiden vastaavien kunnostusmaalien suhteen asiaa voisi vielä selvittää. Maali siis kuitenkin tarvittaisiin suunnilleen sävyssä NCS S 7010 Y50R.

Alkuperäisen työselosteen perusteella tiedetään, että alunperin katon sinkityt pellit on maalattu öljymaaleilla.

Viimevuotisen kuntokartoituksen perusteella tiedetään, että vuoden 1914 alkuperäiset kattopellit ja niiden sinkitys ovat edelleen erinomaisessa kunnossa.

Mainitun huolto- ja korjauskartoitusraportin sivun 14 toimenpide-ehdotukset on toteutettu nyt syksyllä 2008.

Ainakin eteläisellä lappeella liituuntunut punainen maali lähtee irti helposti silkillä ja jäljelle jää musta, alustassaan hyvin kiinni oleva maali, joka käsittääkseni on bitumimaalin pohjamaalia.

Punainen liituuntunut maali on kuitenkin sen verran lujasti kiinni, että edes eteläisellä lappeella se ei sanottavasti irtoa pelkällä tomeralla painepesulla.

Siis nykyinen maali on ollut erinomaista sikäli, että punainen pintamaali on ollut hissukseen uhrautuva rakenne ja sen alapuoliset rakenteet ovat säilyneet moitteettomassa kunnossa. Loogisin vaihtoehto olisi toki samanlainen bitumimaali, mutta kun minulta ja laajalta yhteistyöverkostoltanikaan ranskan kieli ei suju lainkaan, niin valitettavasti emme ole löytäneet tälle belgialaiselle Sagalex-maalille
   www.aquaplan.com
huoltomaalausvalmisteita, eikä ole tietoa, saako sellaista hiekan/suklaanruskeana sävynä.

Sagalex on siis belgialaisen Aquaplanin tuote. Sitä on ilmeisesti kahta eri laatua, Liquid ja Mastic. Tarkkaan ottaen mikä niiden välinen ero on, ei ole selvillä. Molemmissa on kuituja vahvikkeena, eli muistuttavat kylpyhuoneen nykyisiä siveltäviä vesieristeitä (ja itse asiassa ovat vesieristeitä). Ainakin Mastic on bitumipohjainen, ja tarkoitettu pääasiassa vuotavan tai hyvin vanhan katon korjaus- ja uudelleenpinnoituskäyttöön. Oletettavasti erittäin toimiva tuote omassa lajissaan. Suomalaisia bitumimaaleja ei ole saatavilla toivomassamme suklaanruskeassa värissä. Vaihtoehtoa kysyttiin myös mm. Tikkurilan väripalvelusta, mutta sellaista ei koskaan saatu

Ainakin nuo Aquaplanin sivut www.aquaplan.be näyttävät tietoja asiasta, mm. senkin, että tuotteiden kauppanimet vaihelevat kielialueen mukaan (jossain muualla näkyi myös, että Sagalex ja Rutex olisivat jotenkin sama tuote..?). Ilmeisesti mustana noita tuotteita on (ja käytöstäkin kohtalaisesti ohjeita), mutta värillisiä tuotteita ei ole vielä löytynyt. Firman infosta voisi saada tietoa vanhemmista tuotteista ja niiden hoito- ja käyttöoheista, oletettavasti tuotenimi kuuluu ja on kuulunut juuri tälle yhtiölle jo pitempään. Nyt siellä oli myös englantikin yhtenä vaihtoehtona, tosin Marley -nimellä myytävissä tuotteissa. Aquaplan Liquid Zinc näyttäisi olevan varsinainen kattomaali (ainakin joidenkin kauppiaiden kategorioinnin mukaan) ja metallipinnoille tarkoitettu (käyttökohteet kyllä noissa esitteissä kai enemmän täydentävät katto-osat), useimmat muut tuotteet ovat ensisijassa huopakatteisiin tarkoitettuja (mutta kyllä siellä myös peltikatotkin mainitaan). Ehitusmarket Virossa myy joitain Sagalex-tuotteita. Ilmeisesti paras tapa saada tietoa olisi ottaa yhteyttä firman infoon. Ranskan kielellä saa todennäköisesti paremmin vastauksia kuin englannilla. Engalnninkielinen sähköposti on lähetetty 5.5.2009. Vastausta ei vielä ole tullut.

Jo vuosikymmeniä käytetyt bitumipohjaiset ja alumiinihiukkasia sisältävät peltikattopinnoitteet ovat osoittaneet kestävyytensä suomalaisissa oloissa. Raskaaseen teollisuuskäyttöön aikoinaan suunniteltuja pinnoitteita on kehitetty edelleen ja näitä pinnoitteita valmistetaan nykyisin myös Euroopassa.
Esimerkiksi Alumacoat-järjestelmällä saadaan vuotavat konesaumat tiivistettyä ja katto pinnoitettu niin, että ruoste- ja vuoto-ongelmat häviävät. Pinnoite antaa katolla yhdellä käsittelyllä parhaimmillaan jopa 30 vuoden suojan.
Pinnoituksen yhteydessä vuotavat konesaumat tiivistetään tiivistysmassalla, mahdolliset reiät paikataan paikkanauhoilla ja lopuksi katto pinnoitetaan pinnoitteella. Tuloksena on näyttävä, siisti ja toimiva peltikatto kaikkiin kiinteistöihin.
- Ainoa ongelma on ollut vain värivalikoiman suppeus. Näitä pinnoitteita on saanut vain harmaana ja mustana. Tähänkin on kehitystyö tuonut uusia ratkaisuja. Suuremmissa kohteissa värin voi valita värikartasta. Jo perusvärivalikoima riittää useimpiin tarpeisiin.
[ http://www.kiinteistoklubi.com/rakentaminen.asp?cat=33&dismode=article&artid=692 ]

Yhtenä koemaalausaineena pidettiin myös pellavaöljymaalia, jossa ruosteenestoaineena on sinkki tai joku muu perusteltu vaihtoehto. Öljypohjaisen maalin käyttöä puoltaa historiallinen näkökohta.  Öljypohjaisen maalin riskeinä on sen sisältämä liuotin, joka saattaa irrottaa aiempia maalikerroksia alustastaan.  Sagalex-bitumimaali ja öljymaali saattaisivat myös reagoida keskenään ja kuplia irti alustastaan. Lisäksi öljymaali vaatii useita maalauskertoja ja kuivuessaan huomattavan pitkiä poutajaksoja, joita Raahen leveysasteilla on rajoitetusti, eivätkä urakoitsijat oikein uskalla sitoutua tällaiseen maalaustyöhön.

Tuo sinkki ruosteenestomaalissa on yleensä sinkkifosfaattia, tai sinkkioksidia lisättynä (ilmeisesti) magnesiumfosfaatilla, tuotteesta riippuen. Beckers tekee useampaakin erilaista tuotetta, joista ainakin yksi on nimenomaan pellavaöljypohjainen. Firma on ruotsalainen, mutta kuulunee nykyään osaksi Tikkurilaa. Tikkurilan omissa tuotteissa on Rostex, jossa on tuo tehoaine, pohjaöljy on kyllä enemmän tai vähemmän muuta kuin pellavaöljyä. Myös ruotsalainen tuote löytyy lisäksi ainakin nimellä Wibo. Ruotsista saa määritelmän mukaisia tuotteita, suomalaisilla markkinoilla näyttää olevan aika hiljaista. [RT]

Oli avoimin mielin myös pyrittävä arvioimaan, millainen urakka olisi bitumimaalin poisto ja millaisen riskin se tuottaisi sinkkipinnalle ja aaltoperlilevyjen välissä oleville riivisteille ja kattopeltiruuvien vaipan tiivisteille. Lisäksi maalinpoisto aukoisi uudelleen ne reiät ja vuotokohdat, jotka bitumimaalilla aikoinaan on haluttu tukkia.

Syyskuussa 2008 eteläiselle lappeelle maalattiin koemaalauspinnat Joulemaalien RK-Peltikattomaalilla joka on siis lateksimaali.

Ei-historiallista lateksimaalia päätettiin kokeilla lähinnä siksi, että se ei sisällä liuottimia, jotka voisivat irrottaa alapuolisen bitumimaalin irti alustastaan. Vesiohenteisen maalien heikkous on kuitenkin siinä, että sen alustana tulisi olemaan joustava bitumipohja. Maali kyllä tarttuisi, mutta se ei välttämättä olisi kovin kestävä. Konkreettisena vaihtoehtona kokeiltiin Kattotuka Oy:n paljon käyttämää RK-Peltikattomaalia. Sitä VTT on käyttänyt SITRAn 20 v sitten rahoittamassa Suomenlinna-tutkimuksessa. Tutkijoiden yhteystiedot on pyydetty Kattotutkalta. Kattotutka Oy kysyi 2008 puolestamme bitumimaalin maalausasiaa Asiantuntijamestarit Oy:n Jarmo Sartaselta. Tämä sanoi, että toki paras maali olisi samanlainen bitumimaali kuin nykyinenkin. Mutta jos sitä ei ole mahdollista saada, niin heillä on hyviä kokemuksia lateksimaaleista. Niissä liuotinainepitoisuus ei ole korkea, minkä vuoksi maalin sisältämä liuotin ei pääse liottamaan alla olevaa bitumimaalia irti pellistä. Bitumimaalin esikäsittely tehdään 110 asteeseen kuumennetulla painepesurilla, joka irrottaa liat. Tämän jälkeen bitumimaalin päälle maalataan käsin pintamaali (Ritari-ruostepohjamaali laitetaan vain niihin paikkoihin jotka ovat maalittomalla pinnalla tai paljaalla pellillä). Näin Asiantuntijamestarit olivat itse tehneet Esplanadilla sijaitsevassa suojelukohdetalossa Myös Sartanen suositteli koemaalauspintojen tekemistä. Asiantuntijamestarit myös tekevät konsultointityötä ja maalaustyösuunnitelmia pyydettäessä.

Ruostepaikkoihin olisi tehty teräsharjaus sen päälle heti ritari rosteenestomaali. Lateksimaalin täysi verkottuminen tapatuu 21 vrkssa ( koko ajan oltava yli 10 ast) sen jälkeen voi tehdä hilaristikkotestin.

Akrylaattimali luo kalvon, joka ei samalla lailla rikkoonnu sään vaikutuksesta kuin pellavaöljy- tai alkydimalilla tehty. Pinta himmentyy huomattavasti hitaammin ja mikäli valonkestäviä pigmenttejä on käytetty, myös pitää värisävynsä. Mikäli halutaan, että seinä on vastamaalatun näköinen mahdollisimman pitkään, on akrylaattimali silloin oikea valinta. Monet rakennusperinteestä kiinostuneet taas pitävät sellaista pintaa muovisena ja luonnottomana. Kestävä akrylaattipinta myös sitoo enemmän likaa kuin maalikalvo, joka kuluu pinnastaan. Akrylaattipinta on myös vaikeampi poistaa, kun tulee uudelleen maalaamisen aika. Akrylaattimalit ja muut lateksimaalit ovat saanee huonoa mainetta puuseinien laho-ongelmien vuoksi. Syynä on se, että 20-30 vuotte sitten maalattiin latekseilla suoraan puupunnalle ilman pohjustusta. Aikaa myöten parhaitenkin maalattuun maalikalvoon tulee halkeamia. Huokoinen, pohustamaton puu imee itseensä vettä, jonka on vaikea haihtua pois. Nyttemmin suositellaan, että kaikki uudet ja paljaat pinnat pohjustetaan öljy- tai alkydipohjamaalilla ennen akrylaattimaaleilla maalaamista. [Fridell et Svedmyr: Mikä talolle väriksi. Kustannus Oy Hakkuri 2004. Sivu 100]

Selkeää näkemystä, kokemusta ja apua RK-Peltikattomaalin pohjatöiden suorittamiseksi ei oikein saati. Itse maalin levitys ei liene ongelma. Myös maalaustyö pyritään tekemään Museoviraston Peltikaton maalaus –korjauskortin mukaisesti. RK-Peltikattomaalin tuoteselosteessa mainitusta St2 puhtausasteesta. Se kuvaaruosteesta puhdistuksen astetta.

Mietittiin myös, voidaanko testata eri karhennus/maalinpoisto/pesuvaihtoehtoja? Kuluuko sinkityksen paksuus vesihiekkahionnassa?

Kokeiltuihin sävyihin ollaan aika tyytyväisiä, lateksimaali ei ole lohkeillut lainkaan kuluneen talven aikana ja puukolla vuoleskellen lateksimaalin pinta on huomattavan kova. Myöskään järeällä painepesurilla lateksimaalin koemaalauspintaa ei saa irtoamaan.

Hilaristikko-testi osoittaa, että lateksimaalin alapuolelle jäävien vanhan punaisen ja vanhan mustan maalipinnan rajalla on heikko kohta, josta maali lohkeaa helposti irti.

Samainen hilaristikkotesti osoittaa, että musta maali on alustassaan kyllä moitteettomasti kiinni

Mainittakoon, että koemaalit eivät ole ehtineen olla katossa vieä aivan täyttä kokonaista vuotta.

Nyt on käsillä vielä viimeinen mahdollisuus miettiä, olisiko mitään muuta maalilaatua kuin lateksimaali, jolla tämän katon voisi maalata?

Nimittäin, jos nyt maalaamme katon lateksimaalilla, niin sen irrottaminen tulee olemaan todella vaivalloista sitten kun joskus tulee uudelleen maalaamisen aika.

Maallikkona ymmärrän asian niin, että aikaa myöten parhaitenkin maalattuun lateksimaaliin tulee halkeamia. Talon katolla olevan mustan ja punertavan maalin huokoinen rajapinta imee itseensä vettä, jonka on vaikea haihtua pois ja maali kai alkaa halkeilemaan - pahimmassa tapauksessa nalkkiin jäänyt vesi alkaa ruostuttamaan rakennuksen alkuperäisiä peltejä.

Mielessäni leijuiu maallikon kysymyksiä. Mikä se vesihiekkapesu on? Vaurioittaisiko se alkuperäistä sinkitystä? Ja voisiko sellaisen jälkeen kattoon maalata öljymaalin tai jonkun uhrautuvan maalin? Olisiko jostain maalipoistoaineesta tai tuollaisesta Monucleanista
   www.procoatpaints.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=94&Itemid=113
tai jostain muusta tuoreesta näkemyksestä apua?

Pitää myös pohtia, miltä julkisivu näyttää muutaman vuoden kuluttua. [Fridell et Svedmyr: Mikä talolle väriksi. Kustannus Oy Hakkuri 2004. Sivu 11]

Kun valitset maalityyppiä, ota selvää, miten maali vanhenee ja mieti miltä talosi näyttää viiden tai kymmenen vuoden kuluttua. [Fridell et Svedmyr: Mikä talolle väriksi. Kustannus Oy Hakkuri 2004. Sivu 96]

Joskus vanhenevan alkydi- tai pellavaöljymaalipinnan sävy voi muuttua tunnistamattomaksi: Voimakas ruskea voi muuttua epämääräisen likaisen roosaksi; vahvat vihreät oliivinvihreiksi tai harmaankeltaisiksi. Näissä tapauksissa pigmentti ei haalistu, vaan se peseytyy pois hiljalleen murtuneesta maalikalvosta. [Fridell et Svedmyr: Mikä talolle väriksi. Kustannus Oy Hakkuri 2004. Sivu 99]

Mietittävä myös, miten menetellään niiden räystäsrakenteiden kanssa, jotka on maalattu 1987 Ferrexillä ja Kirjolla. Maalipohjan puhdistus, maalin valinta ja alkuperäinen värisävy eivät tuottane yhtä suuria ongelmia, koska näissä rakenteissa bitumimaalia ei ole.

Onnistunut peltikaton maalaus edellyttää katon huolellista puhdistusta, yhteensopivia maalaustuotteita, kuivaa ja lämmintä maalaussäätä sekä ammattitaitoista ja huolellista maalaustyötä. ... "Maalattavan peltikaton on oltava puhdas" ...  "Katto pestään huolellisesti siihen tarkoitetuilla peltikattopesuaineilla. Maaliteollisuus ei suosittele ainakaan uudelle peltikatolle vesihiekkapesua, sillä peltikaton sinkitys voi liian rajussa käsittelyssä kärsiä. Myös huuhtelu on tehtävä huolellisesti, sillä pesuainetta ei saa jäädä maalauksen alle", ... Iso katto pitää myös pestä useammassa osassa, jottei pesty osa ehdi likaantua uudelleen ennen maalausta. Maalin valinnan peruslähtökohta on se, että sekä pohjamaalina että pinnassa käytetään saman valmistajan tuotteita, tuoteperheitä, joita kaikilla maalivalmistajilla on peltikattoihinkin tarjolla. Jollakin valmistajalla on erikseen yhteensopivat pohja- ja pintamaalit, toiselta valmistajalta löytyy polyuretaanipohjainen peltikattomaali, jolla voi vetää molemmat kerrokset. Maaliteollisuus on tuonut peltikattojen käsittelyyn teollisuudessa käyttämiään polyuretaanipohjaisia tuotteita, jotka ovat vanhoja tuotteita pehmeämpiä, eivätkä kiristä. Ne muistuttavat automaaleja. "Peltikattomaalit ovat perinteisesti olleet liuotinpohjaisia. Nykyään on kuitenkin tarjolla myös vesiohenteisia maaleja, jotka testien mukaan pärjäävät vertailussa hyvin", ... Ratkaisevaa peltikattomaalin valinnassa on ... katon vanha pinnoite. "Jos se on bitumi- tai alumiinipohjainen, sen päälle ei voi laittaa alkydimaalia." ... Peltikaton maalausurakassa käytettävät tuotteet on ... määritelty aika tarkasti suunnitelmissa, joissa tavallisesti annetaan 1-3 tuotevaihtoehtoa. "Ne ajat on onneksi ohi, jolloin maalausliike teki itse työselityksen ja antoi isännöitsijälle tarjouksen. Nykyään konsultti tekee työselityksen, jolloin kaikki laskevat urakan samojen tietojen perusteella" ... Suoraan maalausfirman kanssa asioidessa oli aina vaara, että yritys teki työn mahdollisimman kevyesti. Valvojina oli usein vielä isännöitsijä, jonka ammattitaito ei työn arvioimiseen riittänyt. Ongelmia ja huonoa jälkeä syntyi. ... pienetkin työt kannattaa teetättää ulkopuolisella asiantuntijalla.... Peltikattomaalaus on vielä muuta maalausta enemmän sään armoilla: "Paras maalausilma on pilvipouta. ... maali ei saisi kuivua liian nopeasti. Peltikattomaalit eivät siedä myöskään yökasteita. Paras peltikattomaalauskausi onkin kovin lyhyt: toukokuun puolivälistä heinäkuun loppuun. Loppukesästä työt pitääkin lopettaa tarpeeksi aikaisin, jotta maalaus ehtii kuivua ennen kastepisteen tuloa." Kattomaalarin pitää myös seurata sään vaihteluja ja säätiedotuksia: "Ukkosmyrskyn tai rankkasateen ei pitäisi päästä yllättämään. Peltikaton ikä? - Kyllä hyvän katon pitäisi hyvin huollettuna sata vuotta kestää. Suurin vaara on jää ja lumi, joiden poistossa syntyy peltikatolle kovin paljon vaurioita" ... Suurimmat ongelmat peltikaton huoltomaalauksessa syntyvät "vanhojen syntien" takia. Jos vanhan maalauksen pohjatyöt on laiminlyöty tai jos maali on ollut vääränlainen, uusi maalaus voi ruveta hilseilemään. Väärät maalivalinnat johtuivat ... aikoinaan pitkälle siitä, että tieto peltikattomateriaalin sinkitysmuutoksista ei mennyt välttämättä maalitehtaille, vaan he tarjosivat maaleja vanhalle kattomateriaalille. Vanhan katon huoltomaalauksessa tulee jossain vaiheessa vastaan myös kysymys maalikerrosten määrästä: "Neljäs maalauskerta voi tehdä maalikerroksesta jo liian paksun. Silloin vanhat maalit pitää poistaa. Se on vaativaa ja kallista, itse olen sellaisia urakoita yrittänyt välttää. Halvemmaksi kuin vanhojen maalien poisto, saattaa jopa tulla koko katon uusiminen." Mitään keskiarvoa huoltomaalauksen kestolle ... ei ...: "Se riippuu niin monesta asiasta, esimerkiksi katon kaltevuuksista ja erityisesti siitä, miten lumi ja jää peltikattoa hinkkaavat ja painavat. Kyllä huoltomaalauksella kuitenkin kymmenen vuotta pitäisi aina selvitä" ...sanoo. Uuden peltikaton maalauksessa on maltti valttia: "Uuden katon kannattaisi ennen maalausta antaa hapettua vuoden verran." ... Y muutama kaveri, jotka ovat erikoistuneet nimenomaan kattomaalauksiin. He ovat aika nuoria, kylmäpäisiä kavereita. Yli nelikymppiset eivät kattoja juuri maalaa. Myös ammattiylpeyttä pitää olla, sillä jyrkille katoille valvojat eivät kovin usein mene tarkastamaan työn laatua. Maalarien pitää ottaa itse vastuu sitä, että työ on tehty hyvin ja huolellisesti" .... [ http://www.kiinteistoklubi.com/Katot.asp?cat=25&dismode=article&artid=15 ]

Siinä vaiheessa, kun todettiin, että punainen jauhomainen maali ja sen alapuolinen kiteinen bitumimaali saadaan poistettua kuivajääpuhalluksella ja luotinpesulla, niin kysymys maalilaadun valinnasta oli helppo ratkaista - teitenkin mahdollisimman tarkkaan alkuperäisen kaltainen öljymaali. Lyjymönjää ei valitettavasti nykyään saanyt enää käyttää pohjatöihin.