Pankkisalin  restaurointi

Otteita rakennuksen TYÖOHJEESTA 31.3.1914:

Rakennus …varustetaan …  kaakeliuuneilla, sähkövalo- ja puhelinjohdotuksilla … tämän työselostuksen ja ensiluokkaisen talon vaatimien työmenetelmien mukaisesti.

Talo sisältää ensimmäisessä kerroksessa pankkitilat, teräsbetonisen kassaholvin, kauppapuodin...

Kassaholvin alapuolen koko perustus tehdään kivistä tai betonista.

Kauppapuodin ja pankkisalin välinen seinä rakennetaan siten, että tulevaisuudessa sen voi vaaratta poistaa ts. ylempiä seiniä ja palkistoa kannattelee kyseisessä seinässä sijaitsevat teräsbetonipilari sekä teräsbetonipalkki.

Pankkisalin molemmat pylväät tehdään niin ikään teräsbetonista.

Savuhormit ja ilmanvaihtohormit tehdään seinämuurien sisään piirustusten ja ohjeiden mukaisesti. ... 15 x 17 cm. Hormit on muurattava huolellisesti samassa tahdissa kun seinämuuri kohoaa, ne harjataan pensselillä.

Ovien ja ikkunoiden karmit asennetaan samanaikaisesti muuraustyön kanssa, minkä yhteydessä huomioidaan:

           a) että julkisivujen ... alemman kerroksen ikkuna 10 cm (tai 19 cm?) syvyyteen .

           b) että ne kohdistetaan hyvin ja että työn kuluessa ne suojataan päällenaulatuilla väliaikaisilla ikkunalevyillä tai vastaavasti kynnyksillä.

          c) että ne pystytetään irtokiilojen avulla, jotka rakennuksen painuttua(?) otetaan pois, minkä jälkeen ne vielä kertaalleen huolellisesti kohdistetaan.

          d) että kaikki karmit ovat tervattuja ja varustettuja ulospäinsuuntautuvilla rimoilla, karmien paremmaksi kiinnittämiseksi seinämuuriin.

          e) että seinäaukon ja karmin välissä on kaikkialla vapaa 10 - 20 mm rako.

          f) että ennen asennusta kaikki karmit ovat hyvin pohjustetut, tervatut ulkopuolelta ja verhotut mielellään tervatulla satulahuovalla.

          Ennen rappaustöitä karmit tilkitään tervatuilla tilkkeillä huolellisesti. Ikkunanlaudat tehdään betonista. Seinämuurit muurataan avoimilla saumoilla, joilla annetaan kiinnityspintaa rappaukselle...

          Laastina käytetään hyvää kivetöntä hyvinsammutettua ja hyvin säilytettyä kalkkia, jota rakennuspaikalla säilytetään hyvin peitettynä. Valmistettaessa se sekoitetaan hyvin 2 - 3 osaan hiekkaa, jonka tulee olla puhdasta, teräväsärmäistä, ei liian hienojakoista, vapaata suoloista ja mullasta. Kaiken käytettävän veden tulee olla makeaa. …. Arkkitehdin tulee hyväksyä rapauspinta. Kaikki sisäkatot ja ensimmäisen kerroksen seinät rapataan sileiksi (noin 15 mm).

Sisäpuolinen kattolista tehdään vain vähän pyöristetyksi. Pankkisalissa ja ruokasalissa on monipuolisempi kipsinen kattolista. ... Kaikki terävät kulmat ja listat rapataan sementin kanssa sekoitetulla laastilla.

Kaikki väliseinät lepäävät suoraan rautapalkkien ja betonin(?) päällä siten että seinien läpi ei saa kulkea mitään koolauksia.

Listoitus ja profiilit vedetään sapluunalla. Katon ja seinien sisäpuolinen rappaukset, jotka tulevat liima- tai öljymaalattaviksi, saakoot viimeisen kerroksen hienompaa laastia siten, että pintaan ei jää mitään suurempia naarmuja tai epätasaisuuksia.

          Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että rappauksen tulee olla tasainen ja yhtenäinen, sekä myöskin että huolellinen vattrivning tehdään.

          Kaikkialla, missä rapataan puupintaa, tulee alustalle tehdä perning(?). Hienorappauksessa tulee huomioida, että rappaajat eivät saa lisäillä kuivaa kalkkia, ja että laastia saa käyttää vasta kun se on valmistunut pari päivää.

          Jos muuraushiekka sisältää kiviä, on se sihdattava. Hiekkaa ei saa ottaa suolaisen veden rannalta ... maalattavien pintojen rappaukseen hienojakoista hiekkaa.

Kaikkien puutarveaineiden tulee olla mahdollisimman oksatonta, vapaata sinisyydestä, valuvasta pihkasta ja huomattavista ydinsäteistä.

Kassahuoneessa katto, seinät ja lattia tehdään ohjeiden mukaisesti betonista sekoitussuhteessa 1:5, sisäänvaletuilla lattaraudoilla ja graniittisirpaleilla ... Mitkään putket eivät saa kulkea kassaholvin lävitse.

Pankkitilossa lattia tehdään pankin eteiseen, asiakastilojen puolella ja kassaholvissa betonin päälle Mettlach-latoilla (à 7,50 mk/m²). Myymäpäpuotiin koko lattia tehdään betonin päälle Mettlach-laatoilla (à 7,50 mk/m².

Kaiken puusepän tarveaineen tulee olla kuivaa honkaa puutavaraa ja sama pätee myös vastaaviin tarkoituksiin kuten kirvesmiehen puutavara-aineksiin.

Kaikki ikkunankarmit tehdään 2½" x 8" mäntypuusta. Pokat eli puitteet tehdään ulospäin- ja sisäänpäinaukeaviksi. Kaikki ikkunat tehdään kaksinkertaisilla puitteilla ja ne tehdään erillisten ja erityisen yksityiskohtapiirustuksien mukaisesti. Ulommat puitteet varustetaan 6 cm syvällä vesinenällä. Puitteet varustetaan arkkitehdin tarkempien piirustusten mukaisesti saranoilla, hakasilla, salvoilla, kulmaraudoilla, tuulisäpeillä(?) ja heloilla. Ikkunalaudat betonista.

Pankin sisäänkäynnin ovista ulompi voidaan tehdä tammesta, messinkiheloilla ja messinkikädensijalla - tämä ovi on sisältäpäin lukittava.

Ovenkarmit tehdään 2½ x 6 tuuman tarveaineesta. Ohuempien seinien ovien karmien syvyys tehdään suhteessa seinän paksuuteen. 80 cm ja leveämmät ovet tehdään 2 tuuman kehikko(?)puutavarasta.

Ovet tehdään erillisten erityispiirustusten mukaisesti ja heloitetaan kestävillä saranoilla, upotetuilla lukoilla ja näteillä messinkisillä väännettävillä ovenkahvoilla.

Ikkunoiden ja ovien yläpuolilla asennetaan verhokoukut.

Kaikki lattiat tehdään 1½" x 4" mäntylankuista, joiden tulee olla höyrykuivattuja sekä mahdollisimman oksattomia ja virheettömiä. Kaikissa puulattioissa olkoon ohjeiden mukaiset jalkalistat.

Koko rakennus lämmitetään ensiluokkaisilla, arkkitehdin valinnan ja tarkempien ohjeiden mukaisilla kaakeliuuneilla. Kaakeleiden nettohinta on noin 150 markkaa uunilta ja niiden tulee olla ensiluokkaisia. Uuni varustetaan kaikilla tarvittavilla tarvikkeilla, kuten kaksinkertaisilla kakluuninluukuilla, nokiluukuilla, pelleillä, kettingillä, venttileillä jne. Galvanoidusta pelistä valmistettu suojapelti asetetaan jokaisen uunin eteen.

Uuninmuurauksessa käytettäköön riittävää määrää tulenkestäviä tiiliä ja tulenkestävää savea. Paremmissa huoneissa käytetään messinkisiä ulompia kaakeliuuninluukkuja, vähäisemmissä valurautaisia. Hyvän vedon varmistamiseksi kaikki uunit on muurattava hyvin huolellisesti, varustettava mahdollisimman monilla hormeilla sekä testattava. Ne sijoitetaan arkkitehdin lähempien ohjeiden mukaisesti

Vesijohtoputket asetetaan siten, etteivät ne aiheuta häiriötä asuinhuoneisiin

Pankkisali varustetaan tehokkaammalla ilmanvaihdolla, vähintään 2 kappaleella ... terveysikkunoita.

Käyttöön tulevan kaiken lasin tulee olla ensiluokkaista suomalaista ikkunalasia. Pankin sisäänkäynnin ulompi ovi saa viistereunaiset peili(nsileät?)lasit. Joissakin sisätilojen ikkunoissa käytettäköön matta- tai läpinäkymättömiä laseja. Väliovien lasit aseteltakoon piirustusten mukaisesti

Täydelliset sähkövalaistusjohdotukset asennetaan ja sähköjohdot  ujutetaanlyijyputkien sisään, rappauksen alle. Johdot vedetään ... molempiin pankkisalin kattokruunuihin sekä kassan lattiaan ja molempien työpöytäryhmien alle. 4 kappaletta ulkolamppuja järjestetään piirustusten mukaisesti.

Myymäläpuoti saakoon sähköjohdotuksen ikkunoihin. Sähköiset soittokellojohdotukset laitettakoon pankkiin sekä johtajan huoneistoon.

Huoneiden seinät sliipataan, liisteröidään, liitoskohdistaan(?) patentoidaan(?), makuloidaan(?) ja tapetoidaan. Tapetin hinta 1,25 rullalta ja pankkisaliin 2 markkaa rullalta … Kaikki sisäkatot vattriivataan(?), seissatan(?) ja maalataan valkoisella liimavärillä. Reunakoristeet(?) tai kapeat kulta- tai mahonkilistat asetetaan katonrajaan. ... pankin kassaholvi maalataan öljymaalilla 2 kertaan. Kaikki jalkalistat, kynnykset, vuorilaudat ja kaikki näkyvissä oleva puinen sisustustyö spaklataan ja öljyvärimaalataan ensiluokkaisella tavalla.

            Kaikki ikkunat ja ovet, sisäpuoliset ikkunalaudat ja komerot maalataan maalarimestariklubin ensimmäisen luokan tariffin mukaan (pohjustetaan, spaklataan(?), silitetään(?) hiomalla ja maalataan 3 kertaan.) ... Kaikki näkyvillä oleva metallityö maalataan öljyvärein.

            Pankkisalin katto päälystetään kankaalla ja liimavärimaalataan. Pylväissä ja kattolistoissa olkoon kipsiset ornementit.

Kaikki maalaustyöt teetettäköön arkkitehdin hyväksymällä maalausliikkeellä.


Pankkisalin alkuperäinen suunnitelmapiirustus. Yksiyiskohta piirustuksesta 20.4.1914. Lähde: Nordean pankkimuseo.

VARHAISIMMILLAAN tässä kuvassa pankkisalissa näkyy viisi ikkunaa ja asiakastilossa on kaakelilattia

MUUTOKSENA EDELLISEEN tässä kuvassa kaakeliuunit on palautettu nurkista keskemmäksi peräseinää

TOTEUTUMATTA JÄI tässä kuvassa esitetty pylväiden tasalle sijoitettu ja myymälän pulelle pullistuva eteläisen väliseinän vahviketolppa sekä lattian neliskanttinen kaakelilaatoitus


Pankkisalin alkuperäinen halkileikkauspiirustus. Yksiyiskohta piirustuksesta 20.4.1914. Lähde: Nordean pankkimuseo.


VARHAISIMMILLAAN tässä kuvassa näkyvät kattovalaisimet. Työohjeessa puhutaan kahdesta kattovalaisimesta. Tässä vaiheessa on vielä epäselvää, onko kuvassa oikealla näkyviä valaisimia ollut kaksi, vaitarkoitetaan ko toisella valaisimella tuota roikkuvaa valaisinta.

ENSIMMÄISTÄ JA VIIMEISTÄ KERTAA tässä kuvassa näkyy pankkitiskin kassakopin sisätilat, takaseinän oven sijoittelu suhteessa seinän pakuuteen

TOTEUTUMATTA JÄI tässä kuvassa esitetty päätyseinän seinänpaksunnoksen kapiteeli, kaakeliuunin kapiteeli, tapetin aaltoileva kuosi.

Oteita koko rakennuksen kustannusarviosta.
Kustannusarvio lienee tehty maalis-huhtikuussa 1914.

Tällä puoli vuosisataa käsittävällä toimintakaudellaan on pankki kerinnyt sijaita jo monessakin talossa paikkakunnallamme, kunnes se nyt on saanut ajan vaatimuksia vastaavan huoneuston omassa, upeassa ja koko kaupunkia kaunistavassa rakennuksessa Mentserin ja Kirkkokadun kulmauksessa.
     Jos tämä pankkipalatsi jo ulkoasultaan on aistikas ja ajanvaatimuksia vastaava, niin on pankin huoneusto ja sisustuskin sitä. Jo heti veribyliin tultua huomataan että nyt sitä ollaan ajan vaatimuksia vastaavassa pankkihuoneustossa. Niin siroa, siistiä ja aistikasta on sisustus kaikkialla. Vestibylistä oikealle on itse pankkihuone, tilava ja valoisa, yleisön mukavuutta silmällä pitäen varsin aistikkaasti sisustettu ...  Rakennustyöt ... sai urakalla tehdäkseen rakennusmestari J. E. Solt Kristiinankaupungista. ... Rakennustöiden ylimpänä valvojana pankin puolesta toimi arkkitehti Valter Thomé sekä alivalvojana rakennusmestari J. Suvanto.
     Huoneustokaluston, joka, sanottakoon se heti, työn huolellisuuteen, sirouteen ja aistikkuuteen nähden, hakee vertaistaan, on valmistanut Johan Syrjäsen puuseppätehdas Espoossa.
     Sähkövalolaitteet on toimittanut Raahen Sähkö-osakeyhtiö ja lamppujen varsin aistikkaat pidikkeet ja varjostimet pakotetusta messingistä on valmistanut pankinjohtaja Isak Kerttula arkkitehti Thomén piirustusten mukaan."





Valokuvia pankkisalista ja pankkisalin muutospiirustuksia:



Nordean pankkimuseon kokoelmista. Kuvan pankkisalissa ei näy mitään kylttejä, papereita eikä käytön jälkiä, ei edes pankkitiskin keskelle tilattua graniittikiveä. Vaikutelmaksi jääkin, että kuva on otettu juuri pankin valmistuttua syksyllä 1915.

VARHAISIMMILLAAN pankkisali on esitettynä tässä kuvassa. Tällaiseksi Vater Thomé pankkisalin suunnitteli.

INFORMATIIVISIMMILLAAN tässä kuvassa: pylväiden tummuusaste, sohvan edustan pöytä sivulta kuvattuna. Vaikuttaisi, että pylväät, jalkalista ja takaseinän oviaukon reunat ovat maalatut saman tummusateen maalilla, mahdollisesti jopa samalla värillä. ENSIMMÄISTÄ KERTAA tässä kuvassa vasemmassa alanurkassa on esitettynä

ENSIMMÄISTÄ JA VIIMEISTÄ KERTAA tässä kuvassa: valaisimet, oikeanpuoleinen kaakeliuuni (pylväiden välissä), tapettien kuosi ja tummuusaste, takaoven pielien tummuusaste, alkuperäisten verhojen tummahko sävy, kassan korkeat lasiseinät, pankkikalusteiden tummuusaste, pankkitiskin takaiset kaltevat työtasot, pankkitiskin jalkustaosan puupinta, sohvan toppaukset, jalkalistan alkuperäinen tummuusaste.


Vintiltä 27.6.2007 löytynyt pankkitiskin vasemman päädyn kulkuväylän

saranoitu pöytätaso.

Alunperin sävy ei liene ollut näin vaalea. Väri on vaalentunut joskus 1950-luvulla (katso alempaa tuon aikakauden valokuvia pnakkisalista).



Toisen kerroksen kaksion entisen vessan lattiassa säilynyttä alkuperäistä Mettlacher-laatoitusta. Kuva tamikuulta 2007.

Kuusikulmaiset laatat ovat sivulta sivulle leveydeltään 150 mm, laatan nurkasta nurkkaan 172 mm. Suorien sivujen pituus on 85 mm.


Nordean pankkimuseon kokoelmista. Valokuva pankkisalista 7.7.1951.

VARHAISIMMILLAAN tässä kuvassa on esitettynä poistetun kattokruunun kohdalta loistevalaisimille lähtevä sähköjohto, pankkitiskin kaarevan osan kirjoitusalustana oleva musta graniittikivi, ikkunapokien keskivaiheille jälkikäteen asennetut messinkiset (tässä vielä maalaamattomat) kahvat, vesikeskuslämmityksen lämpöpatterit.

INFORMATIIVISIMMILLAAN tässä kuvassa on esitettynä verhojen laskostuminen, asiakkaiden kirjoituspöytä, sohvan edustan pöytä nurkitusten kuvattuna, tuolit, lattiakaakeleiden sijoittelu. ENSIMMÄISTÄ JA VIIMEISTÄ KERTAA tässä kuvassa näkyy ikkunaheloituksen sijoittelu. Korvasalvat vaikuttavat tässä kuvassa vaaleilta, mikä saattaa olla niiden alkuperäinen väri. Korvasalpojen alapuolelta on pääteltävissä, että tehdasväri on ollut lakattu mantelin ruskea. Ison pokan keskellä näkyvä kahva vaikuttaa metallinväriseltä. Koska näitä kahvoja ei ole päällemaalattu valkoisella, niin ne lienevät hieman myöhempää perua.

MUUTOKSENA EDELLISIIN tässä kuvassa pankkitiskin alaosa on päällystetty kiiltävällä metallilevyllä, salissa näkyy julisteita, seinäkello, kyniä, lappuja ja lomakkeita. Siis pankkisali on käytössä.



Nordean pankkimuseon kokoelmista. Valokuva pankkisalista 7.7.1951.

VARHAISIMMILLAAN tässä kuvassa: (mahdollisesti alkuperäisten) pankkikalusteet henkilökunnan puolelta.

INFORMATIIVISIMMILLAAN tässä kuvassa näkyvät verhotangot, henkilökunnan puolen (jo päällystetty) lattia, pankkitiskin keskiosan kassan mataloitettujen ikkunoiden takaosan ovien sijoittelu (joka poikkeaa piirustusten alkuperäisestä sijoittelusta).

Nordean pankkimuseon kokoelmista. Valokuva pankkisalista 7.7.1951. Henkilökunta vasemmalta oikealle: harjoittelija I.R., pankinjohtaja August Läksy, kassanhoitaja A.T. ja kesäapulainen M.R..

INFORMATIIVISIMMILLAAN tässä kuvassa näkyy pankkitiskin pylväs- ja peiliaiheet,

. ENSIMMÄISTÄ JA VIIMEISTÄ KERTAA tässä kuvassa:



Nordean pankkimuseon kokoelmista. Valokuva pankkisalista 7.7.1951. Henkilökunta vasemmalta oikealle: harjoittelija I.R., pankinjohtaja August Läksy, kassanhoitaja A.T. ja kesäapulainen M.R..

VARHAISIMMILLAAN tässä kuvassa: takaovien asettelu.

INFORMATIIVISIMMILLAAN tässä kuvassa on pankkitiskin kassan kohdalla oleva musta graniittilevy ja jalkalistan profiili. ENSIMMÄISTÄ JA VIIMEISTÄ KERTAA tässä kuvassa sisäänkäynnin ovi, pankinjohtajan huoneen ovi ja sen aukeamissuunta



Nordean pankkimuseon kokoelmista. Vasemmalla pankinjohtaja Mauno Viinikka. Kirjoituskilpailun palkintojen jakotilaisuus Raahen Porvari- ja Kauppakoulun parhaille kirjoittajille.
Kello vaikuttaa olevan yli 16. Pankkisalia on siis käytetty virka-ajan jälkeen myös juhlatilaisuuksien näyttämönä. Kuvattu

INFORMATIIVISIMMILLAAN tässä kuvassa: sohvan edustan pöydän jalka.




INFORMATIIVISIMMILLAAN tässä kuvassa: pankkitiskin koristepylväiden profiili.

MUUTOKSENA EDELISIIN tässä kuvassa: pankkitiskin tämän puoleinen päädyn saranoitu kansi näkyy tässä poistetun. Kansi siis löytyi 27.6.2007 ullakolta.



Nordean pankkimuseon kokoelmista. Kevät 1961

ALKUPERÄISISTÄ RAKENTEISTA VIIMEISTÄ KERTAA näkyy tässä kuvassa alkuperäinen takaovi, asiakastilojen pöydät, kaakelilattia.



Nordean pankkimuseon kokoelmista. Raahen konttorin henkilökuntaa 100-vuotispäivän merkeissä, siis vuonna 1964.
Kuvassa vasemmalta oikealle ilmeisesti T.P., pankinjohtaja Yrjö Suomela, I.U., apulaisjohtaja Toivo Vilminko (joka on asunut toisen kerroksen kaksiossa), A.S., R.S., A.T. ja I.R.




Ilmastoistisuunnitelma ilmeisesti vuodelta 1964. Yksityiskohta rakennuksen mukana tulleesta piirustuksesta

VARHAISIMMILLAAN tässä kuvassa näkyvät ilmanvaihtoventtiilit




Sisustusmateriaalit 1964

Seinävärin suhteen ollaan tässä vielä kahden vaiheilla ja halutaan koemaalattavaksi "värimalli J622/15 ja J622/20 arkkitehdille."
Katon "kattopeilit lumivalkois(ta ja) kaikki muut ornam. J622/2"
Ikkunasyvennysten reunaseiniin "J622/5"
Ikkunan yläpuolinen "verholauta J622/5". Sama sävy myös tuloilmaventtiilien edustan puusäleikköön, "Yhtenäinen säleikkö arkkit(ehdin) piir(ustusten) mukaan".
"Verhot lattiaan saakka"
"Patterisyvennykset J622/5"
"Ikk(una)penkkien alla J622/25"
"Patterit itse J622/5"
Pankinjohtajan huoneen edessä lukee "Lasiseinä"
Henkilökunnan lattian puolella lukee "DLW 1231" (linoleumimatto)
Pylväissä suunnitellaan "kapiteelit ja reunat J621/2" ja " Sinut J622/5"
Kaakkoisnurkan lattianrajaan on suunniteltu "uusi friisi puusta J622/5". Muissakin lattianrajoissa on merkitöjä "Friisi J622/5"
Pylväiden kohdalta kulkevan palkin osalta mainitaan "Palkin koristeet J622/5. Palkin yläsivut J622/2"
Lattialaattojen suhteen suunnitellaan käytettäväksi "Lattia: Finnflex 1036" jotka ovat tummempia "ja 1035" jotka ovat vaaleampia.
Lattian reunoilla "Jalkalista: Kymarno A60, väri 06"
Valaisimet on numeroitu, mutta niitä ei liene tässä tarkemmin kommentoitu.


VARHAISIMMILLAAN tässä kuvassa: pankkitiskin (ilmeisesti) mittauspiirustukset, joskin valokuvista tiedämme, että esimerkiksi kassan takaovien sijainnin suhteen piirustus ei ole tarkka. Pankkisalista on nyt puhkaistu ovi kassaholviin. Henkilökunnan takaeteiseen on tehty kaksi ovea. Siusäänkäynnin oven levennys lienee kuvattu jo tässä piirutuksessa.



Valaistussuunitelma 11/1964. Yksityiskohta rakennuksen mukana tulleesta piirustuksesta.


MUUTOKSENA EDELLISIIN tässä kuvassa: pankinjohtajan huoneeseen vievä ovi on siirtynyt enemmän oikealle ja oven aukeamissuunta on muuttunut. Oven vasemmalle puolelle on rakennettu ohutta seinää.


Muutospiirustus 3.1.1965.Yksityiskohta rakennuksen mukana tulleesta piirustuksesta.

MUUTOKSENA EDELLISIIN tässä kuvassa: pankinjohtajan huoneeseen vievän oven paikka ja aukeamissuunta on muuttunut ja oven oikealle puolelle suunnitellaan lasiseinää.


Kuvassa kolmas vasemmalta on pankinjohtaja Yrjö Suomela.

ALKUPERÄISISTÄ RAKENTEISTA VIIMEISTÄ KERTAA tässä kuvassa esitetään pankkitiski ja sohva

MUUTOKSENA EDELLISIIN tässä kuvassa ovi pankkisalista kassaholviin on puhkaistu ja lattiassa on nyt Finnflex-laatoitus


Pankkisali laajenee 1967. Yksityiskohta rakennuksen mukana tulleesta piirustuksesta.

Myymäläpuotia tässä vaiheessa koskeneet muutokset kuvataan myymäläpuodin remonttipäiväkirjassa.

Mainittakoon, että tässä pirustuksessa myymäläpuodin tuulikaappi puretaan, myymäläpuodin kaikki oviaukot suunnitellaan ummistettaviksi.


Puretun väliseinän tuenta. Yksityiskohta rakennuksen mukana tulleesta rakennepiirustuksesta 1967.

Ylhäällä esitetty tuenta on tässä kuvattu etelästä (eli myymäläpuodin puolelta) katsottuna.

Seinän kohdalla kattoa allunperin kannatellut pylväs siis on siirretty itään, samalle tasalle pankkisalin pylväiden kanssa.

Oikeassa ylänurkassa on halkileikkauskuva, jossa pankkisalin katonrajan kaareva muoto on kuvattu äärimmäisenä oikealla.


Sisustussuunnitelma 1968. Yksityiskohta rakennuksen mukana tulleeta piirustuksesta.

Pankkisali on laajentunut 1½-kertaiseksi. Alkuperäinen pankkitiski poistetaan tässä vaiheessa.





Nordean pankkimuseon kokoelmista. Pankkisalin laajennus (joka piirustusten perusteella on siis tehty 1968).
Kuvassa vasemmalta oikealle ilmeisesti I.R., O.H., A.P., A.T., S.S., L.R., pankinjohtaja Yrjö Suomela, apulaisjohtaja Toivo Vilminko (joka on asunut toisen kerroksen kaksiossa), T.P. ja A.G.

Pankkisalin ja myymäläpuodin välinen seinä on poistettu.Seinärakennetta kannatteleva pyväs näkyy vaaleapukuisen naisen selän takana.

Uusi lattiapäällyste lienee seuraavan valokuvan kellertävää linoleumia.


Pankkisalin länsipuoliskon lattiakerrostumat on inventoitu ja mm. todettu asbestivapaiksi 2006-2007.

Pankkisalin länsiseinusta ja arvatenkin koko pankkisalin länsipuolisko:
1)  harmaa 30x30 cm muovilaattalattia.
2)  rusahtava liima
3)  lastulevy
4)  rusahtava liima
5)  kellertävä naarmuuntunut linoleumimatto
6)  Vaalanruskea  liima
7)  Harmaa sementtimäinen tasoite
8)  musta kova tasoite.
9)  tasoite
10)  toinen tasoite, jossa on alkuperäisten 6-kulmaisten kaakelilaattojen painaumia
11)  betoni
12)  betonin alla ilmeisesti tiilimurausta


Sisustussuunnitelma 1987. Yksityiskohta rakennuksen mukana tulleesta piirustuksesta.

MUUTOKSENA EDELLISIIN tässä kuvassa pankkisalin ja myymäläpuodin välille on rakennettu takaisin seinä, joskin ohut.

Johtokunnanhuoneeseen vievän oven viereinen lasi näytetään ummistetun.


Arkkitehti Yegezu Wondafrashin 1.10.1987 tekemä huoneseloste huoneesta nro "03" eli alkuperäisen pankkisalin pohjoispuolesta. Lähde: Rakennuksen mukanan tullut asiakirja.

Muovimattoa ei siis ole poistettu, ainoastaan puhdistettu ja vahattu.

Tässä on yliviivattuna sanan (katon) kultaus. Millekkään kattokoristeiden kultaukselle ei kuitenkaan ole olut yläolevien valokuvien mukaisesti viitettä.


Arkkitehti Yegezu Wondafrashin 1.10.1987 tekemä huoneseloste huoneesta nro "04" eli alkuperäisen pankkisalin eteläpäädystä. Lähde: Rakennuksen mukanan tullut asiakirja.

Pankkisalin ja myymäläpuodin välisen nykyisen seinän materiaalina siis lienee lankkurunko, villoitus, levytys ja mahdollisesti lasikuitukangas.


Valaistussuunnitelma samaisen remontin yhteydessä 1988. Yksityiskohta rakennuksen mukana tulleesta piirustuksesta.




Tilanne ennen restauroinnin alkamista 2006.

Pylväät ovat alkuperäiset

Lattiamaton lienee asentanut joko pankki tai viimeistään 1979 rakennusmestariyhdistys.

Pylväiden vasemmalla puolella näkyvän seinän on rakentanut ALTE oy, pääomistajansa työhuoneeksi ja ALTE invest oy:n toimistoksi.

Oikeassa reunassa näkyvä seinämä on Revon Sähkön maisemakonttoriseinää, arvatenkin juuri niitä seinäelementtejä, joilla pankkisalin eteläpäädystä oli erotettu sähköyhtiön johtajalle huone


Alakerran ilmanvaihtputket inventoi ja puhdisti nuohooja Kari Hämäläinen. Kuva 17.6.2005.


Arkkitehtiylioppilaat tekemässä pankkisalin mittauspiirustuksia 23.9.2005.



Miittauspiirustus syksyltä 2005. Oulun Yliopisto. Arkkitehtuurin osasto. Arkkitehtuurin historia II. Ensimmäisen kerroksen pohjapiirustuksen yksityiskohta. Mitattu 23.9.2005. Piirretty 27.11.2005. Arkkitehtiyliopilaat Riitahuhta, Sutinen, Kautti ja Merikari.



Erikoismaalari Katja Aaltonen selvittämässä pylvään alkuperäistä värisävyä 7.8.2006.


Lukko- ja avainpalvelu T. Flink ky:n Jarkko Flink kassaholvissa aukaisemassa pankkisaliin vievää kassaholvinovea 14.11.2006.


Ovi saatiin auki ja Jarkko Flink onnistui tekemään siihen jopa uudet avaimet.


Sähköyliasentaja Keijo Leiviskä tekemässä pankkisalin sähköjohdotuksia jännitteettömiksi. Kuva 8.1.2007.


Raahen amatillisen aikuiskoulutuskeskuksen restaurointikisällin tutkintoon tähtäävän kurssin osanottajat purkamsassa insinööritoimisto ALTEn väliseiniä ja sähköjohtoja.



Valaisimet, kaapelikourut ja huoneen korkeuden tuntua mataloittaneet puukehikot roikkuivat katosta kettinkien varassa.



Pankkisalin itäpuoliskolta paljastui alkuperäinen mäntyponttilautalattia. Länsipuoliskon Mettlacher-laatoitus valitettavasti oli poistettu, mutta paikoin lattiakaakeleiden painumat ovat löydettävissä ja lattia on siten vielä rekonstruoitavissa.


Restaurointikisälli Juha Väyrynen entistämässä pankkisalin sisäpokia. Kuva 20.1.2007.


Sisäpokat ovat entistetyt ja palaavat pankkisaliin 19.2.2007.




RESTAUROINTISUUNNITELMAT

Aiemmin luonnosteltu rrestaurointisunitelma löytyy huonekortista.

Mallinnus

Huoneen sisätilojen ja alkuperäisten huonekalujen AutoCad-mallista olisi hyötyä

Lattiat