YLÄKERRAN KAKSIO

CLOISON-SEINÄT

Alkuperäisessä työohjeessa lukee: "Kaikki ohuet väliseinät (lukuun ottamatta ohkaisempia vaatekomeroseiniä, jotka tehdään laudoista ja kellarin väliseiniä, jotka muurataan kyljilleen ladotuista tiilistä) tehdään cloison-seiniksi, so. 2 tuuman lankut halkaistaan ja spliitataan, lankkujen väliin asetetaan kaksinkertainen luonnonruskea pinkopaperi, minkä jälkeen kumpikin puoli tikutetaan ristiin ja rapataan ulkopinnaltaan. Sopivissa kohdin, arkkitehdin ohjeiden mukaisesti vaatekaappien, ruokakomeroiden ja WC:n yläpuolille sijoitetaan ovella varustettuja yläosastoja. Kaikki väliseinät lepäävät suoraan rautapalkkien ja betonin päällä siten että seinien läpi ei saa kulkea mitään koolauksia. – – Sisäpuolen rappauksiin voidaan ryhtyä 8 viikon kuivausuunilämmityksen jälkeen. – – Sen jälkeen kun rakennus on katon alla ja ikkunat on väliaikaisesti suljettu, tulee rakennus kuivata väliaikaisten nk. kuivausuunien avulla arkkitehdin määräysten mukaisesti, vähintään yhdellä joka huoneessa, lisäksi peltiputkilla, jotka sallivat uunien liikkua huoneen läpi. Uuneja lämmitetään voimakkaasti, samanaikaisesti tapahtuvan tehokkaan ilmanvaihdon aikana. – – Rakennuksessa tulee olla vesikatto lokakuussa 1914"

Kuva kesäkuulta 2006. Kuvassa ruskealla leveällä listoituksella/koteloinnilla erottuvat ne kohdat, joissa on ollut cloison-seinää oviaukkoineen. Näitä cloison-seiniä ollaan nyt palauttamassa.

PAHVI KESKELLÄ

Kaksinkertainen pahvi on toistaiseksi löytynyt kaikista alkuperäisistä cloison-seinistä.

Edellisen valokuvan oikeanpuoleisin pystysuora ruskea listoitus on poistettu. Kyseessä on siis valokuva yläkerran kaksion nurkkahuoneen eteläisen oviaukon lännenpuoleisesta seinärakenteesta. Karmin sivukappale (ja muut alkuperäiset karmista säilyneet jäänteet) on siis poistettu. Tämä on toistaiseksi ainoa alkuperäinen oviaukko, jossa on päästy tutkimaan cloison-seinän ja alkuperäisen ovenkarmin välistä tilkerakoa. Tässä valokuvassa, seinän keskellä tilkeraossa näkyy kaksinkertaisen pahvin taitekohta, joka on tukkinut tilkeraon samaan tapaan kuin putkimalliset teipattavat ikkunatiivisteet toimivat ikkunoissa.

Yläkerran kaksion nykyisen eteisen itäseinä ei ole alkuperäinen. Tämä cloison-seinä eroaa rakennuksen alkuperäisistä cloison-seinistä mm. siten, että siinä ei ole välipahvia lainkaan.

PYSTYSUORA LAUDOITUS

Valokuva yläkerran kaksion eteisen ja nurkkahuoneen välisen oviaukon läntisestä yläkulmasta. Keskellä kuvan alakolmanneksessa näkyy oviaukon läntisen sivun ylintä osaa. Viivoittimen mustan kahvan oikealla puolella näkyy lyhyt pätkä oviaukon vaakasuoraa yläreunaa. Viivoittimen yläpuolella näkyy kohta, josta cloison-seinärakenteita on purettu pois samassa yhteydessä kun alkuperäinen karmi on osittain purettu. Viivoittimen 1½ ja 15½ cm kohdilla näkyvät levyt ovat ei-alkuperäisiä lastulevyjä.

Kuvan oikeasta yläneljänneksestä näkee, että cloison-seinän tuo (pohjois)puoli on ollut vaakalaudoituksella, mutta kuvan oikeasta alaneljänneksestä näkee, että ovenkarmin vierimmäiseksi on laitettu tälläkin puolella pystylauta myös silläkin puolella seinää, jolla muutoin on vaakalaudoitus, sen leveys on 5,5 cm.

Kaikissa tähän mennessä tutkituissa alkuperäisissä cloison-seinissä pystysuorat laudat ovat paksuudeltaan noin 38 mm (kuin vaakasuorat ovat noin 28 mm). Näin on tilanne myös ei alkuperäisessä yläkerran kaksion nykyisen eteisen itäseinässä.

Arkistohuoneen ja henkilökunnan aamiaishuoneen osittain puretun väliseinän pystysuorien lankkujen leveydet vaihtelevat huomattavasti 11,2-28 cm

Pystysuorat laudat ovat leveitä ja niiden välissä saattaa olla jopa 1 cm rakoja.

Pahvi, joka näkyy laudoituksien välissä on myös mm. arkistohuoneen ja aamiaishuoneen välisessä seinässä kaksinkertaista pahvia.

VAAKASUORA LAUDOISTUS.

Vaakasuorien lautojen paksuus on noin 28 mm sekä kaikissa tähän mennessä tutkituissa alkuperäisissä seinissä että yläkerran kaksion eteisen ei-alkuperäisessä itäseinässä.

Vaakasuorien lautojen leveyttä on tähän mennessä päästy arvioimaan vain yläkerran kaksion nykyisen eteisen ei-alkuperäisen itäseinän kohdalla ja tässä vaakasuorien lautojen leveydet vaihtelevat 10-12,5 cm ja ovat osin vajaakanttisesta lautatavarasta. Vajaakanttisten lautojen sydänpuut ovat seinän pinnalle päin eli vajaat kantit tulevat seinän sisälle päin, pahvin puolelle. Täyskanttisten lautojen asettelussa ei ole havaittu säännönmukaisuutta.

LAUTOJEN NAULOITUS

Pankin alakerran WC:n länsiseinän osin puretuista rakenteista näkyy, että pysty- ja vaakalaudoituksen toisiinsa kiinnittävät naulat on lyöty vaakalaudoituksen puolelta, eli luonnollisestikin pystylaudoitus on asennettu ensimmäisenä

Pankin alakerran WC:n länsiseinän osin puretuista rakenteista näkyy, että pysty- ja vaakalaudoituksen toisiinsa kiinnittävät naulat läpäisevät melkein koko lautaparin.

CLOISON-SEINÄN YLÄPUOLINEN KIINNITYS

Valokuva kaksion huoneiden välistä puretun cloison-seinän kohdalta, entisen seinän eteläpäädyn katonrajasta. Vihreät apuviivat osoittavat kohdan, jossa cloison-seinän yläosa on kulkenut. Keltaisen soikion sisällä näkyy välipohjavalun sisällä oleva puutiili, johon cloison-seinän ylin vaakasuora lankku on ollut kiinnitettynä naulaamalla.

CLOISON-SEINÄN YLÄOSAN VAAKASUORA LAUTA

Yläkerran kaksion eteisen ja nurkkahuoneen välisen oven yläpuolinen osa cloison-seinää on siis purettu aivan katonrajassa kulkevaan ratakiskoon (kuvan vasemmassa ylänurkassa) saakka. Valokuvan oikeassa puoliskossa näkyy tikutuksen alla vaakasuoraa (katkaistua) cloison-lankutusta ja sen alla (kuvan vasemmassa alaneljänneksessä) pystysuoraa lankutusta. Kuitenkin kuvan vasemman yläneljänneksen paksu lankku kulkee vaakasuorassa. Siis seinän yläosassa seinän molemmilla puolilla ylimmät lankut ovat vaakasuoria.

Valokuva pankin henkilökunnan alkuperäisen wc-tilan länsiseinästä, rakennuksen 1. kerroksesta. Tämä seinä on suurelta osin purettu, siten että cloison-seinän yläosan alkuperäisiä rakenteita on mahdollista tutkia. Ylimpien törröttävien naulojen kärkien kohdalla voidaan todeta, että alunperin cloison-seinän yläpuolen ja välipohjan betonivalun alapuolella on ollut vaakasuora lauta. Tämä lauta sijaitsee välipohjan betonisen osan heti alapuolella. Kuvan vasemmassa reunassa näkyy reunimmaista pystysuoraa laudoitusta. Kuvan keskeltä ja sen oikealta puolelta pystysuora laudoitus on revitty irti ja siinä kohdin pieni määrä pahvia, lankkuja toisiinsa kiinnittäneitä nauloja ja vaakasuoraa laudoitusta on tullut näkyviin. Seinän molemmilta puolilta näkyy ripeitä tikutuksesta.

Samaa purettua seinää noin metrin verran pohjoisempaa valokuvattuna. Numeron ”2” kohdalla, betonisen välipohjan alapinnassa näkyy kannatusrautojen (arvatenkin junakiskojen) alapintoja. Cloison-seinän yläpuoliset laudat on merkitty valokuvaan numeroilla ”1”; ne eivät kulje rautojen kohdalla, vaan katkeavat tällä kohdin niin, että niin että laudoitus ei ole missään kohtaa raudoituksessa kiinni.

Koska tämän wc tilan länsiseinän yläreunan laudoituksessa on naula jonka kärki osoittaa alaspäin, niin vaikuttaa siltä, että tämä lauta on asennettu jo välipohjavalun laudoitusta rakennettaessa.

Tämän cloison-seinä yläpuolisen laudan leveys on ollut jotakuinkin cloison-seinän pysty- ja vaakalaudoituksen yhteispaksuuden levyinen mutta ei niin leveä että se kattaisi tikutuksenkin paksuuden.

Koska välipohjan alapinta on kalkkirapattu, niin tämä cloison-seinän yläpuolinen vaakasuora lauta jää tavallaan rappauksen sisään (vaikka laudan ja sen alapuolisen cloison-seinän välistä rakoa ei olekaan rapattu umpeen).

Toistaiseksi ei ole käynyt selville, ovatko cloison-seinän ylimmät vaakasuorat laudat tai pystysuorien lautojen yläpäät jotenkin kiinni tuossa seinän yläpuolisessa vaakasuorassa laudassa. Toistaiseksi asiaa on saatu tutkittua ainoastaan pankin henkilökunnan alkuperäisen wc-tilan länsiseinä ylälaudassa (pystylaudoituksen suhteen) ja pankin henkilökunnan eteisen ja aamiaishuoneen välisen seinän ylälaudassa (myös vaakalaudoituksen suhteen) - ei ole näkynyt viitteitä siitä, että ylälautaan olisi naulattu kiinni mitään.

Vaikuttaa siltä, että vaakasuoran yläpuun ja pystylaudoituksen yläpään välissä on noin 1 cm ilmarako mahdollisesti antamassa liikkumavaraa. Toinen vaihtoehto on, että rako on syntynyt, kun seinän puurakenteet ovat painuneet ennen rappausta (tai seinän osittaisen purkamisen jälkeen).

Rappausta cloison-seinän ja yläpuolisen vaakasuoran laudan (ja betonivalun) välillä ei vaikuta olleen, joten yläkerran kaksion cloison-seinää rekonstruoitaessa katon kohdalla ei-alkuperäinen kattorappaus on valmistauduttava sahaamaan ja spiikkaamaan pois.

Selvimmin tämä cloison-seinää kannatteleva lauta näkyy tarjoiluvälikön ja pohjoisen makuuhuoneen välisistä osittain säilyneistä seinärakenteista:

Paksun seinärakenteen säilyneitä yläosia tarjoiluvälikön (vasemmalla) ja pohjoisen makuuhuoneen (oikealla) välistä. Keskellä kuvaa yläpohjan alapuolista betonivalua. Oikeanpuoleisen makuuhuoneen cloison-seinän yläpuolella on betonivalin sisällä vaakasuora lauta, jota tekee aina katkoksen rautapalkin kohdalla (arvatenkin siksi, jotta puu ei johdattaisi kosteutta rautaan, tai päinvastoin).

CLOISON-SEINÄN PÄÄTYJEN RAKENTEISTA

Tähän kohtaan on vielä selvitettävä ohjeet kakluunin ja cloison-seinän rajapintaan, jollainen tulee olemaan kaksion eteisen kaakkoisnurkassa.

Yläkerran kaksion kahden huoneen välisen (puretun) cloison-seinän eteläpäätyä vasten olleessa tiilimuurauksessa (kuvassa keskellä ja sen alapuolella) ei näy jälkiä siitä, että cloison-seinää olisi voimallisesti tuettu, naulattu tai ruuvattu kiinni viereiseen tiiliseinään.

Valokuva ensimmäisen kerroksen arkistohuoneen ja henkilökunnan aamiaishuoneen osittain puretun väliseinän länsipäästä. Kuvan oikean reunan tuolla puolella on tilimuuriseinä ja kuvassa näkyy, kuinka sitä vasten on seinän koko kaksoislaudoituksen paksuinen pystysuora lankku, joka ilmeisesti on kannatellut seinää ainakin sen ladontavaiheessa.

Rappausta cloison-seinän päätyjen ja viereisten tiilirakenteiden välillä ei vaikuta olleen. Ja tämähän on luonnollista, koska rappaustyöt tehtiin vasta sitten kun cloison-seinät ja tikutukset olivat valmiit, Tästä johtuen yläkerran kaksion cloison-seinää rekonstruoitaessa pohjoispäädyn kohdalla ei-alkuperäinen seinärappaus on valmistauduttava sahaamaan ja spiikkaamaan pois.

CLOISON-SEINÄN ALAPUOLISESTA TUENNASTA

Alkuperäisessä työohjeessa siis lukee: "Kaikki väliseinät lepäävät suoraan rautapalkkien ja betonin päällä siten että seinien läpi ei saa kulkea mitään koolauksia."

Syy tällaiseen järjestelyyn on kerrottu Huonerakenteiden oppikirjassa sivulla 123: "Lautaiset väliseinät asuinrakennuksissa naulataan useasti lattioiden päälle. Jos lattioita mielitään jäljestäpäin ylösottaa, on tarpeen että näiden seinäin alle asetetaan poikkilankut."

Cloison-seinien alapuolisen tuennan periaatteet ovat pääteltävissä myös Kerrostalo 2001 -kirjan kuvista:

Kuva kirjasta Kerrostalot. Sivu 20.

Lattiarakenteet (ja vastaavalla tavalla myös seinärakenteet) eivät nojaa betonista valetun alalaatan päälle, vaan ne tukeutuvat teräksisiin I-palkkeihin. Vastaavalla tavalla siis myös cloison-seinien on tukeuduttava näiden rakenteiden päälle.

Valokuva katutason kaakkoisnurkan huoneesta - talonmiehen keittiön rossipohjasta. Lattia lepää vaakasuoran 2x4" koolaus-lankun päällä, joka puolestaan on tuettu alapuolisen betonivalun I-teräspalkin valun kohdalle.

Tämä kävi ilmi myös inventoinnissa:

Kuva kaksion nurkkahuoneen ja alkuperäisen wc:n välistä puretun cloison-seinän jäljelle jääneistä rakenteista. Neljä alinta vaakasuoraa lankkua on jäänyt jäljelle. Niiden alapuolella on parikymmentä senttimetriä vapaata tilaa. Seinä on siis maannut korokkeiden päällä. Valokuvassa hanskan keskisormi on alimman laudan alapuolella. Kuvassa näkyvä käsi on siinä tilassa, jossa ovat sijainneet pystylankin.

CLOISON-SEINIEN OVIAUKOISTA

Ainakaan toistaiseksi ei ole löytynyt viitettä siitä, että cloison-seinän oviaukkojen kynnykset olisivat olleet naulattuina alustaansa. Tähän liittyen on tutkittu yläkerrankaksion eteisen pohjoisseinän alkuperäinen kynnys ja itäseinän ei-alkuperäinen kynnys.

Mahdollisesti tässä on syynä se, että ainakin naulat nousisivat ja takertuisivat sukkiin, jos kynnykset olisivat kiinnitetyn alustaansa nauloin.

TIKUTUS

CLOISON-SEINIEN BERGMAN-PUTKITUKSISTA

Kaikki tähän saakka löytyneet cloison-seinän sisällä kulkevat alkuperäiset Bergman putket kulkevat tikutuksen alla. Ainakin kaikki vaakasuorat (ks. kuva alla) Bergman-putket kulkevat cloison-seinän vaakasuorien lankkujen välissä.

Valokuva yläkerran kaksion eteisen ja nukkahuoneen välisestä, osittain puretusta cloison-seinästä. Keltaisten apuviivojen välissä on musta sähköjohto, joka jatkaa oikealle, Bergman-putken sisään. Vihreiden apuviivojen välissä on vaakasuora Bergman-putki, joka kulkee tikutuksen alla, cloison-seinän vaakasuorien lankkujen välissä.

RAPPAUS

Kirjallisuudesta rappausohjeita on löytynyt ainoastaan niukasti:

Hyvinkään Betoni Oy:n internet-julkaisu "Märkälaastikirja" sivun 13 mukaisesti: sisätiloissa rappauksen paksuus po. vähintään 15 mm, yksittäisissä kohdissa saa olla 10 mm. [Tämä lienee siis osasyynä sille, että ikkunasyvennysten vaakasuorien yläpintojen rappaukset ovat alkaneet roikkumaan.]

Sähköpostitse Hyvänkään Betoni Oy:stä 2/2010 saatujen ohjeiden mukaisesti cloison-seinissä tärkeimmät näkökohdat ovat:

- Laastina pehmeä laasti KS 70/30 ( K 100/750 + sementti 1 :11 - 12 märkälaastina )

- Rappauksen ja puun välissä " laakeri/paperi eristyspaperi" (joka sallii vesihöyryn kulun ) mutta muutoin toimii tiivisteenä kosteutta vastaan

- Tikutus mitoitetaan rapattavan seinäpaksuuden mukaan (eli sen mukaan, paljonko kg/m² seinälle tulee rappausta )

- Puuseinää ei tarvitse tässä tapauksessa kastella rappausta edeltävästi (toisin kuin esim. tiiliseinää tai tartuntarappausta kastellaan ennen rappausta)

- Laastin jälkihoito sen erittäin tärkeää , varsinkin kuivissa sisätiloissa.