kaakeliuunit

Ostetaan:

2 kappaletta Turun kaakelitehtaan (vuoden 1925 luettelon) valkoisia keskiseinän kaakeliuuneja N:o 268 - molemman kolmella kakelikerroksella korotettuina ja todennäköisesti myös hieman levennettyinä. Alkuperäisistä uunesta on säilynyt valokuva, laatuluokka sekä hinta.

Turun kaakelitehtaan (vuoden 1925 luettelion) valkoinen vinottain asetettu nurkkauuni N:o 3, 59 tai 82. Etsinnän kohteena olevasta alkuperäisestä kakluunista on säilynyt muutamia palasia, sokkelin tarkka muoto, laatuluoka sekä noin-hinta.

Högforssin valurautahellat N:o 2 ja 3.

Tarjoukset:
Tarjoukset osoitteeseen kirkkokatu.20@luukku.com

Savuhormit ja ilmanvaihtohormit tehdään seinämuurien sisään piirustusten ja ohjeiden mukaisesti. Keittiön hellojen hormit tehdään 15 x 17 cm ja 15 x 30 cm kokoisiksi, vastaavasti ruokasalinuunille 15 x 20 cm ja kaikille muille uuneille 15 x 17 cm. Hormit on muurattava huolellisesti samassa määrin kun seinämuuri kohoaa, ne harjataan pensselillä… Keittiö varustetaan pankinjohtajan huoneistossa kaksiosaisella sinkityllä tiskipöydällä ja pienemmällä ja yksinkertaisemmalla tiskipöydällä vahtimestarinhuoneistossa. Tiskipöytä rakennetaan ovelliseksi kaapiksi. … Keittiöhelloiksi asetetaan Högforsin malli n:o 2 pankinjohtajanhuoneistoon ja N:o 3 vahtimestarin huoneistoon. Ne on varustettava liesikuvulla, paistinuunilla, osavledarella(?), kuparisella vesisäiliöllä ja lämpökaapilla. 18" kaakelia käytetään jalustaan ja kahteen kerrokseen seinälle. Keittiönhellojen ympärillä olkoon 35 cm:n levyinen peltisuikale.

Sisävalokuvan perusteella pankkisalissa ei ollut enää kaakeliuuneja 7.7.1951. Ulkovalokuvan perusteella talossa oli vesikeskuslämmityksen savupiippu jo 1950-1960 luvuilla. Alakerran kakluunit siis lienee poistettu jo ennen vuotta 1951.

Vahtimestarin keittiö ja makuuhuone

Alkuperäisen työohjaan mukaan siis:
Keittiöhelloiksi asetetaan Högforsin malli n:o 2 pankinjohtajanhuoneistoon ja N:o 3 vahtimestarin huoneistoon. Ne on varustettava liesikuvulla, paistinuunilla, osavledarella(?), kuparisella vesisäiliöllä ja lämpökaapilla. 18" kaakelia käytetään jalustaan ja kahteen kerrokseen seinälle. Keittiönhellojen ympärillä olkoon 35 cm:n levyinen peltisuikale.

hellat

www.kansalliskirjasto.fi Digitaaliset kokoelmat. Pienpainatteet. Högforsin tehdas Osakeyhtiön kuvasto.
Kuvaston painovuotta ei ole vielä pystytty tarkistamaan.

Tässä huoneessa kuitenkin oli hella. Piirustuksissa 1960 hella on vielä paikoillaan, mutta 1964 piirustuksessa se on jo purettu.

Tehdyssä remontissa 2008 pyrittiin mysö pitämään mielessä se, että tulevaisuudessa tähän kaksioon saatetaan haluta tehdä keittiö ja että sen olisi hyvö ola tehtävissä tähän alkuperäiseen keittiöhuoneeseen.

Vaikkakeittiötä ei siis palautettukaan, niin muissa ratkaisuissa pyrittiin nurkkahuoneeseen luomaan pienen keittiön tunnelmaa - pyritään luomaan uskottava ei-ylellinen keittiön tunne.

Vesi-ja viemäriputkitysten vuoksi myllerretty alkuperäinen rossi.

koolauksiet jouduttiin tekemään osin uudestaan.

Rekonstruoitavien lattioiden tuenta järjestyi moitteettomasti, vanhan mallin mukaan

Rossipohjasta löytyi alkuperäisen kakluunin sirpaleita, joiden perusteella alkuperäisen kakluunin (valmistaja ja) tyyppi saataneen luotettavasti selvitettyä.

Alkuperäisen työohjeen perusteella kakluuneista tiedetään siis joitain yleisiä periaatteista:

A) Koko rakennus lämmitetään ensiluokkaisilla, arkkitehdin valinnan ja tarkempien ohjeiden mukaisilla kaakeliuuneilla.

B) Kaakeleiden nettohinta on noin 150 markkaa uunilta ja niiden tulee olla ensiluokkaisia.

C) Uuni varustetaan kaikilla tarvittavilla tarvikkeilla, kuten kaksinkertaisilla kakluuninluukuilla, nokiluukuilla, pelleillä, kettingillä, venttiileillä jne.

D) Galvanoidusta pelistä valmistettu suojapelti asetetaan jokaisen uunin eteen.

E) Uuninmuurauksessa käytettäköön riittävää määrää tulenkestäviä tiiliä ja tulenkestävää savea.

F) Paremmissa huoneissa käytetään messinkisiä ulompia kaakeliuuninluukkuja, vähäisemmissä valurautaisia.

G) Hyvän vedon varmistamiseksi kaikki uunit on muurattava hyvin huolellisesti, varustettava mahdollisimman monilla hormeilla sekä testattava.

H) Ne sijoitetaan arkkitehdin lähempien ohjeiden mukaisesti.

Tästä kyseisetsä uunita tiedettiin myös monia asioita. Piirustusten perusteella jo tiedettiin, että:

I) Uuni on siis ollut nurkkauuni

Vahtimestarin huoneiston alkuperäinen suunnitelmapiirustus.
Yksiyiskohta piirustuksesta 20.4.1914. Lähde: Nordean pankkimuseo 2007.

VARHAISIMMILLAAN kaksion huonejärjestely on tässä jo lopullinen. Hella ja kaakeliuuni ovat lopullisilla paikoillaan (joskin toteutetussa versiossa kaakeliuuni ei ollut pönttöuuni). Kuvasta näkee, mitkä seinät ovat tiilimuurattuja ja mitkä seinät cloissong-seiniä ja mitkä ovat kaapinseiniä

Lisäksi alkuperäisetä lattiapinnasta voitiin mitata alkuperäisen kaakeliuunin sokkelin pohjan mitat ja muoto:

Kuva vahtimestarin makuuhuoneen lounaisnurkasta syyskuussa 2008.
Kuvassa valkealla näkyy nurkkakaakeliuunun pohja.
Vasemasta reunasta näkee hyvin, millä tavoin uunin kulma on ollut pyöristetty.

J) Siis uunin leveys on ollut noin 102 cm

K) Uunin syvyys on ollut luokkaa 32 cm.

L) Uunin sokkelin etukulmat ovat olleet pyöristetyt siten, että pyöristyksen säde on ollut jotakuinkin 14 cm

Rossipohjasta löytyi muutamia kaakeliuunin palasia, jotka todennäköisimmin ovat peräisin juuri tämän huoneen kaakeliuunista:

Viereisen huoneen rossipohjasta löytyneen alkuperäisen (ilmeisesti juuri tämän nurkkauksen) kakluunin palasia.
Kuvassa näkyy myö jiirilaudoitus, joka on kiertänyt uunin etureunaa.
Kuva syyskuulta 2008. Minikeittiö on purettu.
Vesipisteen vesijohdot ja viemäriliittymä näkyvät taustalla.

M) Kaakeliuunin on ollut valkoinen

N) Uuni on sisältänyt suuria tasapintaisia laattoja (kuvassa nro 2), joden (ilmeisesti) korkeus on ollut noin 44,2 cm.

O) Uuni on sisältänyt (ilmeisesti ylempänä pystysuorissa kulmissa) jyrkemmin kaareutuvia nurkkapalasia (kuvassa nro 1), joiden kaaren säde on ollut noin 9,4 cm

Näiden tietojen perusteella voitiin piirtää uunin pohjakuva:

P) Lisäksi rossipohjasta on löytynyt yksi palanen kaakeliuunin listaa, jonka profiili on keskeisltä osiltaan kovera:

Viereisen huoneen rossipohjasta löytyneen alkuperäisen (ilmeisesti juuri tämän nurkkauksen) kakluunin palanen.
Kuva loppuvuodelta 2008.

Sama kaakelinpalanen kuin yllä. Sivukuva profiilista.

Q) Rakennusksen muista huoneista tiedettiin, että pankkisalissa on ollut Valter Thomén itsesnä suunnittelema Turun Kaakelitahtaan kakluuno Nro 268.

R) Rakennuksen yläkerran ruokasalissa on ollut (ja on vieläkin) Valter Thomén itsensä suunnittelema Turun Kaakelitehtaan kakluuni Nro 263.

S) Lisäksi kirjalisuuden perusteella tiedettiin, että Valter ja Ivar Thomé suosivat rakennuksissaan Turun kaakelitehtaan uuneja.

T) Turun Kaakelitehtaan myyntiluetteloista löytyvät seuraavat nurkkauunit, joiden sokkelin etukulmat olivat pyöristetyt:

U) Turun Kaakelin luettelossa 1925 on uunin sokkelin pohjakuva ja sokkelin mitat pohjakuvien perusteella kaikki 11 vinot ja pyöreäkulmaiset nurkkauunit etsittiin. Ne ovat kakluunit N:o:

2a   (Luettelossa 1920 on kerrottu uunin korkeus 2,7 m jaakelikoko 10" tai 17" kaakelilla. Lluettelossa 1925 on uunin sokkelin pohjakuva ja sokkelin mitat)
2b   (luettelossa 1925 on uunin sokkelin pohjakuva ja sokkelin mitat)
2c   (luettelossa 1925 on uunin sokkelin pohjakuva ja sokkelin mitat)
3   (Luettelossa 1920 on kerrottu kaakelikoko 17" ja 18". Luettelossa 1925 on uunin sokkelin pohjakuva ja sokkelin mitat)
6   (Luettelossa 1923 on kerrottu uunin korkeus 2,7 m, leveys 1 m ja että kulmauunissa syvyytenä on 1½ kaakelinleveyttä. Luettelossa 1925 on uunin sokkelin pohjakuva ja myös siinä on kerrottu lisäksi sokkelin syvyys)
8 (Luettelossa 1923 on kerrottu uunin korkeus 2,35 m, leveys 1,18 m ja että kulmauunissa syvyytenä on 1½ kaakelinleveyttä.)
11 (Luettelossa 1923 on kerrottu uunin korkeus 2,65 m, leveys 0,97 m ja että kulmauunissa syvyytenä on 1½ kaakelinleveyttä.)
12 (Luettelossa 1923 on kerrottu uunin korkeus 2,65 m, leveys 0,97 m ja että kulmauunissa syvyytenä on 1½ kaakelinleveyttä.)
13   (luettelossa 1925 on uunin sokkelin pohjakuva ja sokkelin mitat)
59   (Luettelossa 1920 on kerrottu uunin korkeus 2,79 m ja että kulmauunissa syvyytenä on 1½ kaakelinleveyttä (ja vapaan seinän uunissa 2½ kaakelinleveyttä). Luettelossa 1925 on uunin sokkelin pohjakuva ja sokkelin mitat)
82   (Luettelossa 1920 on kerrottu uunin korkeus 2,97 m ja että kulmauunissa syvyytenä on 1½ kaakelinleveyttä (ja vapaan seinän uunissa 2½ kaakelinleveyttä). Luettelossa 1925 on uunin sokkelin pohjakuva ja sokkelin mitat)
83 (Luettalossa 1920 on kerrottu uunin korkeus 2,97 m)
139   (luettelossa 1925 on uunin sokkelin pohjakuva ja sokkelin mitat)
216   (Luettelossa 1920 on kerrottu uunin korkeus 2,85 m ja että "kulmaan 5 kaakelia ja 2 kulmaa kerroks.". Luettelossa 1925 on uunin sokkelin pohjakuva ja sokkelin mitat)
216a   (Luettelossa 1920 on kerrottu uunin korkeus 2,85 m, leveus 0,94 m ja että "kulmaan 5 kaakelia ja 2 kulmaa kerroks.". Luettelossa 1925 on uunin sokkelin pohjakuva ja sokkelin mitat)
274 (Luettelossa 1920 on kerrottu uunin korkeus 2,35 m ja leveys 1,18 m)

V) Muita luetteloita ei ole vielä kaktosttu tarpeelliseksi tutkia. Koska Valter ja Ivar Thomén ja Turun kaakeliuunitehtaan suhde oli hyvin läheinen ja koska rakennuksessa tiedetään varmasti olleen ainakin kaksi Turun kaakelitehtaan uunia, niin myösjkään muiden kaakelitehtaiden luetteloista näitä uuneja ei etsitty. Toistaiseksi ei ole analysoitu aiempien myyntiluetteloiden uuneja.

W) Löydetyistä uuneista poistettiin aluksi uunit nro 2a, 2b, 6, 11, 12, 13, 139, 216, 216a, 268 ja 274, koska niissä ei ole kohdan P) mukaista sileäpintaista koristeellista listaa.

X) Jäljelle jäivät uunit nro 2c, 3, 59, 82 ja . Näistä poistettiin uuni nro 2c ja , koska siinä ei vaikuta olevan nurkkapalasia (ei sivuilla eikä ylhäällä) jotka kaartuisivat jyrkemmin kuin sokkelin etunurkat.

Y) Jäljelle jäivät uunit 3, 59 ja 82. Seuraavan taulukon mukaisesti nämä kolme uunia olivat myös sokkelin mittasuhteidensa puolesta lähellä huoneen alkuperäistä uunia.

Z) Uuni nro 3: Sen leveys on 100 ja vinon nurkkauunin syvyys 34 cm.

jota siis myös oli satavaissa valkoisen:

Å) Uunin N:o 59 leveys on 104 ja vbinon nurkkauunin syvyys on 37 cm

Ä) Uunin N:o 82 leveys on 105 ja vinon nurkauunin syvyys on 35 cm

Johtokunnan huone

Nurkkauuni
leveys 135x syvyys seinällä max 47
voi olla, että näistä on vähennettävä ehkä 8,7 mm reunalista, jota tässä ei enää ole
lattia on moitteettomasti paikattu ponttipuulla, joskaan saumat eivät ole sxattuneet linjaan
malliesimerkki myähemmille paikoille joskin mahdolinen reunalauta tullaan säästämän ja lautat tekemään irroitettaviksi

Yläkerran kaksion läntinenhuone

Kaakeliuunin pohja on ollut
137xmax83cm
se ei siis ole vainut olla matsal uunin kaltainen, joka on 113 cm leveä

takkaa reunustavan reunuslaudan leveys on 8.0 cm (vrt herrrum 8,3 cm)

Yläkerran kaksion itäinen huone

hellan leveys on ollut max118cm

Herrainhuone

Kakluunin leveys on ollut 137xmax84cm

kakluunin reunuslauta 83 mm

Pankinjohtajan huoneiston eteläinen makuuhuone

Kakluuni on ollut 109x77,2cm
reunuslauta on 8,3 cm

Pankkisali

Nordean pankkimuseon kokoelmista. Kuvan pankkisalissa ei näy mitään kylttejä, papereita eikä käytön jälkiä, ei edes pankkitiskin keskelle tilattua graniittikiveä. Vaikutelmaksi jääkin, että kuva on otettu juuri pankin valmistuttua syksyllä 1915.

Alkuperäinen pankkisali on esitettynä tässä kuvassa. Tällaiseksi Vater Thomé pankkisalin suunnitteli.

Kakluuni näkyy pylväiden välissä.

Kuvasa näky, että kakluunon onnoin 3 m korkea

GIMP ohjelmalla määritettin että yhden kaakelilaattakerroksen korkeus on noin 25 cm. Jotta tästä luettelon uunosta tulisi noin 3 m korkuinen, niin sitä on korotettava 3 kaakelikerroksella.

Kaakeliuunin sokkelin jälkiä (nykyisessä lattiassa) ei ole vielä analysoitu, ei myöskään maalikerroksia uunin takana. Siis uunin (todennäköisistä) levennyskerroksista ei ole vielä päästy käsitykseen.

Pankkisalin kaakeliuuni. Uuni on Valter Thomén suunnittelema.
Turun Kaakelitehdas. Luettelo vuodelta 1925. Uuni nro 268.
Kuvalähde www.kansalliskirjasto.fi Digitoidut arkistot. Pienpainatehaku.

Pankinjohtajan huoneiston ruokasali

Yhteistyötahot
- Aarteita Aarteita
- Maritta Tolvanen

Kirjalisuutta
- Kansalliskirjaston digitaaliset kokoelmat
- Turun kaakelitehtaan kirja

Muistiinpanot

Pariisin vuoden 1900 maailmannäyttelyn valmistelusta oli tullut maassamme huomattava kansallisten aatteiden korostaja. Elettiinhän maassamme helmikuun 1999 manifestin jälkeistä ns. ensimmäistä sortokautta. [Helena Soiri-Snellman: Turun Kaakelin kakluunit. Turun maakuntamuseo 2003. ISBN 951-595-092-9]

Taideteollisuuteen kuuluivat myös kaakeliuunit. Arabian tehdas oli tilannut suomalaisilta suunnittelijoilta uusia malleja ja tehtaan tuotteet palkittiin Pariisista kultamitalilla. Nämä uunit sekä Iiris-huoneen uuni tulivat olemaan esikuvia kaakeliuunien suomalaiselle mallistolle.. [Helena Soiri-Snellman: Turun Kaakelin kakluunit. Turun maakuntamuseo 2003. ISBN 951-595-092-9]

Venäjän vallan loppuaikana eli sortovuosina maamme taiteilijat ja arkkitehdit etsivät sisustustaiteessakin kansallista identiteettiä ja hakivat ideoita kansantaiteesta.. [Helena Soiri-Snellman: Turun Kaakelin kakluunit, s. 98. Turun maakuntamuseo 2003. ISBN 951-595-092-9]

(Turun) Kaakelitehtaan vanhaa mallistoa myytiin edelleen, mutta uudet klassiset mallit toi Turkuun Thomén veljesten arkkitehtitoimisto.. [Helena Soiri-Snellman: Turun Kaakelin kakluunit, s. 146. Turun maakuntamuseo 2003. ISBN 951-595-092-9]

Ensimmäinen ja ainoa (Turun) kaakelitehtaan johtokunnan pöytäkirjoissa nimeltä mainittu suunnittelija oli arkkitehti Thomé, Valter Thomé (1874-1918).. [Helena Soiri-Snellman: Turun Kaakelin kakluunit, s. 146. Turun maakuntamuseo 2003. ISBN 951-595-092-9]

Myöhemmin tammikuussa 1918 mainitaan (Turun kaakelitehtaan) johtokunnan pöytäkirjassa, että arkkitehti Thomé oli hoitanut voittoa tuottavan osakekaupan Helsingissä. Hänelle esitetään 6900 mk:n välityspalkkiota. Suurehkoa summaa perustellaan sillä, että se oli samalla kunniavelka (honorar) siitä, että Thomé oli hankkinut firmalle tilauksia ja tehnyt palveluksia ilman korvausta.. [Helena Soiri-Snellman: Turun Kaakelin kakluunit, 146. Turun maakuntamuseo 2003. ISBN 951-595-092-9]

Wilh. Andestenin vuoden 1907 luettelon interiöörikuvissa on kaksi kansallisromanttista uunia, joiden suunnittelijoiksi on merkitty Thomé & Lindahl (numerot 86 ja 87).. [Helena Soiri-Snellman: Turun Kaakelin kakluunit, s. 150. Turun maakuntamuseo 2003. ISBN 951-595-092-9]

Andestenin vuodelta 1910 olevassa luettelossa näkyy sekä Ivat että Valter Thomén signeerauksia vuodelta 1909. Ivar Thomén korkean litteän uunin reliefikoristeet ovat kansallisromanttisia mäntyaiheita. Valter Thomén uunit olivat niukkakorsteisempia. Lisäksi molemmilla oli samantapainen malli Turun (kaakelitehtaan) luettelossa.. [Helena Soiri-Snellman: Turun Kaakelin kakluunit, s. 150. Turun maakuntamuseo 2003. ISBN 951-595-092-9]

Uuniin 263 liittyen Kopioi koko sivun 150 alapuolen teksti ja luonnokset sivulta 151

Klassiset mallit tulivat Turun kaakelitehtaalle 1910-luvulla.. [Helena Soiri-Snellman: Turun Kaakelin kakluunit, s. 169. Turun maakuntamuseo 2003. ISBN 951-595-092-9]

Kaakeliuunien ornamenttiaiheet seurasivat tiiviisti rakennusteollisuuden koristeaiheita. Koska kaakeliuuneja suunnittelivat etupäässä arkkitehdit, oli selvää, että heidän rakennuksissaan siintyivät samat koristeaiheet. Arkkitehdit luottivat 1800-luvun koristemaalareiden kykyyn koristella interiöörit arkkitehtuuriin sopivilla koristeaiheilla. Nämä koristeaiheet olivat kaikille tuttuja antiikista lainattuja ornamentteja.. [Helena Soiri-Snellman: Turun Kaakelin kakluunit, s. 169. Turun maakuntamuseo 2003. ISBN 951-595-092-9]

Thomen veljesten viimeiset uunit ja historismi. Kopioi sivu 170

Kun Turun kaakelitehtaalla oli käsissään melkein koko Suomen kaakeliuuniteollisuus, otettiin uudet keskuslämmityssysteemit käyttöön. Suurissa 1920-luvun lopun kerrostalohuoneistoissa oli keskuslämmitys ja rautapatterit ikkunoiden alla olevissa syvennyksissä. Uudisrakennusten asunnoissa oli kuitenkin vielä puilla lämmitettävä keittiön hella ja isommissa asunnoissa eteishalleissa takka.. [Helena Soiri-Snellman: Turun Kaakelin kakluunit, s. 182. Turun maakuntamuseo 2003. ISBN 951-595-092-9]

työohjeessa ei puhuta mistään takoista, ainoastaan kakluuneista

Takkaesitteessä (1929) on kaikkiaan 21 erilaista kaakelitakkaa, jotka on melkein kaikki sijoitettu peilipaneeleilla vuorattuihin eteisauloihin. Osa esitteen malleista näyttää olleen katkaistuja kaakeliuunien alaosa, esim ... Valter Thomén 269 on majolikatakka 369. Tosin Thomén nimeä ei esiinny takkaesitteessä. Kaikki mallit ovat enemmän ai vähemmän klassistisia. . [Helena Soiri-Snellman: Turun Kaakelin kakluunit, s.185. Turun maakuntamuseo 2003. ISBN 951-595-092-9]

Kaakeliuunien suunnittelijoiden nimet perustuvat Turun kaakelitehtaan vuoden 1923 esitteen kuvaosaan tehtyihin lyijykynämerkintöihin sekä myöhempiin painettuihin nimiin. Ei ole tietoa kuka teki merkinnät mainittuun kuvastoon, eikä myöskään se, miksi kaikki nimet eivät esiinny painettuina. Lähes kaikki mainitut suunnittelijat olivat arkkitehtejä, usein toimiston nimen taakse kätkeytyneitä.. [Helena Soiri-Snellman: Turun Kaakelin kakluunit, s. 196. Turun maakuntamuseo 2003. ISBN 951-595-092-9]

Thomén arkkitehtiveljekset olivat omaa luokkaansa, sillä heidän uunejaan oli kaikilla kolmella tehtaalla (eli Turun kaakelitehtaalla, Wilh. Andestenilla ja Tampereen kaakelitehtaalla). Turun tehtaan suhteet Thomén veljeksiin suunnittelijoina olivat vuosina 1909-1917 huomattavan korostuneina ja uunimalleja oli varmasti enemmän kuin on mainittu.. [Helena Soiri-Snellman: Turun Kaakelin kakluunit, ss. 199-200. Turun maakuntamuseo 2003. ISBN 951-595-092-9]

Thomé, Ivar (1882-1918) 262
Thomé, Valter (1874-1918) 263,268,269,270,271
. [Helena Soiri-Snellman: Turun Kaakelin kakluunit. s. 203. Turun maakuntamuseo 2003. ISBN 951-595-092-9]

Suunnittelijoiden nimet tulivat esille vasta ... aikana, jolloin muut suuret kaakelitehtaat olivat jo lopettaneet toimintansa. [Helena Soiri-Snellman: Turun Kaakelin kakluunit, s. 203. Turun maakuntamuseo 2003. ISBN 951-595-092-9]

Maamme teollisten kaakeliuunien aika oli runsaat sata vuotta. Varsinainen teollinen tuotanto alkoi sekä Turussa että Helsingissä 1840-luvulla. Tuotanto loppui ikään kuin luonnolliseen kuolemaan 1940-1950 -luvun vaihteessa, sillä sodan jälkeinen aika hylkäsi kaakeliuunit modernien lämmitystapojen yleistyessä. [Helena Soiri-Snellman: Turun Kaakelin kakluunit, s. 217. Turun maakuntamuseo 2003. ISBN 951-595-092-9]

Tiilitakat tulivat suunniteolioiden ja tilaajien keskuudessa muodikkaiksi 1950-luvulla. Näitä suuriakin tiilitakkoja muurattiin kerrostalojen olohuoneisiin tuomaan elävää tulta mataliin asuinhuoneisiin. Kaakelitehtaita ei enää tarvittu kaakeliuunien tai -takkojen valmistajina ja näin oli viimeisen huomattavan tehtaan - Turun kaakelitehtaan - tarina kakluunien tuottajana ohi. [Helena Soiri-Snellman: Turun Kaakelin kakluunit, s. 223. Turun maakuntamuseo 2003. ISBN 951-595-092-9]

etsi parempitasoiset kuvat 1932 ja 1943