puumiehen_rakennusoppi

Keinänen, Wäinö. Rakennusopin tietokirja. 2001. WS Bookwell Oy. ISBN 951-0-25855-5. Näköispainos Wäinö Keinäsen alunperin vuonna 1925 ilmestyneen ”Puumiehen rakennusoppi” -kirjan 1949 painetusta kaksiosaisesta neljännestä painoksesta. Vuoden 2001 painoksen esipuhe Panu Kaila.

Seuraavassa otteita lähinnä alkuperäisestä kirjasta vuodelta 1925:

Tämä alkuperäinen kirja löytyi Oulun Yliopiston kirjasosta.

Luonnolisia rakennuskiviä käsittelevä alkuperäinen kappale.

Kun tahdotaan tasaisempaa pintaa, käytetään ns. ristipäävasaraa (kuva 14, L 2) tahi pukkelihakkua (kuva 15, L 2). ... Mitä tiheämmässä tällaisen ristipäävasaran kärjet ovat, sitä hienompaa tulee sen jälki. Kärkien välivaihtelee n. 20 mm - 5 mm karkearistipäävasarasta hienoon ristipäävasaraan. Ristipäähakkaus luokitellaan sen mukaan, kuinka tiheätä ristipäävasaraa on viimeksi käytetty. ... Hieno ristipäähakkausta käytetään vain hienoimmissa töissä, kuten muistopatsastöissä jms. [Keinänen, Wäinö. Rakennusopin tietokirja. 2001. WS Bookwell Oy. ISBN 951-0-25855-5. Näköispainos vuoden 1949 painoksesta, sivut 40 ja 41]

sivu 57-58

   Puisia välikattoja voidaan tehdä jossakin määrin tulenkestäviksi rappaamalla niiden alapuolet. Tällöin laudoitetaan vuoliaisten alapuoli umpeen joko 1":n tai ¾":n hylkylaudoilla ja laudoituksen alapuolella naulataan ristiin toistensa yli kaksi harvaa kerrosta rappaustikkuja. Tämä tikutus rapataan sitten kalkki- tahi sementinsekaisella kalkkilaastilla. Rappaustikut ovat n. 4-5 mm paksuja, 1":n levyisiä ja n. 80-100 cm pitkiä, ja niitä käytetään sekä kiskottuja että sahattuja. Tikutuksen sijasta voidaan myös käyttää rautalankaverkkoa tai kipsilevyjä.
   Puisia väliseiniä tehdään myös tulenkestäviksi rappaamalla. Seinät tehdään silloin tavallisesti rakennuksen jätelaudoista, telinelaudoista y.m. vuonommasta puutavarasta. Laudat halkaistaan ensin hyvin kapeisiin osiin, jottei niiden liikkuminen seinässä vioittaisi rappausta. Ne naulataan kahteen kerrokseen ristiin päällekkäin ja tikutetaan sekä rapataan kuten katotkin.
   Varsinaiset tulenkestävät väliseinät tehdään monella eri tavalla. Muuraamalla tavalliseen kalkkilaastiin ne tehdään puolen kiven paksuisiksi. Reunalleen muuraamalla ne voidaan tehdä ¼ kiven paksuisiksi, mutta tällöin on käytettävä sementtilaastia sekä muurauksessa että rappauksessa ja tiilet ovat ennen muuraamista kasteltavat. Ovenreikien yläpuolelle on muurattava lankku, johon oven kehä kiinnitetään, Kehän sivujen kiinnitystä varten on seiniin muurattava rauta-ankkurit. Betonista tehdään väliseiniä joko valamalla ne paikalleen, käyttämällä täytteenä joko kivihiilikuonaa tahi tuhkaa y.m., tahi valamalla seinälevyjä, jotka sementtilaastin tahi kipsin avulla yhdistettään seinäksi. Näitä seinälevyjä on monta eri lajia, joissa etupäässä liitossaumat ovat erilailla tehtyjä, ja suuruus vaihtelee. Pääasia on, että liitos tulee vahva ja etteivät ne tule liian raskaiskia käsitellä. Näitä seinälevyjä tehdään myös kipsistä, ja niissä käytetään täytteenä samoja aineita kuin edellisissäkin. Kipsilevyt tehdään usein myös joko yhden tahi kahden ilmakerroksen kanssa ja ne valetaan joko karkeapintaisiksi, jolloin seinätä ovat rapattavat, tahi sileäpintaisiksi, jolloin seinät voidaan siloittaa kipsilaastilla teräksisen levyn avulla.

sivu 64-65

   Puun päälle laastitessa käytetään useimmiten rappaustikkuja eli rappauspäreitä, jotka naulataan puun päälle jättämällä tikunlevyiset raot niiden väliin ja toinen tikkukerros naulataan ristiin edellisen päälle. Laastina käytetään tavallisesti kalkkilaastia ja sitä voidaan vielä vahvistaa sekoittamalla siihen lehmänkarvoja. Tikutuksen sijasta voidaan myös käyttää sisälaastituksessa pitkiä, kuivia ruokoja, jotka kiinnitetään puuhun rautalankojen ja naulojen avulla. Hyvä, vahva sisälaastitus saadaan naulaamalla rimojen varaan rautalankaverkkoa, joka laastitetaan ensin sementtikalkkilaastilla ja hierretään sitten kalkkilaastilla. Sisälaastituksen pohjana käytetään myös kipsistä, verkontapaisen kokosmaton päälle valettuja noin 15 mm:n paksuisia levyjä. Esim. sealiol-levyt. Levyt naulataan seiniin ja laastitaan joko puhtaalla kalkkilaastilla tahi kipsinsekaisella laastilla. Etenkin lautarakennuksia ulkoa laastitessa käytetään useasti noin 25 x 25 mm:n - 30 x 30 mm:n paksuisia rimoja, jotka ovat sahatut vähän leveämmiksi toiselta puoleltaan, joten poikkileikkaus on pyrstön muotoinen. Ne naulataan seinän päälle vaakasuoraan asentoon leveämpi puoli ulospäin jättämällä noin 2-3 m:n vaot rimojen väliin. Laastina käytetään kalkkisementtilaastia, joka heti valmistuttuaan on laudan avulla painettava seinää vastaan siksi voimakkaasti, että laasti painuu rakoihin mahdollisimman syvälle. Kun laastia on saatu seinälle niin paksulta, että se peittää rimat noin 15 mm:n paksuudelta, vedetään se laudalla sileäksi, mutta sitä ei saa hiertää. Ensimmäisen kerroksen vielä tuoreena ollessa räiskitään toinen, vielä vetelämpi kerros päälle, joten pinta saadaan vahvaksi. Sisäseinät voidaan tehdä samoin, mutta toiseen kerrokseen voidaan käyttää kalkkilaastia, jolloin se voidaan myös hiertää sileäksi. Laasitut seinät, tiiliseinät ja höyläämättömät puuseinätkin voidaan maalata valkoiseksi käyttämällä värinä kalkista ja vedestä sekoitettua vellintapaista seosta. Sekoittamalla siihen vielä maavärejä, voidaan saada useampia, vaaleista , erilaisia värituntuja. Sekoittamalla hienoa hiekkaa kalkin ja veden kanssa ohuen puuron tapaiseksi laastiksi voiddaan tiiliseniä pensselin avulla peittää olhuella laastikerroksella, joka peittää muurin pahimma tepätasaisuudet ja tulee huokeaksi, samalla kun se on verrattain kestävä.

sivu 71

Liitoksien vahvistamiseksi käytetään usein liitevahvikkeita eli liitteitä, jotka ovat joko puusta tahi raudasta. Tavallisimmat liitevahvikkeet ovat: pyöreä-, eli kairatappi sekä neliskulmainen tahi kahdeksankulmainen tappi, joita kaikkia käytetään tavallisesti pyöreeseen kairanraikään (kuva 19 L 17), sekä vaaja eli kiila (kuvat 14 ja 15 L 17). Puiset liitevahvikkeet tehdään useimmiten kovemmasta puulajista kuin liitettävät osat, esim. tammesta, pyökistä, koivusta j.n.e.

sivu 73-74

III. PUUSEINÄT.

Puusta tehdyt seinät ovat joko hirsiseiniä, parruseiniä, lankkuseiniä tahi laudotettuja ristikkoseiniä. Puuseinät tehdään aina joko umpinaisen kivijalan päälle tahi kivipilarien varaan. Kivijalka tehdään joko luonnonkivestä, betonista tahi muurattuna rautapalaneista tiilistä sementtilaastiin ja se ei saa olla liian matala, jottei puuosat tulisi kovin likelle kosteata maanpintaa ja sadevesi tahi keväällä sulava lumi pääsisi sitä kastelemaan, jolloin seinän alaosat pian turmeltuisivat. Kivijalan päällys on eristettävä päälletulevista puuosista joko asfalttisivelyn, asfalttipahvin tahi tervatun tuohen avulla.

sivu 120

Ulko-ovissa, joiden on estettävä pakkasen tunkeutumista huoneeseen, ovat meidän ilmanalassamme täytteet mieluimmiten tehtävät kuten kuvissa 8 ja 9 L 63 on näytetty, jottei täyte tule liian ohueksi kehyksen vierestä, kuten sisäovissa tavallisesti. Jos ulko-oven kehyt tehdään 2½":n puusta, voidaan käyttää kaksinkertaistakin täytettä, ilmakerros täytteiden välissä. (K. 1 L 67)

sivu 126

Oven kehykset tehdään tavallisesti 2" paksuisesta lankusta ja leveys vaihtelee 4" - 8". Alimmainen kehyspuu tehdään tavallisesti leveämmäksi kuin muut.

Tavallisissa ovissa käytetään kahta 5" - 5½" korkeata saranaa ja ne asetetaan oven ala- ja yläpäästä n. 30 cm pääjän mitattuna saranan keskelle. Korkeissa ovissa käytetään kolmekin saranaa.

sivu 133

Ikkunain kehien kulmaliitokset tehdään kuten ovien kehissäkin, käyttämällä sinkkausta ja joskus liimaustakin käsin tehdyissä kehissä (K. 4 L72) sekä kankoliitosta (slitsiä) ja liimausta koneilla tehdyssä. (K. 5 ja 7 L 72). Poikittaiset välikamanat litetään kehän sivuihin hankatappien avulla, kuten K. 8, 9 ja 10 L72. Pystyvälikamanat kiitetään kuten k. 6 L 72. Ikkunain puitteet liitetään kulmissa käsintehtäessä, kuten K. 1 tahi K. 2 L73. Jakolistat liitetään puitteihin joko kuten K. 5, 6 ja 8 L73 tahi kuten K. 9 L 73. Kuvissa 1, 2 ja 3 L 72 on näytettu, miten jakolistojen ristiliitokset tehdään:

Jalklistojen eli välipuitteiden ristiliitokset

ja kuvassa K. 5 (taulussa L 73) on näyetty, miten jakolista on kiinnitetty tappiliitoksella pokan kehykseen: